Kysely eduskuntavaaliehdokkaille
Lasten oikeudet ry teki kyselyn eduskuntapuolueiden eduskuntavaaliehdokkaille.
Tällä kyselyllä kartoitimme puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä perhepoliittisista linjauksista sekä ehdokkaiden tietämystä nykyaikaisesta tutkimuksesta, jotka kohdistuvat erolapsiin ja -perheisiin. Kysymykset ja mallivastaukset perustuvat nykyaikaiseen tutkimustietoon, Euroopan neuvoston suositukseen sekä hyviin kokemuksiin eri maista. Yhteinen tavoitteemme tulee olla lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia ja vahvistaa perheiden kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Hyvillä perhepoliittisilla linjauksilla voidaan myös kannustaa hankkimaan lisää lapsia.
Saimme vastauksia 148 kpl. Paljon kiitoksia vastanneille ja onnea vaalityöhön!
Klikkaamalla ”VASTAUKSET” linkkiä alapuolella pääset tutustumaan eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksiin.
Lasten oikeudet ry laati mallivastaukset, jonka perusteella pisteytimme vastaukset.
Kyselyn vastauksien analyysi. Koko aineistoon voit tutustua täältä.
Analyysi
Vastausten perusteella tehty analyysi
Vastauksista 9/12 on osittain tai täysin samaa mieltä mallivastausten kanssa.
Vastauksista selviää, että uusin tutkimustieto ei ole kaikkia tavoittanut. Vanhempien riitaisuus ei ole este vuoroasumiselle vaan lapset joiden vanhemmat ovat riitaisia itse asiassa eniten hyötyvät vuoroasumisesta, joka lisää emotionaalista turvallisuudentunnetta molempiin vanhempiin ja näin vähentävät haitallisen stressin/ kortisolin määrää. Ristiriitaista vastauksissa on se, että enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että erolapsia tulisi kohdella yhdenvertaisesti, mutta kuitenkin olisivat valmiita rajoittamaan erolapsen hyvinvoinnille tutkitusti parasta vaihtoehto eli vuoroasumista, jos vanhemmat ovat riitaisia.
Selkeä enemmistö vastasi, että erolapsen tulisi asua yhtä paljon molempien vanhempien luona, jos lapsella on kaksi turvallista kotia ja vanhempaa. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Enemmistö vastasi, että erolapsella tulisi olla kaksi virallista kotia ja tuet tulisi maksaa lapsen molempiin kotiin. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Pieni enemmistö vastasi, että vuoroasuvan lapsen elatusavusta tulisi luopua, jos lapsi asuu vanhemman luona vähintään 35% ajasta. Omassa mallivastauksessamme esitimme, että elatusavusta voisi luopua, mutta emme esitä mitään ehdotonta vaatimusta.
Tämä kysymys jakoi vahvasti mielipiteitä. Puolet oli valmiita luopumaan nykyisistä termeistä ja puolet oli valmiita säilyttämään termit nykyisellään. Omassa mallivastauksessa esitämme, että nykyiset termit ovat syrjiviä ja tulisi puhua vain lapsen luonaolosta.
Pieni enemmistö oli sitä mieltä, että lapsi ei koe stressiä, jos erolapsi asuu yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona ja vaihtaa kotia säännöllisesti. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että lapselle on merkityksellisempää viettää aikaa molempien vanhempien kanssa, kuin saada asua enimmäkseen yhdessä kodissa. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että vuoroasuminen sopii vain lapsille, joiden vanhemmat kykenevät sopimaan yhdessä asioista ja molemmissa kodeissa on samat säännöt. Tämä on ristiriidassa mallivastauksen kanssa.
Tämä kysymys jakoi vahvasti mielipiteitä. Pieni enemmistö oli sitä mieltä, että vuoroasuminen ei sovellu riitaisille vanhempien lapsille. Tämä on ristiriidassa mallivastauksen kanssa.
