Lapsen vieraannuttamisen tunnistaminen

Kansainvälisenä vieraannuttamisen vastaisena päivänä 25.4. haluamme kiinnittää huomiota ilmiöön, joka koskettaa Suomessa tuhansia lapsia ja perheitä – usein näkymättömästi ja pitkään ilman riittävää puuttumista.

Mitä lapsen vieraannuttaminen on?

Lapsen vieraannuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen vanhempi ilman perusteltua syytä pyrkii heikentämään tai katkaisemaan lapsen ja toisen vanhemman välisen suhteen. Tyypillistä on, että ennen vanhempien eroa lapsen ja torjutun vanhemman välinen suhde on ollut hyvä, turvallinen ja läheinen.

Vieraannuttaminen voi ilmetä esimerkiksi:

• toisen vanhemman mustamaalaamisena lapselle
• perusteettomien pelkojen ja epäluulojen herättämisenä
• tapaamisten vaikeuttamisena tai estämisenä
• lapsen manipulointina ottamaan etäisyyttä toisesta vanhemmasta
• lapsen eristämisenä myös toisen vanhemman suvusta ja läheisistä

Kyse ei ole lapsen suojelemisesta väkivallalta tai laiminlyönniltä – aito suojelu ei ole vieraannuttamista. Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa, joka rikkoo lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ja vaarantaa lapsen terveen kehityksen. [apuaeroon.fi], [ensijaturv…nliitto.fi]

---

Kuinka yleistä vieraannuttaminen on?

Vaikka vieraannuttaminen on vielä melko huonosti tunnistettu ilmiö, tutkimus ja viranomaistiedot osoittavat sen olevan yllättävän yleistä.

• Vieraannuttamista tapahtuu noin joka kymmenennessä erossa
• Pitkittyneissä ja riitaisissa huoltoriidoissa vieraannuttamista esiintyy jopa 20–25 % tapauksista
• Nuorten itsearviointiin perustuvassa suomalaisessa tutkimuksessa noin
  • 5 % nuorista kertoo kokeneensa vieraannuttamista äidin taholta
  • 4 % isän taholta

Todelliset luvut voivat olla tätä suurempia, sillä ilmiötä ei aina tunnisteta, kirjata tai nimetä vieraannuttamiseksi. [lastenoikeudet.fi], [duodecimlehti.fi], [ensijaturv…nliitto.fi]

---

Miksi lapsi vieraannutetaan?

Vieraannuttaminen ei synny tyhjästä. Taustalla on usein vanhemman omia, ratkaisemattomia tunteita ja vaikeuksia, kuten:

• kyvyttömyys hyväksyä eroa
• viha, katkeruus ja kostonhalu
• pelko lapsen menettämisestä
• voimakas tarve kontrolliin
• omat kiintymyssuhde- tai traumakokemukset

Monissa tapauksissa vieraannuttava vanhempi kokee toimivansa lapsen parhaaksi, mutta ei kykene asettumaan lapsen näkökulmaan tai näkemään toimintansa haitallisia seurauksia. Lapsi ajautuu lojaliteettiristiriitaan, jossa hänen on ”valittava puoli” selviytyäkseen psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. [ensijaturv…nliitto.fi], [ensijaturv…nliitto.fi]

---

Miten vieraannuttaminen tunnistetaan?

Ensi- ja turvakotiliiton opas ammattilaisille ja vanhemmille

Ensi- ja turvakotien liitto on julkaissut kattavan oppaan
“Tunnista, puutu ja auta – keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen” (2023).

Opas:

• auttaa ymmärtämään vieraannuttamista ilmiönä ja prosessina
• tunnistaa varoitusmerkkejä lapsen ja vanhemman käyttäytymisessä
• korostaa hypoteesiajattelua ja vaihtoehtoisten selitysten arviointia
• tuo esiin oikeudellisen näkökulman ja käytännön työskentelytapoja

Opas painottaa, että vieraannuttamisen tunnistaminen vaatii monialaista yhteistyötä, herkkyyttä ja riittävää osaamista – ja että väärät johtopäätökset voivat pahentaa lapsen tilannetta. [ensijaturv…nliitto.fi], [issuu.com]

---

Toivoa: peli ei ole menetetty, vaikka lapsi olisi yli 12-vuotias

Usein kuulee väitteen, että yli 12-vuotiaan lapsen tilanteeseen ei voi enää vaikuttaa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Lain mukaan lapsen mielipide tulee selvittää ja ottaa huomioon, mutta se ei yksin ratkaise huolto- tai tapaamisasiaa. Ratkaisun lähtökohtana on aina lapsen etu kokonaisarviona. Lapsen mielipiteeseen voi vaikuttaa painostus, pelko tai vieraannuttaminen. [finlex.fi], [minilex.fi]

Korkein oikeus on useissa ratkaisuissa korostanut, että:

• lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa ei saa tehdä näennäiseksi
• viranomaisilla on velvollisuus aktiivisesti turvata tapaamisoikeus
• pitkä katkos ei oikeuta luopumaan suhteesta – yhteydenpito voidaan käynnistää asteittain ja tuetusti

Esimerkiksi ratkaisussa KKO:2025:65 korkein oikeus katsoi, että tapaamisoikeuden jättäminen täysin lasten oman aloitteellisuuden varaan teki oikeudesta tosiasiallisesti tehottoman, ja vahvisti tapaamiset uudelleen. [finlex.fi]

---

Lopuksi

Lapsen vieraannuttaminen ei ole lapsen tahto, vaan seurausta aikuisen toiminnasta. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa – myös silloin, kun tie takaisin on pitkä ja vaikea.

Apua kannattaa hakea. Puuttuminen on mahdollista. Ja ennen kaikkea: toivoa on.