Julkaisut

Lasten oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus oppimiseen. Teema #SaanOppia #SaatOppia korostaa oppimisen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle, mutta myös uuden oppimisen ilon. Oppiminen ei tapahdu vain koulussa, vaan myös arjen kokemuksissa, vuorovaikutussuhteissa ja perheen sisällä.

Molemmat vanhemmat ovat tärkeitä lapsen oppimiselle

Mutta mitä tapahtuu, kun lapselta evätään oikeus toiseen vanhempaansa? Lapsen vieraannuttaminen on vakava ilmiö, joka heikentää syvästi lapsen oikeuksia ja hyvinvointia sekä oppimista. Kun lapsi menettää suhteen toiseen vanhempaansa, hän samalla menettää valtavan mahdollisuuden oppia ja kasvaa rikkaassa, monipuolisessa vuorovaikutuksessa molempien vanhempien kanssa.

Miksi molemmat vanhemmat ovat tärkeitä lapsen oppimiselle?

Lapsi oppii vanhemmiltaan elämän perustaitoja, tunteiden säätelyä, arvoja ja sosiaalisia taitoja. Kun lapsella on mahdollisuus viettää aikaa sekä äidin että isän kanssa, hän oppii erilaisia näkökulmia, toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka tukevat hänen kasvuaan ja kehitystään. Molemmat vanhemmat tuovat mukanaan ainutlaatuisia tapoja tukea lapsen oppimista ja hyvinvointia.

Vieraannuttaminen ja sen vaikutukset lapsen oppimiseen

Vieraannuttaminen rikkoo tämän luonnollisen oppimisympäristön. Kun lapsi joutuu valitsemaan puolensa tai hänelle luodaan negatiivinen kuva toisesta vanhemmasta, lapsen oikeus oppia molemmilta vanhemmilta katoaa. Tämä vaikuttaa lapsen tunne-elämään, identiteettiin ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen kielteisesti.

Vuoroasuminen – ratkaisu lapsen oppimisen tukemiseksi

Vuoroasuminen on tehokas tapa turvata lapselle tasapuolinen suhde molempiin vanhempiin. Se mahdollistaa molempien vanhempien osallistumisen lapsen arkeen, oppimiseen ja kasvuun. Tutkimukset osoittavat, että vuoroasuvilla lapsilla on parempi henkinen hyvinvointi, ja he hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat ovat aktiivisesti mukana heidän elämässään.

Oikeus oppia on myös oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi

Lapsen oikeus oppimiseen ulottuu paljon pidemmälle kuin akateemisiin taitoihin. Se sisältää oikeuden oppia rakkaudesta, hyväksynnästä ja turvallisuudesta. Tämä toteutuu, kun lapsi saa olla yhteydessä molempiin vanhempiinsa ilman pelkoa tai painostusta.

Lasten oikeuksien viikon teema muistuttaa meitä kaikkia siitä, että jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen kasvuun ja kehitykseen molempien vanhempiensa tuella. Tärkein oppimisympäristö on rakastava ja turvallinen perhe, jossa lapsen ääni, tarpeet ja oikeudet tulevat kuulluiksi.

 

Mika & Jaana Alanko
Lasten oikeudet ry

Tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään teemalla “lapsella on oikeus oppimiseen”. Keskustelua on käyty paljon lapsen oppimisen haasteista: PISA-tulosten laskusta, koulurauhasta, kännyköiden käytöstä, inkluusion haasteista, opettajien jaksamisesta ja oppilaiden hyvinvoinnista. Näihin ongelmiin pureutuaksemme meidän on tärkeää kohdistaa huomiomme perheiden hyvinvointiin ja kotien kasvatustukeen. Lapsen hyvinvointi kotona on nimittäin merkittävä tekijä oppimisen ja kouluarjen sujuvuudessa.

