Lapsen oikeus kuulua – suhde molempiin vanhempiin ja taloudellinen turva myös eron jälkeen

Lapsen oikeuksien viikko 2025 lähestyy teemallaan ”Oikeus kuulua”, joka korostaa lasten oikeutta tuntea kuuluvansa perheeseen, kouluun, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Teema perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS), jonka keskiössä on lapsen etu.

Me Lasten oikeudet ry:ssä näemme, että tämä oikeus ulottuu erityisesti perhe-elämään, myös vanhempien eron jälkeen. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tämä oikeus tulee turvata sekä emotionaalisesti että taloudellisesti.

Tässä blogissa nostamme esiin yhdistyksemme arvot ja teemat:

• vuoroasumisen asettamisen lainsäädännön lähtökohdaksi
• vieraannuttamisen estämisen
• taloudellisen vastuun tasapuolisen jakamisen vanhempien välillä.

Nämä aiheet linkittyvät myös lapsiasiavaltuutetun vuoden 2026 teemaan ”Talous ja lapsen oikeudet”, jossa korostetaan talouden vaikutusta lasten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Sen mukaan talous määrittää lasten arvoa yhteiskunnassa ja valtion panostukset lapsiin ovat merkittäviä, mutta eriarvoisuus uhkaa tasa-arvoa.

Yhdistyksemme arvot: Tutkimukseen perustuva lapsen etu ja tasa-arvo

Lasten oikeudet ry edistää lasten oikeuksia tutkimustiedon pohjalta, korostaen YK:n LOS-sopimusta.

Arvomme painottavat:

• Tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa: Päätökset lasten asioista tulee perustaa uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, ei ennakkoluuloihin.
• Tasapuolisuutta vanhempia kohtaan: Molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä lapselle, ja viranomaisten tulee toimia näyttöön perustuen ilman sukupuolisia ennakkoasenteita.
• Lapsilähtöistä lainsäädäntöä: Lait ja käytännöt tulee kehittää tukemaan lapsen hyvinvointia, estämään haitallista käytöstä ja varmistamaan yhtenäiset prosessit.

Nämä arvot ohjaavat vaikuttamistyötämme, jossa korostamme lapsen oikeutta kuulua molempien vanhempien elämään eron jälkeenkin.

Oikeus molempiin vanhempiin – vieraannuttaminen sen uhkana

Lapsella on Suomen lain mukaan oikeus ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin myös eron jälkeen. Vanhempien ja viranomaisten tulee aktiivisesti edistää tätä oikeutta. Tämä oikeus on keskeinen osa ”oikeutta kuulua”, sillä se tukee lapsen kehitystä, mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valitettavasti vieraannuttaminen eli toisen vanhemman systemaattinen mustamaalaus tai yhteyden estäminen, uhkaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Se voi aiheuttaa lapselle vakavaa pitkäaikaista haittaa, kuten masennusta ja mielenterveysongelmia, ja sitä pidetään psyykkisenä väkivaltana sekä lapsen oikeuksien rikkomuksena. Suomessa ei ole vielä erillistä lakia vieraannuttamisesta, mutta se voi johtaa lastensuojelutoimiin tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoon.

Lasten oikeudet ry vaatii, että:

• Vuoroasuminen säädetään lainsäädännön lähtökohdaksi.
• Vieraannuttaminen tunnustetaan lapsen psyykkiseksi väkivallaksi lainsäädännössä.
• Viranomaisia koulutetaan tunnistamaan ja ehkäisemään vieraannuttamista kansainvälisen tutkimustiedon ja LOS- sopimuksen pohjalta.

Vuoroasuminen lähtökohdaksi – tasa-arvoa ja lapsen etu

Vuoroasuminen tulisi olla lainsäädännön lähtökohta, sillä laaja tutkimusnäyttö osoittaa sen tukevan lapsen hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja pysyvää suhdetta molempiin vanhempiinsa. Lapsi hyötyy yleensä eniten, kun hänellä on mahdollisuus ylläpitää tiivis ja arjen tasolla merkityksellinen suhde molempiin vanhempiin. Poikkeuksia vuoroasumisesta voidaan tehdä vain silloin, kun siihen on selvä ja todennettavissa oleva peruste, kuten väkivalta tai silloin, kun lapsen etu selvästi sitä vaatii.

Vuoroasuminen on Suomessa yleistynyt ja saanut vahvaa kannatusta myös perheiden keskuudessa. Silti lainsäädäntö ja etuusjärjestelmät eivät vielä tue sitä tasapuolisesti. Nykyinen käytäntö voi johtaa eriarvoisuuteen, erityisesti pienituloisissa perheissä, joissa taloudelliset tuet myönnetään vain toiselle vanhemmalle. Tämä saattaa estää vuoroasumisen toteutumisen käytännössä, vaikka se olisi lapsen edun mukaista.