Selkeä enemmistö vastasi, että erolapselle tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua eron jälkeen. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Vastaajista selvä enemmistö oli sitä mieltä, että lähtökohtainen vuoroasumislaki vähentää merkittävästi huoltajuusriitojen määrää ja lisää lasten sekä perheiden hyvinvointia. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Vastaajista selvä enemmistö on sitä mieltä, että erolapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti vaikka vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vieraannuttamiseen tulee puuttua vaikka se olisi hankalasti todennettavissa tai voisi aiheuttaa riitoja vanhempien välille. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.
Malli vastaukset
Pisteytystapa
Vastausten laskentatapa. Kysymyksiä 12 kpl, maksimipisteet 48 pistettä.
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus = 4 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus hieman poikkeava = 3 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus melko poikkeava = 2 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus poikkeava = 1 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus täysin poikkeava = 0 pistettä
Mallivastaukset laatinut Lasten oikeudet ry
Kysymykset & vastaukset
9. Jos erolapsella on kaksi turvallista kotia ja vanhempaa tulisiko lapsen asua yhtä paljon molempien vanhempien luona?
Täysin samaa mieltä
Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012). Laajat kansainväliset vuoroasumistutkimukset (Prof. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi, Phd. Malin Bergströmin pitkittäistutkimus 172.000 lasta), Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015) sekä kokemukset vuoroasumisesta kannustavat vuoroasumiseen. Lapselle tärkein kysymys vanhempien erotessa on rakastaako äiti ja isä minua. Lapsi kokee vanhempien kanssa vietetyn ajan rakkauden määrenä ja lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää stressiä/ haitallisen kortisolin määrää. Lisääntynyt aika vaikkapa isän luona ei vähentänyt äidin merkitystä lapselle (Prof. William Fabricius). Vuoroasuvilla lapsilla heti ydinperheen jälkeen on vähiten stressiä ja psykosomaattisia oireita (Phd. Malin Bergström). Belgiassa vuodesta 2006 voimassa ollut lähtökohtainen vuoroasumislaki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja sekä parantanut lasten ja perheiden hyvinvointia. Ei siis ole mitään syytä rajoittaa lapsen luona-olo-aikaa kummankaan vanhemman luona, jos ei ole näyttöä, että lapsi olisi jollain tavalla vaarassa vanhemman luona.
11. Erolapsella tulisi olla kaksi virallista kotia ja tuet tulisi maksaa lapsen molempiin kotiin?
Täysin samaa mieltä
Molemmissa kodeissa lapsella on samoja tarpeita ja niistä aiheutuvia kustannuksia. On hyvin vaikea perustella, että olisi kohtuullista rikastuttaa vain lapsen toista kotia ja köyhdyttää toista kotia. Kelan pääjohtaja on myöskin ottanut kantaa asiaan ja kertonut, että tuet tulisi maksaa kahteen kotiin. Ruotsissa ja Norjassa lapseen kohdistuvat tuet jaetaan kahteen kotiin. Koulukyyditykset tulisi olla myös mahdollisia kahdesta kodista ellei välimatka ole kohtuuton.
13. Jos erolapsi asuu molempien vanhempien luona vähintään 35% (kansainvälinen vuoroasumisen määritelmä), vanhempien välisestä lapsen elatusavusta tulisi luopua?