 

Vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain noin 30 000–40 000 lasta, ja satojatuhansia lapsia kasvaa eroperheissä. Noin viidennes suomalaisista lapsista asuu yhden vanhemman kanssa, yleensä äidin. Lisäksi kymmeniätuhansia lapsia elää ilman isän säännöllistä läsnäoloa arjessaan. Tutkimukset osoittavat, että lasten, joilla on tasapuoliset ja säännölliset suhteet molempiin vanhempiinsa, hyvinvointi on lähellä ydinperheissä asuvien lasten hyvinvointia. Sen sijaan epätasainen vanhempien välinen ajanjako näkyy usein heikentyneenä hyvinvointina. Nykyiset äitejä suosivat käytännöt, perinteiset sukupuoliroolit ja yhteiskunnan asenteet voivat kuitenkin vaikeuttaa isien osallisuutta ja etäännyttää lapsia omasta isästään.

 

Isän roolilla lapsen elämässä on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia. Isän aktiivinen läsnäolo tukee lapsen emotionaalista hyvinvointia, luo turvallisuuden tunnetta, parantaa itsetuntoa ja edistää koulumenestystä, kognitiivista kehitystä ja tunteiden säätelyä. Lisäksi isän kanssa vietetty aika kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, vahvistaa ihmissuhteita ja tukee vastuunottoa sekä pitkäjänteisyyttä.

 

Sen sijaan, että keskitymme ainoastaan koulussa ilmeneviin oireisiin, on tärkeää tarkastella myös oppimisvaikeuksien juurisyitä, jotka usein liittyvät lapsen kokemaan arjen turvallisuuteen ja tukeen kotona. Lasten oikeuksien yhdistys haluaa edistää muutosta tässä. Laajojen tutkimusten, Euroopan neuvoston suositusten ja hyvien kansainvälisten kokemusten mukaisesti Suomessa tulisi olla lähtökohtana vuoroasumislaki, josta poikettaisiin vain vanhempien sopimuksella tai erityistapauksissa, joissa lapsen hyvinvointi on vaarassa.

 

Tämä lähestymistapa antaisi lapsille entistä vahvemmat lähtökohdat oppimiselle ja kasvulle sekä turvaisi heidän oikeutensa molempien vanhempien tukeen.

 

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

Puheenjohtaja

 

Lue myös LOS-verkoston yhteiskannanotto osoitteesta: http://lapsenoikeudet.fi/kannanotto2024

 

Vaikka tiedämme, että isän rooli on korvaamattoman tärkeä lapsille ja heidän kehitykselleen, yhteiskunta ei vieläkään osoita isille sitä arvostusta, jonka he ansaitsevat. Tänä päivänä isät ovat läsnä olevia, aktiivisia ja rakastavia vanhempia. Silti he joutuvat yhä puolustamaan lapsen oikeutta omaan isäänsä ja perustelemaan omaa vanhemmuuttaan maassa, joka ylpeilee tasa-arvon ihanteilla. Tässä asiassa yhteiskunta muuttuu tuskallisen hitaasti.

Perinteiset roolit ja asenteet: Isän rooli ja asema yhteiskunnassa

Perinteiset sukupuoliroolit, äitiyden ihannointi, yhteiskunnalliset tukijärjestelmät ja isien osallisuuden vähättely heijastuvat edelleen moniin asenteisiin ja käytäntöihin. Media, stereotypiat, oikeuskäytännöt, lainsäädäntö, työelämän asenteet, yksinhuoltajuuden yleisyys ja kulttuuriset vaikutukset vaikeuttavat isien asemaa. Isän roolia ei arvosteta tarpeeksi.

Isän läsnäolo ja sen vaikutus lapsen kehitykseen

Tutkimuksista tiedämme, että isän läsnäolo edistää lapsen emotionaalista hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta, itseluottamusta, koulumenestystä, kognitiivista kehitystä ja tunteiden säätelyä. Se kehittää myös lapsen sosiaalisia taitoja, terveitä ihmissuhteita, itsehillintää, vastuullisuutta ja kestävyyttä. On tärkeää muistaa, että lisääntynyt aika isän kanssa ei vähennä äidin merkitystä lapselle.