Talous ja lapsen oikeus kuulua molempiin koteihin – Vanhempien vastuu ja yhteiskunnan tuki

Lapsen oikeus kuulua molempiin koteihin ei ole vain emotionaalinen kysymys, vaan myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen. Ero ei vapauta vanhempia elatusvastuustaan, vaan molempien tulee osallistua lapsen taloudelliseen turvaan omien kykyjensä mukaan. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu tasapuolisesti.

Monissa perheissä etuusjärjestelmät asettavat vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi asumistukea voi saada vain toinen vanhempi, vaikka lapsi asuisi tasapuolisesti molemmissa kodeissa. Samoin lapsilisä maksetaan vain yhdelle vanhemmalle, vaikka vuoroasumisessa sen tulisi hyödyttää lasta molemmissa kodeissa. Tämä epätasapaino voi estää vuoroasumisen erityisesti pienituloisissa perheissä ja lisätä lapsiköyhyyttä.

Lasten oikeudet ry esittää, että:

• Asumistukea tulisi voida myöntää molempiin koteihin, jos vuoroasumisen edellytykset täyttyvät.
• Lapsilisä tulisi jakaa tasan vanhempien kesken silloin, kun lapsi asuu kummassakin kodissa.

Näillä uudistuksilla vahvistettaisiin lasten taloudellista turvaa ja yhdenvertaisuutta. Samalla varmistettaisiin, ettei taloudellinen asema tai tukijärjestelmän epätasaisuus estäisi lasta kuulumasta molempiin perheisiinsä ja saamaan rakkautta, huolenpitoa ja arkea molemmilta vanhemmiltaan.

Tehdään kuuluminen todeksi

Oikeus kuulua perheeseen, jossa lapsella on molemmat vanhemmat elämässään, on perusta hyvälle ja turvalliselle lapsuudelle. Se ei synny itsestään. Se toteutuu, kun yhteiskunta, viranomaiset, yhteisöt ja vanhemmat yhdessä tukevat lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa esimerkiksi tukemalla perhesuhteita ja eroperheitä sekä varmistamalla taloudellinen tasa-arvo vanhempien välillä.

Lapsen oikeus molempiin vanhempiin ja oikeus kuulua kumpaankin kotiin on sekä tunne että teko. Se on kuuntelemista, läsnäoloa ja molempien vanhempien kunnioittamista. Se on myös päätöksiä, jotka turvaavat lapsen taloudellisen hyvinvoinnin ja mahdollisuuden rakentaa arkea molempien vanhempien kanssa.

Kun vuoroasumista tuetaan lainsäädännöllä ja sosiaaliturvan rakenteilla, lapsen oikeus kuulua tulee todeksi. Ei vain sanoin, vaan arkisissa teoissa.

Tehdään lapsen oikeudesta kuulua molempiin koteihin yhteinen tavoite. Se on oikeus, joka kantaa lapsen koko elämän ajan. ❤️

 

Kirjoittaja Jaana Alanko, Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

PASG 2025 Toronto – Vanhempien etuoikeus ja tuomioistuinosaaminen

Tapahtuma

Kaksipäiväinen konferenssi nimeltä PASG 2025 Toronto järjestetään Torontossa – myös virtuaalinen osallistuminen on mahdollista.

Tavoite ja sisältö

Konferenssin tarkoituksena on siirtyä keskustelusta vieraannuttamisen (parental alienation) olemassaolon ja ilmenemismuotojen kiistämisestä käytännönläheisiin ja tutkimusperusteisiin keinoihin sen estämiseksi. Tavoitteena on antaa tuomioistuimille ajantasaista tieteellistä tietoa, jotta perheväkivalta- ja vanhempien vieraannuttamistapaukset voidaan käsitellä reilusti ja tehokkaasti.

Asiantuntijat ja puheenvuorot

Paikalla on yli 60 kansainvälistä asiantuntijaa, jotka käsittelevät muun muassa tutkimusta, kliinisiä käytäntöjä, lainsäädäntöuudistuksia sekä oikeuskäytäntöä.

