Vuoroasumiseen sisältyy paljon myyttejä tai vanhentuneita käsityksiä. Kansainvälinen yhteistyökumppanimme International Council on Shared Parenting (ICSP), jonka hallitus koostuu kansainvälisistä alan tutkijoista ja asiantuntijoista, on koostanut listan yleisimmistä vuoroasumiseen liittyvistä myyteistä. Sivun lopusta löytyvät linkit viitattuihin tutkimuksiin sekä Phd. Malin Bergströmin haastattelu.

Information also available in English.

Vuoroasumisen myytit ja totuudet

• Myytti #1: "Vuoroasuminen korostaa vanhempien oikeuksia lasten edun kustannuksella."

  TOTUUS: Tärkein asia, joka vahvistaa oletusta vuoroasumisen paremmuudesta, ovat kaikki ne edut, joita vuoroasuminen tarjoaa lapsille.
  Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012).

• Myytti #2: "Vuoroasuminen ei hyödytä lapsia, jos vanhemmat ovat keskenään riitaisia."

  TOTUUS: Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon ja vuoroluonapidon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempiinsa.
  Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskinäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017)

• Myytti #3: "Vuoroasuminen ei tuota parempia tuloksia lapsille; se on vain korrelaatio vanhempien oikeista valinnoista."

  TOTUUS: Vaikka perheillä, jotka valitsevat vuoroasumisen, voi olla muita ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään (korkeammat tulot, korkeampi koulutustaso, vähemmän konflikteja), on nykyään olemassa selkeää näyttöä siitä, että vuoroasuminen itsessään, ei vain nämä muut ominaisuudet, vaikuttavat lasten hyvinvointiin.
  Todisteita tästä on maista, joissa vuoroasuminen on yleistä kaikissa sosioekonomisissa luokissa, ja myös edistyneistä tilastollisista analyyseista, jotka mahdollistavat jaetun vanhemmuuden vaikutusten mittaamisen. Braver & Votruba (2018)

• Myytti #4: "Vuoroasuminen ei sovi imeväisille ja taaperoille."

  TOTUUS: Pienet lapset kehittävät ensisijaista kiintymystään useampaan kuin yhteen henkilöön. Vahvat, terveet vanhempien ja lasten väliset suhteet tarvitsevat johdonmukaisia ja toistuvia kontakteja, mukaan lukien päivä- ja yöhoito.
  Imeväisten ja taaperoiden yöpymisen rajoittaminen rakastavien vanhempien luona on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedämme vanhempien ja lasten välisten suhteiden mielekkäästä kehittymisestä lasten ensimmäisinä elinvuosina.
  Ei ole tieteellistä tukea väitteelle, jonka mukaan vauvojen ja taaperoiden yöpyminen isänsä luona olisi haitallista tai häiritsisi heidän kiintymystä äitiinsä. Warshak (2014 ja 2018); Nielsen (2014); Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020)

• Myytti #5: "Vuoroasuminen heikentää lasten turvallisuutta vaatimalla heitä kulkemaan kahden kodin välillä."

  TOTUUS: Vaikka kahden kodin välillä liikkuminen aiheuttaa joskus hankaluuksia, tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei ole haitallista lapsille eikä estä heidän vahvoja suhteita kumpaankin vanhempaan. Yöpymiset yhtä paljon kummankin vanhemman kodissa hyödyttivät sekä pitkäaikaisia äiti-lapsi- että isä-lapsi-suhteita. Fabricius & Suh (2017); Fransson et al. (2018); Warshak (2014)

• Myytti #6: "Vuoroasuminen ei ole välttämätöntä, koska lasten etu on laatu, eikä kummankin vanhemman kanssa vietetyn ajan määrä."

  TOTUUS: Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille.
  Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja vuoroasumisen edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika  lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022)

• Myytti #7: "Vuoroasuminen altistaa lapset hyväksikäytölle tai väkivallalle."

  TOTUUS: Tämän väitteen tueksi ei ole tieteellistä näyttöä. Lähtökohtaista vuoroasumista koskevat lait ovat kumottavissa, jos tämäntyyppinen huoltajuussuunnitelma ei ole lapsen edun mukainen ja jos perheessä on todistetusti esiintynyt väkivaltaa.
  HHS:n raportit eivät osoita lasten pahoinpitelytapausten lisääntymistä osavaltioissa sen jälkeen, kun yhtäläiset vuoroasumisoletukset on otettu käyttöön. ("Child Maltreatment 2020" Yhdysvaltain terveys- ja ihmispalveluvirasto lapsille ja perheille, s. 30.) Fabricius (2020)

Viitatut tutkimukset vuoroasumisesta löytyvät alta.

ICSP Literature Database TOP 25

Myths and Truths about Shared Parenting and Child Wellbeing

Myths and Truths about Shared Parenting and Child Well-Being

Reference & Researches

ICSP Literature Database TOP 25

Phd. Malin Bergströmin haastattelu 9.3.2021