Malli vastaukset
Pisteytystapa
Vastausten laskentatapa. Kysymyksiä 12 kpl, maksimipisteet 48 pistettä.
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus = 4 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus hieman poikkeava = 3 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus melko poikkeava = 2 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus poikkeava = 1 pistettä
Mallivastaus = ehdokkaan vastaus täysin poikkeava = 0 pistettä
Mallivastaukset laatinut Lasten oikeudet ry
Kysymykset & vastaukset
9. Jos erolapsella on kaksi turvallista kotia ja vanhempaa tulisiko lapsen asua yhtä paljon molempien vanhempien luona?
Täysin samaa mieltä
Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012). Laajat kansainväliset vuoroasumistutkimukset (Prof. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi, Phd. Malin Bergströmin pitkittäistutkimus 172.000 lasta), Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015) sekä kokemukset vuoroasumisesta kannustavat vuoroasumiseen. Lapselle tärkein kysymys vanhempien erotessa on rakastaako äiti ja isä minua. Lapsi kokee vanhempien kanssa vietetyn ajan rakkauden määrenä ja lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää stressiä/ haitallisen kortisolin määrää. Lisääntynyt aika vaikkapa isän luona ei vähentänyt äidin merkitystä lapselle (Prof. William Fabricius). Vuoroasuvilla lapsilla heti ydinperheen jälkeen on vähiten stressiä ja psykosomaattisia oireita (Phd. Malin Bergström). Belgiassa vuodesta 2006 voimassa ollut lähtökohtainen vuoroasumislaki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja sekä parantanut lasten ja perheiden hyvinvointia. Ei siis ole mitään syytä rajoittaa lapsen luona-olo-aikaa kummankaan vanhemman luona, jos ei ole näyttöä, että lapsi olisi jollain tavalla vaarassa vanhemman luona.
11. Erolapsella tulisi olla kaksi virallista kotia ja tuet tulisi maksaa lapsen molempiin kotiin?
Täysin samaa mieltä
Molemmissa kodeissa lapsella on samoja tarpeita ja niistä aiheutuvia kustannuksia. On hyvin vaikea perustella, että olisi kohtuullista rikastuttaa vain lapsen toista kotia ja köyhdyttää toista kotia. Kelan pääjohtaja on myöskin ottanut kantaa asiaan ja kertonut, että tuet tulisi maksaa kahteen kotiin. Ruotsissa ja Norjassa lapseen kohdistuvat tuet jaetaan kahteen kotiin. Koulukyyditykset tulisi olla myös mahdollisia kahdesta kodista ellei välimatka ole kohtuuton.
13. Jos erolapsi asuu molempien vanhempien luona vähintään 35% (kansainvälinen vuoroasumisen määritelmä), vanhempien välisestä lapsen elatusavusta tulisi luopua?
Täysin samaa mieltä
Vastaus voisi olla myös Melko samaa mieltä. Jos vanhempien tuloerot ovat suuret niin voisi harkita mallia, jossa edellisen vuoden verotietojen perusteella maksu määräytyisi, mutta rahat menisivät lapsen tilille, joka on molempien vanhempien käytössä lapsen kustannuksiin. Suomessa on siirryttävä jo ensi vaalikaudella kahden kodin malliin sekä lähtökohtaiseen vuoroasumiseen, koska ei ole perusteita ylläpitää syrjiviä yhden kodin rakenteita. Suomessa tulisi myös huomioida, että kansainvälisesti yleinen määritelmä vuoroasumiselle on se, että lapsi asuu vähintään 35% ajasta vanhemman luona. Oikeusministeriön työryhmä esitti, että vuoroasumiseksi luokiteltaisiin, jos lapsi asuu vähintään 40% ajasta vanhemman luona. Tämä poikkeaa merkittävästi kansainvälisestä määritelmästä, jolloin suuri joukko perheitä, joiden huoltajuus- ja asuminen on ratkaistu viranomaisen päätöksellä jäisi vuoroasumiseen liittyvien etujen ulkopuolelle. Vanhemman maksamaa elatusta lapselle ja sen käyttöä ei kukaan valvo ja siksi ei voi varmistaa, että elatusta käytetään vain lapsen eikä vanhemman tarpeisiin.
15. Termit “etävanhempi” ja “lähivanhempi” tulisi säilyttää, koska ne turvaavat lapsen edun ja kuvaavat hyvin lapseen kohdistuvia järjestelyjä?
Täysin eri mieltä
Syrjivistä termeistä “etävanhempi” ja “lähivanhempi” on luovuttava ja puhuttava ainoastaan lapsen luona-olo-ajasta. Ei ole perusteita jaotella vanhempia eri kasteihin, koska molemmat vanhemmat ovat lähtökohtaisesti yhtä rakkaita lapselle. Syrjivillä termeillä on myös vaikutus laajemmin ihmisten asenteisiin ja siksi niitä voi pitää syystäkin loukkaavina ja eriarvoistavina.