Vuoroasuminen: Tasapainoa lapselle ja vanhemmille

Laajat tutkimukset osoittavat, että erolapsen ja -perheen hyvinvointi on parhaimmillaan, kun lapsi viettää yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tämän vuoksi yhdistyksemme ajaa lakiin lähtökohtaista vuoroasumista, josta on saatu hyviä kokemuksia maailmalta. Vuoroasumisesta poikettaisiin vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Tutkimustieto, Euroopan neuvoston suositukset ja onnistuneet kansainväliset kokemukset tulisi viimein tuoda osaksi lainsäädäntöämme. Tämän muutoksen myötä voisimme vähentää vanhempien välistä riitaisuutta ja yhteiskunnan menoja.

 

Tänäkin vuonna isänpäivän juhlapuheet raikuvat, mutta missä viipyvät teot? Arvostus ansaitsee todellisia tekoja – ja isät ansaitsevat todellisen arvostuksen.

 

Isät, pitäkää lippu korkealla – olette korvaamattoman tärkeitä lapsillemme!

 

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

Puheenjohtaja

 

Ajankohtaista isänpäivästä mediassa

Presidentti Stubb lupaa myöntää myös isille kunniamerkkejä ensi vuodesta alkaen
Tasavallan presidentti Alexander Stubb lupaa kunniamerkkejä myös isille ensi vuodesta alkaen. Äitejä on jo aiemmin huomioitu kunniamerkeillä äitienpäivänä.

Yleisesti isänpäivästä

Isänpäivää vietetään Suomessa kaikkien isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2024 isänpäivää vietetään sunnuntaina 10.11.

Meillä oli kunnia ja etuoikeus osallistua yhdessä 248 muun osallistujan kanssa PASG-konferenssiin, joka järjestettiin Oslossa, Norjassa, 5.–6. syyskuuta 2024. PASG-konferenssissa kansainväliset tutkijat ja asiantuntijat 20 eri maasta keskustelivat uusimmista tutkimustuloksista, lakimuutoksista sekä parhaista käytännöistä, joilla pyritään ehkäisemään lasten vieraannuttamista toisesta vanhemmasta ja tukemaan vieraannutettujen lasten ja vanhempien uudelleenyhdistämistä.

PASG-konferenssi osallisti ja opetti

Konferenssin aikana käsiteltiin monia tärkeitä teemoja, jotka herättivät suurta mielenkiintoa. Näitä olivat muun muassa ammattilaisten koulutus, ohjelmat vanhempien ja lasten suhteen palauttamiseksi sekä varhaisen puuttumisen merkitys. PASG-konferenssin vuorovaikutteinen luonne mahdollisti osallistujien kysymykset luentojen jälkeen, mikä tarjosi jokaiselle tilaisuuden aktiiviseen osallistumiseen ja oppimiseen.

Linkki lehdistötiedotteeseen:

https://preview.mailerlite.io/emails/webview/959436/133480376897111404

Nordic Fathers -verkoston tapaaminen: Tavoitteena tasa-arvoinen yhteisvanhemmuus

Päivä ennen konferenssia osallistuimme Jesper Lohsenin johtaman Nordic Fathers – verkoston tapaamiseen. Nordic Fathers tukee yhteisvanhemmuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia molemmille vanhemmille. Paikalla oli meidän lisäksemme edustajia Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Norjasta. Pidimme strategiatyöpajan, jossa jaoimme kokemuksia, tutkimusta ja strategisia toiminta-alueita liittyen lasten ja isien asioihin Pohjoismaissa. Pohjoismaathan ovat esimerkki siitä, kuinka isien osallistuminen lastenhoitoon ja tasa-arvo ovat maailman kärkitasoa. Näissä maissa isien aktiivinen rooli on keskeistä perhearvojen tukemisessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 korostavat tasa-arvon merkitystä perhe-elämässä ja lainsäädännössä, erityisesti isien ja lasten roolin vahvistamista. Tämä on tärkeä osa yhteiskunnallista muutosta, jotta voimme parantaa perheiden hyvinvointia, tukea tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille ja saada aikaan pysyviä myönteisiä vaikutuksia. Pohjoismaissa yhteisvanhemmuus on yleistä ja sillä on hyvä vaikutus lapsiin, perheisiin ja yhteiskuntaan, mutta vieraannuttamiseen ja yhteisvanhemmuuteen liittyvissä asioissa on vielä paljon parantamisen varaa.