Täysin samaa mieltä
Vastaus voisi olla myös Melko samaa mieltä. Jos vanhempien tuloerot ovat suuret niin voisi harkita mallia, jossa edellisen vuoden verotietojen perusteella maksu määräytyisi, mutta rahat menisivät lapsen tilille, joka on molempien vanhempien käytössä lapsen kustannuksiin. Suomessa on siirryttävä jo ensi vaalikaudella kahden kodin malliin sekä lähtökohtaiseen vuoroasumiseen, koska ei ole perusteita ylläpitää syrjiviä yhden kodin rakenteita. Suomessa tulisi myös huomioida, että kansainvälisesti yleinen määritelmä vuoroasumiselle on se, että lapsi asuu vähintään 35% ajasta vanhemman luona. Oikeusministeriön työryhmä esitti, että vuoroasumiseksi luokiteltaisiin, jos lapsi asuu vähintään 40% ajasta vanhemman luona. Tämä poikkeaa merkittävästi kansainvälisestä määritelmästä, jolloin suuri joukko perheitä, joiden huoltajuus- ja asuminen on ratkaistu viranomaisen päätöksellä jäisi vuoroasumiseen liittyvien etujen ulkopuolelle. Vanhemman maksamaa elatusta lapselle ja sen käyttöä ei kukaan valvo ja siksi ei voi varmistaa, että elatusta käytetään vain lapsen eikä vanhemman tarpeisiin.
15. Termit “etävanhempi” ja “lähivanhempi” tulisi säilyttää, koska ne turvaavat lapsen edun ja kuvaavat hyvin lapseen kohdistuvia järjestelyjä?
Täysin eri mieltä
Syrjivistä termeistä “etävanhempi” ja “lähivanhempi” on luovuttava ja puhuttava ainoastaan lapsen luona-olo-ajasta. Ei ole perusteita jaotella vanhempia eri kasteihin, koska molemmat vanhemmat ovat lähtökohtaisesti yhtä rakkaita lapselle. Syrjivillä termeillä on myös vaikutus laajemmin ihmisten asenteisiin ja siksi niitä voi pitää syystäkin loukkaavina ja eriarvoistavina.
17. Jos erolapsi asuu yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona, niin lapsi kokee stressiä, koska joutuu vaihtamaan kotia säännöllisesti?
Täysin eri mieltä
Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012). Vaikka kahden kodin välillä liikkuminen aiheuttaa joskus hankaluuksia, tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei ole haitallista lapsille eikä estä heidän vahvoja suhteita kumpaankin vanhempaan. Yöpymiset yhtä paljon kummankin vanhemman kodissa hyödyttivät sekä pitkäaikaisia äiti-lapsi- että isä-lapsi-suhteita. Fabricius & Suh (2017); Fransson et al. (2018); Warshak (2014). Laajojen kansainvälisten vuoroasumistutkimusten (Prof. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi, Phd. Malin Bergströmin pitkittäistutkimus 172.000 lasta), Euroopan neuvoston suosituksen 2079 (2015) sekä kokemukset vuoroasumisesta osoittavat, että vuoroasuvan lapsen stressin määrä on vähäisin heti ydinperheen jälkeen. Kun lapsi viettää molempien vanhempien luona yhtä paljon aikaa se lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää stressiä/ haitallisen kortisolin määrää (Prof. William Fabricius). Väite on muutenkin absurdi, koska lapsi joka tapauksessa vaihtaa kotia vaikka luona-olo-aika olisi vähäisempi.
19. Erolapselle on merkityksellisempää, että hän saa asua enimmäkseen yhdessä kodissa, kuin aika, jonka hän viettää molempien vanhempien kanssa?
Täysin eri mieltä
Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille. Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).
21. Vuoroasuminen sopii vain lapsille, joiden vanhemmat kykenevät sopimaan yhdessä asioista ja molemmissa kodeissa on samat säännöt?
Täysin eri mieltä
Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempaansa. Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskinäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017). Phd. Malin Bergströmin haastattelussamme kertoi, että vuoroasumisen hyödyt ovat niin suuret, että eri säännöt kahden kodin välillä on lähes merkityksetöntä.
23. Riitaisten vanhempien lapsille vuoroasuminen ei sovellu?
Täysin eri mieltä
Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempansa. Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskenäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017). Prof. William Fabriciuksen tutkimuksesta selviää, että vanhempien riitaisuus toki lisää lapsen stressiä, mutta tasapuolinen luona-olo-aika molempien vanhempien luona lisää emotionaalista turvallisuudentunnetta molempiin vanhempiin, joka vähentää stressiä ja haitallisen kortisolin määrää. Lopputuloksena erityisesti riitaisten vanhempien lapset hyötyvät eniten vuoroasumisesta.
