Lasten oikeudet ry:lle uusi hallitus – tule mukaan toimintaan!
Tule mukaan toimintaan!
Lasten oikeudet ry valitsi uuden hallituksen yhdistyskokouksessaan 24.3.2026.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Niko Ylänen ja varapuheenjohtajaksi Petri Kolmonen. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 2.4.2026 yhdistyksen sihteeriksi valittiin Janika Kurki.
Hallituksen muut jäsenet ovat Jake Hakulinen, Christian Godenhjelm ja Ville Lahti‑Nuuttila.
Uusi hallitus jatkaa Lasten oikeudet ry:n työtä lasten oikeuksien edistämiseksi ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Samalla haluamme kutsua jäsenet ja kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan yhdistyksen toimintaan.
Lasten oikeuksien edistäminen on yhteinen asia, ja yhdistyksessä on monenlaista tekemistä – pienikin panos on arvokas. Kaikki apu ja osallistuminen otetaan ilolla vastaan.
👉 Tule mukaan, vaikuta ja tee hyvää yhdessä kanssamme.
Isän merkitys lapsen elämässä
Isän läsnäolon merkitys
Lapselle on äärimmäisen tärkeää, että isä osoittaa hänelle hyväksyntää, huomaa hänet ja kiittää häntä. Isän läsnäolo rakentaa lapsen turvallisuutta ja itsetuntoa. Jokainen hetki, jonka lapsi saa viettää isänsä kanssa, välittää sanattomasti viestin rakkaudesta ja vahvistaa hänen käsitystään omasta arvostaan.
Tyttönä ja poikana kasvaminen
Isän merkitys ilmenee eri tavoin tyttöjen ja poikien elämässä. Yhteistä kaikille lapsille on, että rakkaus näkyy ajassa: se, että isä on läsnä ja viettää aikaa lapsen kanssa, on lapsen kielellä yhtä kuin rakkaus. Lapsi ei kaipaa kalleimpia lahjoja, vaan oman isänsä tapaa rakastaa. Se näkyy leikissä, yhdessäolossa ja pienissä sanoissa: kun isä heittää lapsen ilmaan ja ottaa kiinni, hän oppii, että vahvuus on myös hellää. Kun hän seisoo vierellä balettitunnilla tai sanoo hiljaa “sinä pystyt” tai “olen ylpeä sinusta”, nämä hetket jäävät mieleen ja opettavat lapselle, että maailma on turvallinen ja hän riittää juuri sellaisena kuin on.
Tyttärelle isä on ensimmäinen peili, jonka kautta hän näkee olevansa arvokas ja rakastettava. Hänen itsetuntonsa ja naiseutensa vahvistuvat isän huomiosta ja ihailusta. Pojalle isä on ensimmäinen sankari, esikuva ja samaistumisen kohde, jonka kautta hän oppii kantamaan vastuuta, rakastamaan ja olemaan läsnä toisille. Isän läsnäolo toimii pojalle kompassina, joka näyttää suunnan koko elämään.
Isän poissaolo ja sen vaikutukset
Valitettavasti monen lapsen elämässä isä ei ole läsnä. Syyt voivat vaihdella: lapsi on vieraannutettu isästä, isä on kuollut, sairas, vankilassa, päihteiden käyttäjä, väkivaltainen tai ei vain halua tavata lasta. Oli syy mikä tahansa, isän poissaolo jättää tyhjän paikan lapsen sydämeen ja vaikuttaa itsetuntoon, luottamukseen ja kykyyn rakentaa ihmissuhteita.
On tärkeää tunnistaa isän kaipuu ja käsitellä sitä, jotta lapsi voi elää tasapainoisesti. Viimeistään aikuisuudessa on merkittävää tunnistaa, mitä isän poissaolo on aiheuttanut, jotta voi löytää sovinnon menneisyyden kanssa ja jatkaa elämäänsä itseään arvostaen. Totuuden kohtaaminen voi tehdä kipeää, mutta se vapauttaa ja mahdollistaa hyväksyvän suhtautumisen itseensä.