World Parents Organization (WPO) -kysely yhteisvanhemmuudesta ja tasa-arvosta

World Parents Organization (WPO) on tehnyt kyselyn 3500 pohjoismaiselle isälle. Kyselyn aiheina olivat yhteisvanhemmuus ja tasa-arvo. Tämä kysely auttaa ymmärtämään paremmin, miten yhteisvanhemmuus toteutuu käytännössä ja miten isien osallisuutta voidaan edelleen vahvistaa ja lasten ja perheiden oikeuksia voidaan edelleen parantaa.

Kyselyn tulosten yhteneväisyys osoittaa kansainvälisen epätasa-arvon

Isillä ei ole tarpeeksi oikeuksia perhe-elämässä. On tärkeää varmistaa, että tasa-arvo koskee kaikkia ihmisiä, ei vain naisia, kuten on usein ollut ennen. Jos naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työelämään, on myös välttämätöntä varmistaa, että miehillä on samat mahdollisuudet perhe-elämässä. Näin varmistetaan, etteivät lapset kärsi isän tai äidin uran takia.
Suurin osa lapsista elää yhteisvanhemmuudessa. Tutkimukset osoittavat, että yhteinen asuminen ja tasaisesti jaettu aika vanhempien välillä on parasta lapsille. Tämä tuo lapsille tasa-arvoa, ja sen pitäisi olla lähtökohta kaikissa perhemuodoissa. Vanhemmat voivat sopia muista järjestelyistä, ja jos ongelmia ilmenee, ne käsitellään perhelain kautta.
Suurimmalla osalla vanhemmista on jaettu laillinen huoltajuus. Sosiaalietuudet tulisi olla laskettu todellisen tarpeen mukaan. Nykyään vain lapsen kanssa asuva vanhempi saa suurimman osan lapsen sosiaalietuuksista. Tämä aiheuttaa ristiriitoja perheissä ja asettaa lapset vaikeaan tilanteeseen.

Isien väheksytty asema perheväkivaltatapauksissa

Kysely osoittaa, että suurin osa perheväkivaltatapauksista, joissa isät ovat uhreina, ei ole koskaan tutkittu viranomaisten toimesta. On tärkeää dokumentoida perheväkivaltatapaukset tarkasti, koska väärinkäytöksiä tapahtuu paljon. Psykologiseen väkivaltaan liittyvät väitteet voivat olla liioiteltuja, ja tämä vaikuttaa päätöksiin esimerkiksi vanhempien eron yhteydessä.

Syrjintä ja epätasa-arvo vanhempien oikeusavussa

Kysely osoittaa, että syrjintään osallistuu paitsi toinen vanhempi myös hallitukset ja paikallisviranomaiset, mikä osoittaa, että kyseessä on rakenteellinen, kulttuurinen ja oikeudellinen haaste. Lapsiin liittyvissä tapauksissa molempien vanhempien tulisi saada maksuton oikeusapu. Nykyään toinen vanhempi saa sen, kun taas toinen joutuu maksamaan suuria summia oikeudenkäynneistä, mikä ei ole reilua.

Lisätietoja Nordic Fathers -kyselystä:

Oslon kaupungintalon tervetuliaisvastaanotto ja puhe vieraannuttamisesta

Konferenssia edeltävänä iltana osallistuimme Oslon kaupungintalolla Oslon kaupunginvaltuuston isännöimään tervetuliasvastaanotolle. Øyvind Håbrakke kaupunginvaltuuston jäsenenä piti innoittavan puheen vieraannuttamisesta ja itse myönsi, ettei ollut aikaisemmin kuullutkaan tästä ennen kuin valmisteli puhetta, mutta huomasi, että tämä on tärkeä asia, joka tarvitsee enemmän näkyvyyttä. Puheitten jälkeen saimme opastetun kierroksen Oslon kaupungintalossa ja keskustelimme tärkeistä asioista muitten konferenssiin osallistujien kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö vieraannuttamista vastaan jatkuu

