Valikko Sulje

Julkaisut

Pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset esiteltiin ICSP konferenssissa Ateenassa 5.5.2023

Lasten oikeudet ry yhteistyössä muiden Pohjoismaiden johtavien lapsi- ja isäjärjestöjen kanssa toteutti yhteishuoltajuuskyselyn, johon vastasi 3500 isää. Kyselyyn tuli vastauksia eniten suomalaisilta iseiltä. Olemme jakaneet kyselyä omilla sivuillamme sekä some kanavilla. Tämän lisäksi kyselyä on jaettu suurien kaupunkien Facebook ryhmissä.

Kyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää Pohjoismaista.

Tanskan Far Förening järjestön puheenjohtaja Jesper Lohsen esitteli kyselyn tuloksia kansainvälisessä International Council of Shared parenting (ICSP) konferensissa, joka järjestettiin tänä vuonna Ateenassa 5-6.5.2023.

Jesper Lohsenin esitys ICSP konferenssissa

Muutamia pääkohtia esityksestä.

– 10% lapsista on menettänyt yhteyden isäänsä pohjoismaissa vaikka tiedämme isän merkityksen lapsen kasvulle ja kehitykselle merkittävänä.
(noin 100.000 suomalaista lasta elää ilman isäänsä).
– 50% iseistä on kokenut lapsen huoltoon liittyvää väkivaltaa, joka on sitä yleisempää mitä vähemmän lapsi viettää aikaa isän kanssa.
– Suurinosa väkivallasta (yli 85%) on psykologista väkivaltaa kuten perättömiä syytöksiä isästä ja isän huonoksi leimaamista.
– 81% iseistä on menettäneet joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin.
– Syrjinnän vuoksi yli 30% iseistä on ollut itsemurha-ajatuksia.
– Suurimpia ongelmia tuottaa epätasainen luonaoloaika vanhempien välillä.
– Isät kokevat, että suurin ongelma on laillisten oikeuksien puuttuminen omaan lapseen.

Yhteishuoltajuuskyselyn tulokset

Lainsäädäntöä tulee muuttaa lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiin toteutuisi sekä perheiden ja lasten hyvinvointi paranisi. Lakimuutoksesta on vain hyviä kokemuksia maista missä sellainen lainsäädäntö on tällä hetkellä.

Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015)
Phd. Malin Bergströmin haastattelu 9.3.2021
Vuoroasumistutkimukset

Esityksen lopussa Jesper Lohsen esittelee oikeuskannetta isien syrjinnästä tanskalaisia vastuuministereitä vastaan. Kansallisen oikeusprosessin läpikäynnin jälkeen tapaus viedään Strassbourgiin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi (EIT).

Lasten oikeudet ry on saanut uuden hallituksen

Lasten oikeudet ry yhdistyskokouksessa 20.4.2023 valitsi puheenjohtajaksi Petri Kolmosen sekä varapuheenjohtajaksi Jake Hakulisen. Molemmat jatkavat samassa tehtävässä myös tällä hallituskaudella.

Järjestäytymiskokouksessa 3.5.2023 hallitus järjestäytyi seuraavasti.

Johnny Kuoppala, sihteeri/ viestintä

Esa Puhakka, strategia

Susanna Lavonius, rahoitus/ jäsenet

Ari Auer, viestintä

Jani Hohenthal, strategia

Claudio Nava, viestintä

Petteri Nieminen, viestintä/ rahoitus

Hallituksen yhteystiedot

 

Jatkamme työskentelyä kolmessa työryhmässä, jotka ovat pysyneet samoina. Rahoitustyöryhmän sisältöä on laajennettu myös jäseniin. Päätimme kokouksessa myös toiminnan mittareista ja tavoitteista.

Viestintätyöryhmä – Johnny Kuoppala

Strategiatyöryhmä – Esa Puhakka

Rahoitustyöryhmä – Susanna Lavonius

 

Verkostoihin osallistuminen. Jatkamme osallistumista olemassaoleviin verkostoihin.

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto (LOS) – Petteri Nieminen, Jake Hakulinen, Jani Hohenthal

Pohjoismainen yhteistyö johtavien isä- ja lapsijärjestöjen kanssa – Johnny Kuoppala, Claudio Nava

International council of shared parenting (ICSP) – Petteri Nieminen, Johnny Kuoppala

 

Voitte tulla mukaan toimintaamme ilmoittamalla siitä sähköpostiimme info@lastenoikeudet.fi

 

Paljon onnea uudelle hallitukselle ja työryhmien vetäjille!

 

Lasten oikeudet ry

 

Lasten oikeudet ry yhdistyskokous To 20.4.2023 klo 18.00

Lasten oikeudet ry järjestää yhdistyskokouksen Teams kokouksena To 20.4.2023 klo 18.00.

Olemme lähettäneet kokouskutsun jäsenillemme. Jos haluat tulle jäseneksemme tai ilmoittautua hallitukseen ehdolle niin

toivoisimme vapaamuotoisen hakemuksesi 13.4.2023 mennessä osoitteeseen info@lastenoikeudet.fi.