Isän tehtävä lapsen elämässä
Isän tehtävä lapsen elämässä on mittaamattoman tärkeä. Hän johdattelee lasta maailmaan, auttaa selviytymään haastavista tilanteista ja tukee kasvua hyväksyvällä rakkaudella. Jokainen yhdessä vietetty hetki rakentaa lapsen sisäistä maailmaa, antaa pohjan omanarvon tunteelle ja tukee turvallisuuden kokemusta.
Isän merkitys muuttuu lapsen ikävaiheiden mukaan. Pikkulapsi-ikäisen pojan on hyvä saada isä samaistumisen kohteeksi, tyttö puolestaan tarvitsee isää peilikseen naiseutensa vahvistamiseen. Kouluikäinen poika tarvitsee isän, jota voi ihailla, ja tyttö vahvistaa itseluottamustaan isän huomiosta. Hyvä suhde isään lapsuudessa tukee molempien kasvua tasapainoisesti murrosikään ja aikuisuuteen saakka.
Isänpäivän muistutus
Isänpäivä muistuttaa, että isyys on korvaamaton lahja. Riittävä isä ei ole täydellinen, mutta hän on läsnä: hän sanoo “minä mokasin, anteeksi”, kantaa omat haavansa ilman, että ne satuttavat lasta, ja on mukana arjen pienissä ja suurissa hetkissä. Jokainen yhdessä vietetty hetki on kuin siemen, joka kasvattaa lapsen itsetuntoa, turvallisuuden tunnetta ja sisäisen maailman pohjaa, johon hän voi aina nojata.
Yhteiskunnan on tunnistettava isien merkitys ja kohdeltava teitä tasa-arvoisesti äitien kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea isän hyväksyntä, rakkaus ja läsnäolo. Se kantaa läpi elämän, myrskyjen ja hiljaisten hetkien.
Hyvää isänpäivää, Isä. Lapsesi rakastaa ja tarvitsee sinua enemmän kuin kesäpäivän aurinkoa, enemmän kuin ilotulitusta ja enemmän kuin sanat koskaan pystyvät kuvaamaan. Se rakkaus on ikuista ja se on sinun. 💙
Kirjoittaja Jaana Alanko, Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja
Lapsen oikeus kuulua
Lapsen oikeus kuulua – suhde molempiin vanhempiin ja taloudellinen turva myös eron jälkeen
Lapsen oikeuksien viikko 2025 lähestyy teemallaan ”Oikeus kuulua”, joka korostaa lasten oikeutta tuntea kuuluvansa perheeseen, kouluun, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Teema perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS), jonka keskiössä on lapsen etu.
Me Lasten oikeudet ry:ssä näemme, että tämä oikeus ulottuu erityisesti perhe-elämään, myös vanhempien eron jälkeen. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tämä oikeus tulee turvata sekä emotionaalisesti että taloudellisesti.
Tässä blogissa nostamme esiin yhdistyksemme arvot ja teemat:
- vuoroasumisen asettamisen lainsäädännön lähtökohdaksi
- vieraannuttamisen estämisen
- taloudellisen vastuun tasapuolisen jakamisen vanhempien välillä.
Nämä aiheet linkittyvät myös lapsiasiavaltuutetun vuoden 2026 teemaan ”Talous ja lapsen oikeudet”, jossa korostetaan talouden vaikutusta lasten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Sen mukaan talous määrittää lasten arvoa yhteiskunnassa ja valtion panostukset lapsiin ovat merkittäviä, mutta eriarvoisuus uhkaa tasa-arvoa.
Yhdistyksemme arvot: Tutkimukseen perustuva lapsen etu ja tasa-arvo
Lasten oikeudet ry edistää lasten oikeuksia tutkimustiedon pohjalta, korostaen YK:n LOS-sopimusta.
Arvomme painottavat:
- Tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa: Päätökset lasten asioista tulee perustaa uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, ei ennakkoluuloihin.
- Tasapuolisuutta vanhempia kohtaan: Molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä lapselle, ja viranomaisten tulee toimia näyttöön perustuen ilman sukupuolisia ennakkoasenteita.