25. Erolapsille tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua eron jälkeen?
Täysin samaa mieltä
Prof. William Fabriciuksen tutkimuksessa selvisi, että erolapselle tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua. Kun lapsen aika jakaantuu tasaisesti vanhempien välillä kokee lapsi sen rakkauden määreenä, joka taas lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää haitallista stressiä ja kortisolin määrää. Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille. Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).
27. Lähtökohtainen vuoroasumislaki, josta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien välisellä sopimuksella, vähentää merkittävästi huoltajuusriitojen määrää ja lisää lasten sekä perheiden hyvinvointia?
Täysin samaa mieltä
Belgiassa lähtökohtainen vuoroasumislaki astui voimaan 2006, joka vähensi merkittävästi huoltajuusriitojen määrää sekä lisäsi lasten ja perheiden hyvinvointia. Yhdysvalloissa lähtökohtainen vuoroasumislaki yleistyy ja tällä hetkellä tällainen laki löytyy Kentuckysta, Arizonasta, Arkansasista sekä Länsi-Virginiasta. Lakimuutosta käsitellään tällä hetkellä useassa muussa osavaltiossa. Kentuckyssa lähtökohtainen vuoroasumislaki valittiin vuoden parhaimmaksi lakimuutokseksi ja myöhemmässä tutkimuksessa selvisi, että lakimuutokseen eivät ole vain lapset ja perheet tyytyväisiä vaan myös viranomaiset, jotka käsittelevät lapsen huoltajuus- ja asumisasioita. Esimerkki lain kirjauksesta. “Lapsi määrätään vuoroasumaan molempien vanhempien luona tai tulee pyrkiä maksimoimaan luonaoloaika molempien vanhempien luona. Vuoroasumisesta voidaan poiketa vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuneesta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien keskinäisellä sopimuksella”.
29. Erolapsia voi kohdella eriarvoisesti, jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta?
Täysin eri mieltä
Kysymys itsessään ohjaa vastaamaan oikein. Me kaikki ymmärrämme, että lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti vaikka vanhemmat eivät pääsisi sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Jos vain toinen vanhempi ei halua sopua niin sitä ei myöskään silloin synny. Siksi on tärkeää tehdä päätöksiä lapsen edun eli tutkimustiedon mukaisesti. Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015) vuoroasumisen edistämisestä ja isien paremmasta huomioimisesta perustuu laajaan asiantuntijoiden kuulemiseen. http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-EN.asp?fileid=22220 Aineistona oli käytössä Linda Nielsenin meta-analyysi 40 englanninkielisestä vuoroasumistutkimuksesta, jota myöhemmin laajennettiin 60 vuoroasumistutkimukseen. Koska lapsen hyvinvointi on kiistattomasti paras vuoroasuvilla lapsilla heti ydinperheen jälkeen tulisi tuosta poiketa vain painavista perusteista, kuten näyttö lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Jos vanhemmat kuitenkin pääsevät sopuun voivat vanhemmat edelleenkin sopia poikkeavasta järjestelystä.
31. Lapsen vieraannuttamiseen ei tarvitse puuttua, koska se on liian hankalaa todeta ja aiheuttaisi lisää riitoja vanhempien välille?