Yhdistyskokouksen esityslista.

1. Kokouksen avaus;
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa;
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto;
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus;
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet;
9. Valitaan toiminnantarkastaja/tilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja/tilintarkastaja.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Tervetuloa!

Lasten oikeudet ry

 

 

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille

Lasten oikeudet ry teki kyselyn eduskuntapuolueiden eduskuntavaaliehdokkaille.

Tällä kyselyllä kartoitimme puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä perhepoliittisista linjauksista sekä ehdokkaiden tietämystä nykyaikaisesta tutkimuksesta, jotka kohdistuvat erolapsiin ja -perheisiin. Kysymykset ja mallivastaukset perustuvat nykyaikaiseen tutkimustietoon, Euroopan neuvoston suositukseen sekä hyviin kokemuksiin eri maista. Yhteinen tavoitteemme tulee olla lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia ja vahvistaa perheiden kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Hyvillä perhepoliittisilla linjauksilla voidaan myös kannustaa hankkimaan lisää lapsia.

Saimme vastauksia 148 kpl. Paljon kiitoksia vastanneille ja onnea vaalityöhön!

Klikkaamalla ”VASTAUKSET” linkkiä alapuolella pääset tutustumaan eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksiin.

VASTAUKSET

Lasten oikeudet ry laati mallivastaukset, jonka perusteella pisteytimme vastaukset. 

Kyselyn vastauksien analyysi. Koko aineistoon voit tutustua täältä.

Analyysi

Vastausten perusteella tehty analyysi

Vastauksista 9/12 on osittain tai täysin samaa mieltä mallivastausten kanssa. 

Vastauksista selviää, että uusin tutkimustieto ei ole kaikkia tavoittanut. Vanhempien riitaisuus ei ole este vuoroasumiselle vaan lapset joiden vanhemmat ovat riitaisia itse asiassa eniten hyötyvät vuoroasumisesta, joka lisää emotionaalista turvallisuudentunnetta molempiin vanhempiin ja näin vähentävät haitallisen stressin/ kortisolin määrää. Ristiriitaista vastauksissa on se, että enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että erolapsia tulisi kohdella yhdenvertaisesti, mutta kuitenkin olisivat valmiita rajoittamaan erolapsen hyvinvoinnille tutkitusti parasta vaihtoehto eli vuoroasumista, jos vanhemmat ovat riitaisia.  

Selkeä enemmistö vastasi, että erolapsen tulisi asua yhtä paljon molempien vanhempien luona, jos lapsella on kaksi turvallista kotia ja vanhempaa. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Enemmistö vastasi, että erolapsella tulisi olla kaksi virallista kotia ja tuet tulisi maksaa lapsen molempiin kotiin. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Pieni enemmistö vastasi, että vuoroasuvan lapsen elatusavusta tulisi luopua, jos lapsi asuu vanhemman luona vähintään 35% ajasta. Omassa mallivastauksessamme esitimme, että elatusavusta voisi luopua, mutta emme esitä mitään ehdotonta vaatimusta.

Tämä kysymys jakoi vahvasti mielipiteitä. Puolet oli valmiita luopumaan nykyisistä termeistä ja puolet oli valmiita säilyttämään termit nykyisellään. Omassa mallivastauksessa esitämme, että nykyiset termit ovat syrjiviä ja tulisi puhua vain lapsen luonaolosta.

Pieni enemmistö oli sitä mieltä, että lapsi ei koe stressiä, jos erolapsi asuu yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona ja vaihtaa kotia säännöllisesti. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että lapselle on merkityksellisempää viettää aikaa molempien vanhempien kanssa, kuin saada asua enimmäkseen yhdessä kodissa. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa. 

Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että vuoroasuminen sopii vain lapsille, joiden vanhemmat kykenevät sopimaan yhdessä asioista ja molemmissa kodeissa on samat säännöt. Tämä on ristiriidassa mallivastauksen kanssa.

Tämä kysymys jakoi vahvasti mielipiteitä. Pieni enemmistö oli sitä mieltä, että vuoroasuminen ei sovellu riitaisille vanhempien lapsille. Tämä on ristiriidassa mallivastauksen kanssa.

Selkeä enemmistö vastasi, että erolapselle tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua eron jälkeen. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Vastaajista selvä enemmistö oli sitä mieltä, että lähtökohtainen vuoroasumislaki vähentää merkittävästi huoltajuusriitojen määrää ja lisää lasten sekä perheiden hyvinvointia. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Vastaajista selvä enemmistö on sitä mieltä, että erolapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti vaikka vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.

Vastaajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että vieraannuttamiseen tulee puuttua vaikka se olisi hankalasti todennettavissa tai voisi aiheuttaa riitoja vanhempien välille. Tämä on linjassa mallivastauksen kanssa.    

 

 

/ / Uncategorized