- Lapsilähtöistä lainsäädäntöä: Lait ja käytännöt tulee kehittää tukemaan lapsen hyvinvointia, estämään haitallista käytöstä ja varmistamaan yhtenäiset prosessit.
Nämä arvot ohjaavat vaikuttamistyötämme, jossa korostamme lapsen oikeutta kuulua molempien vanhempien elämään eron jälkeenkin.
Oikeus molempiin vanhempiin – vieraannuttaminen sen uhkana
Lapsella on Suomen lain mukaan oikeus ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin myös eron jälkeen. Vanhempien ja viranomaisten tulee aktiivisesti edistää tätä oikeutta. Tämä oikeus on keskeinen osa ”oikeutta kuulua”, sillä se tukee lapsen kehitystä, mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Valitettavasti vieraannuttaminen eli toisen vanhemman systemaattinen mustamaalaus tai yhteyden estäminen, uhkaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Se voi aiheuttaa lapselle vakavaa pitkäaikaista haittaa, kuten masennusta ja mielenterveysongelmia, ja sitä pidetään psyykkisenä väkivaltana sekä lapsen oikeuksien rikkomuksena. Suomessa ei ole vielä erillistä lakia vieraannuttamisesta, mutta se voi johtaa lastensuojelutoimiin tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoon.
Lasten oikeudet ry vaatii, että:
- Vuoroasuminen säädetään lainsäädännön lähtökohdaksi.
- Vieraannuttaminen tunnustetaan lapsen psyykkiseksi väkivallaksi lainsäädännössä.
- Viranomaisia koulutetaan tunnistamaan ja ehkäisemään vieraannuttamista kansainvälisen tutkimustiedon ja LOS- sopimuksen pohjalta.
Vuoroasuminen lähtökohdaksi – tasa-arvoa ja lapsen etu
Vuoroasuminen tulisi olla lainsäädännön lähtökohta, sillä laaja tutkimusnäyttö osoittaa sen tukevan lapsen hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja pysyvää suhdetta molempiin vanhempiinsa. Lapsi hyötyy yleensä eniten, kun hänellä on mahdollisuus ylläpitää tiivis ja arjen tasolla merkityksellinen suhde molempiin vanhempiin. Poikkeuksia vuoroasumisesta voidaan tehdä vain silloin, kun siihen on selvä ja todennettavissa oleva peruste, kuten väkivalta tai silloin, kun lapsen etu selvästi sitä vaatii.
Vuoroasuminen on Suomessa yleistynyt ja saanut vahvaa kannatusta myös perheiden keskuudessa. Silti lainsäädäntö ja etuusjärjestelmät eivät vielä tue sitä tasapuolisesti. Nykyinen käytäntö voi johtaa eriarvoisuuteen, erityisesti pienituloisissa perheissä, joissa taloudelliset tuet myönnetään vain toiselle vanhemmalle. Tämä saattaa estää vuoroasumisen toteutumisen käytännössä, vaikka se olisi lapsen edun mukaista.
Talous ja lapsen oikeus kuulua molempiin koteihin – Vanhempien vastuu ja yhteiskunnan tuki
Lapsen oikeus kuulua molempiin koteihin ei ole vain emotionaalinen kysymys, vaan myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen. Ero ei vapauta vanhempia elatusvastuustaan, vaan molempien tulee osallistua lapsen taloudelliseen turvaan omien kykyjensä mukaan. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu tasapuolisesti.
Monissa perheissä etuusjärjestelmät asettavat vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi asumistukea voi saada vain toinen vanhempi, vaikka lapsi asuisi tasapuolisesti molemmissa kodeissa. Samoin lapsilisä maksetaan vain yhdelle vanhemmalle, vaikka vuoroasumisessa sen tulisi hyödyttää lasta molemmissa kodeissa. Tämä epätasapaino voi estää vuoroasumisen erityisesti pienituloisissa perheissä ja lisätä lapsiköyhyyttä.