Erityisestä kiinnostuksen kohteena: Keynote-keskustelu

Keskeisessä keynote-keskustelussa oikeudellisen perheenhoidon asiantuntija, tuomari Marie‑France Vincent Quebecin tuomioistuimesta, keskustelee erityistapauksista:

• Dalle‑Homme vastaan Homme (Los Angeles) – Keskeishenkilöinä Joshua Homme (Queens of the Stone Age -laulaja ja kahden Grammy-palkinnon voittaja)
• X vastaan Y – Kanadalainen tapaus
• F vastaan G – Toinen kanadalainen tapaus

Kaikki tapaukset liittyivät perheväkivalta- ja vanhempien vieraannuttamisaspekteihin ja niissä käytettiin muun muassa:

• Oikeudellista valtaa muuttavia päätöksiä
• Vähintään 90 päivän kontaktikieltoja
• Family Bridges -työpajoja ja jatkohoitoa

Lisäksi psykologi Dr. Barbara Jo Fidler ja asianajaja Brian Hall tuovat kliinistä ja oikeudellista näkökulmaa keskusteluun.

Järjestäjä

Tapahtuma on World Parents Organizationin järjestämä.

 

Lue lisää englanniksi: https://preview.mailerlite.io/preview/959436/emails/162098470537135355

 

Artikkeli on ChatGPT-työkalun tiivistämä ja käännättämä englannista suomeksi.

Lasten oikeudet ry toi esiin lapsilisäuudistuksen tarpeen – nyt hallitus pohtii Ruotsin mallia

Lapsilisäuudistus on noussut ajankohtaiseksi teemaksi Suomen sosiaalipolitiikassa. Lasten oikeudet ry on pitkään ajanut lapsen tasa-arvoista oikeutta kumpaankin vanhempaan, johon luonnollisena jatkumona kuuluu muutos lapsilisien jakamiseen. Nyt myös hallitus on tarttunut aiheeseen ja pohtii mahdollisuutta ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa lapsilisät jaetaan automaattisesti molemmille vanhemmille silloin, kun lapsella on kaksi huoltajaa.

Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ottanut kantaa siihen, että nykyinen järjestelmä ei huomioi riittävästi yhteishuoltajuutta ja vuoroasumista, joissa molemmat vanhemmat osallistuvat arjessa tasapuolisesti lapsen hoitoon. Nykykäytäntö, jossa lapsilisä maksetaan automaattisesti vain yhdelle vanhemmalle, ei ole enää linjassa perheiden todellisuuden kanssa. Tämä epätasa-arvo voi johtaa käytännön ongelmiin lapsen kannalta ja aiheuttaa myös ristiriitoja vanhempien välillä.

Lasten oikeudet ry antoi asiasta lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle kesäkuussa 2025 osana hallituksen esitystä elatustukilain uudistuksesta. Lausunnossa korostettiin seuraavia pääkohtia:

• Vuoroasuminen on yhä yleisempi järjestely eronneiden vanhempien kesken, ja sen tulee näkyä myös etuuksien jakautumisessa.
• Lapsilisät ja muut perhe-etuudet tulee jakaa tasapuolisesti molemmille vanhemmille silloin, kun hoitovastuu jakautuu.
• Vanhoista käsitteistä kuten ”etävanhempi” ja ”lähivanhempi” tulisi luopua, jotta molemmat vanhemmat nähdään yhtä tärkeinä lapsen elämässä.
• Lapsen oikeus kumpaankin vanhempaan tulee turvata myös vanhempien eron jälkeen – tämä on keskeinen osa lapsen hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.

Ruotsin mallia pidetään Suomessa nyt varteenotettavana esimerkkinä siitä, kuinka lapsilisien oikeudenmukaisempi jakautuminen voidaan toteuttaa käytännössä. Mallissa lapsilisä maksetaan suoraan puoliksi molemmille vanhemmille, mikä heijastaa yhteistä vanhemmuutta ja tukee lapsen suhdetta molempiin huoltajiinsa.

Uudistus olisi tärkeä askel kohti lapsi- ja perheystävällisempää sosiaaliturvaa. Lapsen näkökulmasta molempien vanhempien rooli on korvaamaton – ja sen tulee näkyä myös taloudellisessa tuessa.

Voit lukea Lasten oikeudet ry:n koko lausunnon lausuntopalvelussa tästä linkistä.

Lisätietoa aiheesta uutisoivat myös Yle ja Ilta-Sanomat:

YLE: Ministeri Grahn-Laasonen: Hallitus suunnittelee lapsilisää jaettavaksi molemmille vanhemmille

Ilta-Sanomat: Tällaiset ovat ruotsalaisten lapsilisät

Tekstin pohjana on käytetty puheenjohtaja Jaana Alangon tekstiä, jota on laajennettu ja SEO-optimoitu ChatGPT-tekoälytyökalun avulla.

Lasten oikeudet ry jakaa haastattelukutsun:

 

Pro-gradu haastattelukutsu- Peruskouluikäisten lasten vuoroviikkoisille

Hei!