Täysin eri mieltä
Vieraannuttamista esiintyy arviolta neljäsosassa oikeuteen päätyneistä eroista. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö (yli 60%). Vieraannuttamisesta seuraa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luottaa kehenkään. Siksi ilmiön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen ovat tärkeitä. Psykologien arvion mukaan vieraannuttaminen ilmiönä on vakavuudeltaan verrattavissa lapsen hyväksikäyttöön tai massiiviseen kaltoinkohteluun. Vieraannuttamista esiintyy noin 10 prosentissa kaikista eroista ja 20-27 prosentissa pitkittyneistä huoltoriidoista. Huoltoriitoja käyvistä perheistä 67 prosenttia on lastensuojelun asiakkaita. Vähintään neljä vuotta jatkuneissa kiistoissa asiakkuus on käyt. katsoen kaikilla perheillä. 20 prosenttia lapsista on sijoitettu tai otettu huostaan (OTT Anja Hannuniemen tutkimus 2015). Koska vieraannuttaminen johtaa ajan oloon otteiden kovenemiseen ja sekä lasten että aikuisten mielenterveyden järkkymiseen, parasta hoitoa on ehkäisy tai ainakin mahdollisimman nopea tilanteeseen puuttuminen. Tämä edellyttää sitä, että oikeusoppineet, lasten mielenterveystyön ammattilaiset ja lastensuojelun työntekijät tuntevat ilmiön ja sen vahingollisuuden. Vanhemmille jo alkuvaiheessa suunnatulla informaatiolla, tietoiskulla, vieraannuttamisen vahingollisista seurauksista lapselle voi olla suuri merkitys, vaikka lapsi ei vielä oireilisikaan. Vuonna 2022 sosiaalityöntekijöiltä kysyttiin, jotka työskentelevät lasten kanssa niin 90% oli havainnut vieraannuttamista. Vieraannuttamisen tunnistamiseen löytyy myös koulutusta sekä terapiaa, jolla vanhemman ja lapsen rikottu suhde saataisiin palautettua. Vieraannuttamista on vaadittu rangaistavaksi teoksi, joka antaisi selkeän signaalin siitä, että lapsen henkinen pahoinpitely ei ole sallittua. Kyse on ennen kaikkea tahdosta puuttua vakavaan henkiseen väkivaltaan, ei muusta.
Perhe on lapsen turva
Lapselle perhe on peruskallio, joka antaa turvaa ympärillä olevilta kriiseiltä. Siksi tuota peruskalliota ja lapsen oikeutta vanhempiinsa ja lähiverkostoon ei tule järkyttää kuin äärimmäisenä keinona. Lasten oikeudet -yhdistyksen Petri Kolmonen kirjoittaa Lapsen oikeuksien blogissa vuoroasumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Lapsella on myös lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
Lasten oikeudet ry -yhdistys (lastenoikeudet.fi) on jakanut laajaa vuoroasumistutkimusta, Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen analyysia, (lastenoikeudet.fi) ja kertonut sen osoittamista vuoroasumisen kiistattomista hyödyistä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Euroopan neuvosto kannusti jo vuonna 2015 jäsenmaitaan edistämään vuoroasumista sekä vanhempien yhdenvertaista kohtelua (assembly.coe.int). Lasten oikeudet ry on myös oikaissut uusien tutkimusten mukaisesti virheellisiä käsityksiä vaikkapa siitä, että vuoroasuminen ei voisi olla toimiva ratkaisu riitaisten vanhempien lapsille (vuoroasumisen myytit, lastenoikeudet.fi). Erityisesti riitaisten vanhempien erolapset hyötyvät usein vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisena turvallisuudentunteena molempiin vanhempiinsa, mikä vähentää haitallisen stressin ja kortisolin määrää (prof. William Fabricius, academic.oup.com).
Belgiassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on voimassa lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka on vähentänyt huoltajuusriitojen määrää ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia (Kentucky, Matt Hale, eu.courier-journal.com). Vuoroasumisesta poiketaan näissä paikoissa vain vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai silloin, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä.
Lasten oikeudet ry on myös huolissaan korkeista huostaanottojen määristä. Reilu vuosi sitten julkaistussa laajassa Oxfordin, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että huostaanotetut tai sijoitetut lapset voivat huonommin, kuin perheisiin jääneet sisaruksensa kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (Ylen artikkeli, yle.fi), (tutkimus, nlm.nih.gov). Perheet tarvitsevat tukea kotiin sekä varhais- ja erityispalveluja vastaamaan vanhempien ja lasten haasteisiin. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksessa (helsinki.fi), jossa hän tutki pitkittyneitä huoltajuusriitoja, lähes kaikilla 103 perheellä oli lastensuojelun asiakkuus. Vuoroasumisella voidaan vähentää huoltajuusriitoja.