Lasten oikeudet ry esittää, että:
- Asumistukea tulisi voida myöntää molempiin koteihin, jos vuoroasumisen edellytykset täyttyvät.
- Lapsilisä tulisi jakaa tasan vanhempien kesken silloin, kun lapsi asuu kummassakin kodissa.
Näillä uudistuksilla vahvistettaisiin lasten taloudellista turvaa ja yhdenvertaisuutta. Samalla varmistettaisiin, ettei taloudellinen asema tai tukijärjestelmän epätasaisuus estäisi lasta kuulumasta molempiin perheisiinsä ja saamaan rakkautta, huolenpitoa ja arkea molemmilta vanhemmiltaan.
Tehdään kuuluminen todeksi
Oikeus kuulua perheeseen, jossa lapsella on molemmat vanhemmat elämässään, on perusta hyvälle ja turvalliselle lapsuudelle. Se ei synny itsestään. Se toteutuu, kun yhteiskunta, viranomaiset, yhteisöt ja vanhemmat yhdessä tukevat lapsen suhdetta molempiin vanhempiinsa esimerkiksi tukemalla perhesuhteita ja eroperheitä sekä varmistamalla taloudellinen tasa-arvo vanhempien välillä.
Lapsen oikeus molempiin vanhempiin ja oikeus kuulua kumpaankin kotiin on sekä tunne että teko. Se on kuuntelemista, läsnäoloa ja molempien vanhempien kunnioittamista. Se on myös päätöksiä, jotka turvaavat lapsen taloudellisen hyvinvoinnin ja mahdollisuuden rakentaa arkea molempien vanhempien kanssa.
Kun vuoroasumista tuetaan lainsäädännöllä ja sosiaaliturvan rakenteilla, lapsen oikeus kuulua tulee todeksi. Ei vain sanoin, vaan arkisissa teoissa.
Tehdään lapsen oikeudesta kuulua molempiin koteihin yhteinen tavoite. Se on oikeus, joka kantaa lapsen koko elämän ajan. ❤️
Kirjoittaja Jaana Alanko, Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja
PASG 2025 Toronto
PASG 2025 Toronto – Vanhempien etuoikeus ja tuomioistuinosaaminen
Tapahtuma
Kaksipäiväinen konferenssi nimeltä PASG 2025 Toronto järjestetään Torontossa – myös virtuaalinen osallistuminen on mahdollista.
Tavoite ja sisältö
Konferenssin tarkoituksena on siirtyä keskustelusta vieraannuttamisen (parental alienation) olemassaolon ja ilmenemismuotojen kiistämisestä käytännönläheisiin ja tutkimusperusteisiin keinoihin sen estämiseksi. Tavoitteena on antaa tuomioistuimille ajantasaista tieteellistä tietoa, jotta perheväkivalta- ja vanhempien vieraannuttamistapaukset voidaan käsitellä reilusti ja tehokkaasti.
Asiantuntijat ja puheenvuorot
Paikalla on yli 60 kansainvälistä asiantuntijaa, jotka käsittelevät muun muassa tutkimusta, kliinisiä käytäntöjä, lainsäädäntöuudistuksia sekä oikeuskäytäntöä.
Erityisestä kiinnostuksen kohteena: Keynote-keskustelu
Keskeisessä keynote-keskustelussa oikeudellisen perheenhoidon asiantuntija, tuomari Marie‑France Vincent Quebecin tuomioistuimesta, keskustelee erityistapauksista:
- Dalle‑Homme vastaan Homme (Los Angeles) – Keskeishenkilöinä Joshua Homme (Queens of the Stone Age -laulaja ja kahden Grammy-palkinnon voittaja)
- X vastaan Y – Kanadalainen tapaus
- F vastaan G – Toinen kanadalainen tapaus
Kaikki tapaukset liittyivät perheväkivalta- ja vanhempien vieraannuttamisaspekteihin ja niissä käytettiin muun muassa:
- Oikeudellista valtaa muuttavia päätöksiä
- Vähintään 90 päivän kontaktikieltoja
- Family Bridges -työpajoja ja jatkohoitoa
Lisäksi psykologi Dr. Barbara Jo Fidler ja asianajaja Brian Hall tuovat kliinistä ja oikeudellista näkökulmaa keskusteluun.