Konferenssin jälkeisenä päivänä lähdimme isolla ryhmällä veneristeilylle ja kävelimme Oslon keskustassa, samalla jakaen ajatuksia luennoista ja elämästä yleensä. Nautimme kaupungin nähtävyyksistä ja kauniista kesäpäivästä. Koko matka ja kokemus olivat meille todella opettavaisia ja inspiroivia. Yhteistyömme pohjoismaisten, ranskalaisten, belgialaisten, saksalaisten, kolumbialaisten, israelilaisten, kanadalaisten, brittiläisten, amerikkalaisten ja monien muiden kansainvälisten kumppanien kanssa jatkuu. 😊

T. Jaana & Mika Alanko, Lasten Oikeudet ry

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Torstaina 6.6. julkaistiin kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma, joka on luettavissa suomeksi ja ruotsiksi valtioneuvoston periaatepäätöksestä STM/2024/64. Toimeenpanosuunnitelmat löytyvät ladattavina pdf-tiedostoina päätöksen liite-osiosta.

”Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma vuosille 2024-2027 sisältää 34 toimenpidettä, jotka turvaavat lasten ja nuorten hyvinvointia ja vahvistavat heidän oikeuksiensa toteutumista. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä ministeriöiden, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lasten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen osa suunnitelmaa.” – STM

Lasten oikeudet ry on antanut oman lausuntonsa toimeenpanosuunnitelmaa varten lausumakierroksen aikana.

Lasten oikeudet ry:n ajankohtaisiin tavoitteisiin liittyvä kirjattu toimenpide on numeroltaan 12. Lainaus alla.

TP 12: Selvitys vanhempien eron jälkeisistä ns. vaativista erotilanteista sekä palvelujärjestelmästä

Joissakin vanhempien eroamisen ja erillään asumisen tilanteissa esiintyy vakavia ja/tai pitkäaikaisia, lapsen elämässä näkyviä haasteita. Viranomais- ja ammattilaistoimijoita saattaa lapsen ympärillä olla lukuisia, mutta kenelläkään ei ole tilanteesta kokonaiskuvaa eikä lainsäädännön mahdollistamia keinoja tilanteen vakauttamiseksi välttämättä käytetä. Toisaalta sääntely haasteelliseen tilanteeseen puuttumisen, tiedonvaihdon ym. osalta ei välttämättä ole riittävän täsmällistä tai selkeää. Toistuvat lapseen liittyvät oikeudenkäynnit voivat olla kuormittavia ja pitkäaikaisia sekä kustannuksiltaan kalliita.

Tilanteen pitkittyminen ja monimutkaistuminenlisää usein tarvetta sosiaalija terveydenhuollon palveluihin ja tukeen (toimeentulotuki, lastensuojelu, psykiatrian palvelut tms.).

Toteutetaan kokoava selvitys, jossa kartoitetaan vanhempien eron jälkeisten ja erillään asumisen haasteiden ilmenemismuotoja, mukaan lukien psyykkinen väkivalta, pakottava kontrolli, vieraannuttaminen, eron jälkeinen häirintä sekä taloudelliseen toimeentuloon vaikuttavat
haasteet.

Selvitetään, miten lasten suojelu väkivallalta vanhempien erotilanteissa ja eron jälkeen toteutuu, sekä millaisia haasteita eri palveluiden (ml. lapsen huoltoon, asumiseen/tapaamisiin ja elatukseen liittyvä päätöksenteko) yhteensovittamisessa ilmenee. Huomioidaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla toteutettujen OT-pilottien tuottamat kokemukset ja tieto vaativista erotilanteista, samoin kuin ilmiöön liittyvä järjestöjen erityisosaaminen.

Selvityksessä nostetaan esiin konkreettisia kehittämistarpeita lapsen asioista sopimisen ja päätöksenteon järjestelmän järjestelmän sekä siihen liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Lapsen huoltoon, tapaamisiin ja elatukseen liittyvän sopimisen sekä päätöksenteon järjestelmän toimivuutta on aiheellista tarkastella myös julkistalouden näkökulmasta.

Toteuttava ministeriö ja yhteistyötahot: Päävastuussa STM, kutsutaan myös OM.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valmis osallistumaan esim. selvityksen
ohjaustyöhön.