Ehkäisevään työhön olisi ohjattavissa enemmän resursseja, jos huostaanottoja saataisiin vähennettyä. Mielestäni sijaishuoltopaikkojen ei tulisi olla voittoa tuottavia, ja valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää kannustavaksi ja palkita niitä hyvinvointialueita, jotka ohjaavat enemmän rahaa ennaltaehkäiseviin- sekä avopalveluihin.
Lasten oikeudet ry julkaisi viime syksynä sivuillaan toteuttamansa pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset (lastenoikeudet.fi). Vastauksia tuli aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022 yhteensä 3500, joista Suomesta 1079 vastausta. Kyselyyn vastanneista isistä suomalaiset isät kokivat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista. 81 % heistä oli joskus tai usein kokenut syrjintää viranomaisten toimesta. Tämä on selkeässä ristiriidassa kansainvälisten sopimusten sekä lakien kanssa.
Lapsen paras on aina kaksi kelvollista vanhempaa.
Lasten oikeudet -yhdistys on perustettu turvaamaan kaikille lapsille perusoikeus omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Yhdistys on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston jäsen.
Kirjoittaja Petri Kolmonen on Lasten oikeudet ry :n puheenjohtaja.
Julkaistu myös Lapsen oikeudet viestintäverkoston blogissa 23.2.2023.
Lisää vauvoja!
Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.1.2023
Suomessa tällä hetkellä syntyy historiallisen vähän vauvoja, kun samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Heikentyvä huoltosuhde on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta toimia sen korjaamiseksi ei ole tehty. Suomea voi pitää perhepolitiikan takapajulana, joka ei välitä tutkimustiedosta, hyvistä kokemuksista tai euroopan neuvoston suosituksista. Vaikka alhaiseen syntyvyyteen ja lasten pahoinvointiin on monia syitä niin tarvittaviin muutoksiin on lähdettävä rohkeasti.
Suomessa yli puolet pareista päätyvät eroon koskettaen noin 30.000 lasta vuosittain. Lasten oikeudet ry oli mukana järjestämässä Pohjoismaista yhteishuoltajuuskyselyä johon tuli vastauksia 3500 kappaletta. Kyselyn mukaisesti suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka suomalaiset isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Iseistä 81% on menettänyt joko osittain tai kokonaan luottamuksen viranomaisiin. Isät kokevat, että erossa heidän laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa rajoitetaan ja tarjolla on vain elättäjän rooli. Tämä ei luonnollisestikaan kannusta lasten hankintaan.
Suomeen tulisi saada lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa, jossa laki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia. Lakimuutokseen kannustavat myös laajat vuoroasumistutkimukset (60 kpl) sekä Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2015. Erolapsella on oltava kaksi kotia ja tuet jaettava kahteen kotiin kuten Ruotsissa ja Norjassa. Ei ole oikein samanaikaisesti rikastuttaa toista kotia ja toista köyhdyttää. Suomessa elää noin 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden tiedetään mm. lisäävän riskiä päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille, syrjääntymiselle, rikollisuudelle sekä alhaiselle koulutustasolle. Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella.
Tutkimuksista tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun korrelaatio on toisinpäin naisilla. Siksi erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua ja opetuksessa tulisi keskittyä perusopetukseen. Koska koulu ei ole elämyskeskus vaan paikka, jossa opitaan taitoja tulisi palata takaisin kirjoihin ja kyniin, digitaalisten välineiden painoa tulisi vähentää, opiskelu rauhallisissa luokkahuoneissa ja opiskelurauha palautetaan ottamalla takaisin erityisluokat.
Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry
Puheenjohtaja