Järjestäjä
Tapahtuma on World Parents Organizationin järjestämä.
Lue lisää englanniksi: https://preview.mailerlite.io/preview/959436/emails/162098470537135355
Artikkeli on ChatGPT-työkalun tiivistämä ja käännättämä englannista suomeksi.
Lapsilisäuudistus Ruotsin malliin
Lasten oikeudet ry toi esiin lapsilisäuudistuksen tarpeen – nyt hallitus pohtii Ruotsin mallia
Lapsilisäuudistus on noussut ajankohtaiseksi teemaksi Suomen sosiaalipolitiikassa. Lasten oikeudet ry on pitkään ajanut lapsen tasa-arvoista oikeutta kumpaankin vanhempaan, johon luonnollisena jatkumona kuuluu muutos lapsilisien jakamiseen. Nyt myös hallitus on tarttunut aiheeseen ja pohtii mahdollisuutta ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa lapsilisät jaetaan automaattisesti molemmille vanhemmille silloin, kun lapsella on kaksi huoltajaa.
Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ottanut kantaa siihen, että nykyinen järjestelmä ei huomioi riittävästi yhteishuoltajuutta ja vuoroasumista, joissa molemmat vanhemmat osallistuvat arjessa tasapuolisesti lapsen hoitoon. Nykykäytäntö, jossa lapsilisä maksetaan automaattisesti vain yhdelle vanhemmalle, ei ole enää linjassa perheiden todellisuuden kanssa. Tämä epätasa-arvo voi johtaa käytännön ongelmiin lapsen kannalta ja aiheuttaa myös ristiriitoja vanhempien välillä.
Lasten oikeudet ry antoi asiasta lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle kesäkuussa 2025 osana hallituksen esitystä elatustukilain uudistuksesta. Lausunnossa korostettiin seuraavia pääkohtia:
- Vuoroasuminen on yhä yleisempi järjestely eronneiden vanhempien kesken, ja sen tulee näkyä myös etuuksien jakautumisessa.
- Lapsilisät ja muut perhe-etuudet tulee jakaa tasapuolisesti molemmille vanhemmille silloin, kun hoitovastuu jakautuu.
- Vanhoista käsitteistä kuten ”etävanhempi” ja ”lähivanhempi” tulisi luopua, jotta molemmat vanhemmat nähdään yhtä tärkeinä lapsen elämässä.
- Lapsen oikeus kumpaankin vanhempaan tulee turvata myös vanhempien eron jälkeen – tämä on keskeinen osa lapsen hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.
Ruotsin mallia pidetään Suomessa nyt varteenotettavana esimerkkinä siitä, kuinka lapsilisien oikeudenmukaisempi jakautuminen voidaan toteuttaa käytännössä. Mallissa lapsilisä maksetaan suoraan puoliksi molemmille vanhemmille, mikä heijastaa yhteistä vanhemmuutta ja tukee lapsen suhdetta molempiin huoltajiinsa.
Uudistus olisi tärkeä askel kohti lapsi- ja perheystävällisempää sosiaaliturvaa. Lapsen näkökulmasta molempien vanhempien rooli on korvaamaton – ja sen tulee näkyä myös taloudellisessa tuessa.
Voit lukea Lasten oikeudet ry:n koko lausunnon lausuntopalvelussa tästä linkistä.
Lisätietoa aiheesta uutisoivat myös Yle ja Ilta-Sanomat:
YLE: Ministeri Grahn-Laasonen: Hallitus suunnittelee lapsilisää jaettavaksi molemmille vanhemmille
Ilta-Sanomat: Tällaiset ovat ruotsalaisten lapsilisät
Tekstin pohjana on käytetty puheenjohtaja Jaana Alangon tekstiä, jota on laajennettu ja SEO-optimoitu ChatGPT-tekoälytyökalun avulla.