Olen Krista Lindholm ja opiskelen Turun yliopistossa sosiologiaa. Teen pro-gradu-tutkimusta vuoroviikkoisien osallisuudesta peruskouluikäisten lastensa arkeen. Vuoroviikkoisällä tarkoitetaan isää, jonka luona lapset asuvat, joka toinen viikko. Jos tunnistat itsesi tästä kuvauksesta ja haluat jakaa kokemuksiasi, niin kutsun sinut mukaan osallistumaan tutkimukseeni.

Tutkimus toteutetaan haastattelututkimuksena. Haastattelut voidaan toteuttaa kasvotusten tai etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tarkoitus tehdä kesän aikana joustavasti. Haastattelu kestää maksimissaan noin pari tuntia. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa vain. Vastaukset käsitellään anonyymisti, eli yksittäistä osallistujaa ei voi tunnistaa tutkimuksesta. Tutkimusta varten kerätään vain sen kannalta välttämättömiä henkilötietoja. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja ne hävitetään tutkimusprosessin jälkeen.

Jos kiinnostuit tai sinulla on kysyttävää tutkimuksesta voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla:
krista.k.lindholm@utu.fi

Ystävällisin terveisin Krista Lindholm

Poika, sinä riität – juuri tuollaisena

Kuvittele vilkas pieni poika, joka ei millään malttaisi istua hiljaa. Hän ei jaksa lukea koko kirjaa, mutta osaa ulkoa jokaisen eläimen äänen. Hän kyselee loputtomasti, liikkuu taukoamatta ja unohtaa repun milloin mihinkin.

Kuvittele poika, joka on aina iloinen ja nauravainen – mutta kätkee itkunsa piiloon, ettei näyttäisi heikolta.

Toinen poika ei näytä tunteitaan juuri lainkaan. Hän sulkee sisäänsä surun ja hämmennyksen, koska hän ei vielä osaa sanoittaa niitä. Hän tarvitsisi turvallisen aikuisen tuekseen.

Yksi poika haluaa tulla nähdyksi taitavana rakentajana, toinen hyvänä ystävänä. Kolmas poika unelmoi taiteesta, vaikka on kuullut, ettei se ole “poikien juttu”.

Ja on poika, joka rakastaa musiikkia. Hän soittaa pianoa tuntikausia, uppoutuu ääniin ja säveliin. Häntä eivät kiinnosta tytöt – ei samalla tavalla kuin muita hänen ikäisiään. Hän ei halua jalkapallojoukkueeseen vaan hiljaiseen harjoitushuoneeseen, ja sekin on aivan oikein.

Ja on poika, joka hoivaa pikkusisarustaan. Hän vaihtaa vaippaa, kantaa, rauhoittelee ja hymyilee lempeästi. Hän sanoo haluavansa isona auttaa muita – ehkä sairaanhoitajana tai jonain, joka tekee maailmasta vähän turvallisemman. Se ei tee hänestä yhtään vähemmän poikaa – päinvastoin.

Nämä pojat – niin erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. Herkkiä. Uteliaita. Oppivia. Ihan niin kuin tytötkin – mutta ehkä hieman eri tavalla.

Silti liian usein pojille puetaan liian suuret kengät. Odotetaan, että he ovat kovia, johtavia, pärjääviä, hiljaisia, vahvoja – koko ajan. Kengät hölskyvät jaloissa. Poika yrittää täyttää mitan, johon ei ole koskaan sopinut. Vähitellen hän alkaa uskoa, ettei riitä.

Mutta riittää hän.

Tänään, poikien päivänä, pysähdytään hetkeksi. Ei ratkomaan ongelmia, vaan kuulemaan poikia.

Heillä on oikeus tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin ovat. Heillä on oikeus olla rauhattomia ja lempeitä, rohkeita ja arkoja, kovaäänisiä tai hiljaisia – ilman että heidän ihmisarvonsa mitataan suorituksilla, diagnooseilla tai sukupuolirooleilla.

Poika, sinulla on lupa
-näyttää tunteesi.
-lupa pyytää tukea.
-lupa onnistua – ja myös epäonnistua.

Poika. Sinä riität. Ja sinua tarvitaan.

Jos haluamme, että pojat kasvavat tasapainoisiksi miehiksi, meidän täytyy luoda heille tila kasvaa omalla tavallaan. Meidän täytyy kuunnella, kohdata ja uskoa heihin.

Pojat ansaitsevat ympäristön, jossa heidän ainutlaatuisuutensa saa tilaa ja tukea kasvaa.

Hyvää poikien päivää kaikille pojille – juuri teidänlaisenne maailma tarvitsee.

 

⎯  Jaana Alanko

Puheenjohtaja

Lasten oikeudet ry