17. Jos erolapsi asuu yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona, niin lapsi kokee stressiä, koska joutuu vaihtamaan kotia säännöllisesti?
Täysin eri mieltä
Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012). Vaikka kahden kodin välillä liikkuminen aiheuttaa joskus hankaluuksia, tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei ole haitallista lapsille eikä estä heidän vahvoja suhteita kumpaankin vanhempaan. Yöpymiset yhtä paljon kummankin vanhemman kodissa hyödyttivät sekä pitkäaikaisia äiti-lapsi- että isä-lapsi-suhteita. Fabricius & Suh (2017); Fransson et al. (2018); Warshak (2014). Laajojen kansainvälisten vuoroasumistutkimusten (Prof. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi, Phd. Malin Bergströmin pitkittäistutkimus 172.000 lasta), Euroopan neuvoston suosituksen 2079 (2015) sekä kokemukset vuoroasumisesta osoittavat, että vuoroasuvan lapsen stressin määrä on vähäisin heti ydinperheen jälkeen. Kun lapsi viettää molempien vanhempien luona yhtä paljon aikaa se lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää stressiä/ haitallisen kortisolin määrää (Prof. William Fabricius). Väite on muutenkin absurdi, koska lapsi joka tapauksessa vaihtaa kotia vaikka luona-olo-aika olisi vähäisempi.
19. Erolapselle on merkityksellisempää, että hän saa asua enimmäkseen yhdessä kodissa, kuin aika, jonka hän viettää molempien vanhempien kanssa?
Täysin eri mieltä
Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille. Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).
21. Vuoroasuminen sopii vain lapsille, joiden vanhemmat kykenevät sopimaan yhdessä asioista ja molemmissa kodeissa on samat säännöt?
Täysin eri mieltä
Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempaansa. Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskinäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017). Phd. Malin Bergströmin haastattelussamme kertoi, että vuoroasumisen hyödyt ovat niin suuret, että eri säännöt kahden kodin välillä on lähes merkityksetöntä.
23. Riitaisten vanhempien lapsille vuoroasuminen ei sovellu?
Täysin eri mieltä
Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempansa. Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskenäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017). Prof. William Fabriciuksen tutkimuksesta selviää, että vanhempien riitaisuus toki lisää lapsen stressiä, mutta tasapuolinen luona-olo-aika molempien vanhempien luona lisää emotionaalista turvallisuudentunnetta molempiin vanhempiin, joka vähentää stressiä ja haitallisen kortisolin määrää. Lopputuloksena erityisesti riitaisten vanhempien lapset hyötyvät eniten vuoroasumisesta.
25. Erolapsille tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua eron jälkeen?
Täysin samaa mieltä
Prof. William Fabriciuksen tutkimuksessa selvisi, että erolapselle tärkein kysymys on rakastaako isä ja äiti minua. Kun lapsen aika jakaantuu tasaisesti vanhempien välillä kokee lapsi sen rakkauden määreenä, joka taas lisää emotionaalista turvallisuuden tunnetta molempiin vanhempiin sekä vähentää haitallista stressiä ja kortisolin määrää. Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille. Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).
27. Lähtökohtainen vuoroasumislaki, josta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien välisellä sopimuksella, vähentää merkittävästi huoltajuusriitojen määrää ja lisää lasten sekä perheiden hyvinvointia?
Täysin samaa mieltä
Belgiassa lähtökohtainen vuoroasumislaki astui voimaan 2006, joka vähensi merkittävästi huoltajuusriitojen määrää sekä lisäsi lasten ja perheiden hyvinvointia. Yhdysvalloissa lähtökohtainen vuoroasumislaki yleistyy ja tällä hetkellä tällainen laki löytyy Kentuckysta, Arizonasta, Arkansasista sekä Länsi-Virginiasta. Lakimuutosta käsitellään tällä hetkellä useassa muussa osavaltiossa. Kentuckyssa lähtökohtainen vuoroasumislaki valittiin vuoden parhaimmaksi lakimuutokseksi ja myöhemmässä tutkimuksessa selvisi, että lakimuutokseen eivät ole vain lapset ja perheet tyytyväisiä vaan myös viranomaiset, jotka käsittelevät lapsen huoltajuus- ja asumisasioita. Esimerkki lain kirjauksesta. “Lapsi määrätään vuoroasumaan molempien vanhempien luona tai tulee pyrkiä maksimoimaan luonaoloaika molempien vanhempien luona. Vuoroasumisesta voidaan poiketa vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuneesta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien keskinäisellä sopimuksella”.
29. Erolapsia voi kohdella eriarvoisesti, jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta?
Täysin eri mieltä
Kysymys itsessään ohjaa vastaamaan oikein. Me kaikki ymmärrämme, että lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti vaikka vanhemmat eivät pääsisi sopuun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Jos vain toinen vanhempi ei halua sopua niin sitä ei myöskään silloin synny. Siksi on tärkeää tehdä päätöksiä lapsen edun eli tutkimustiedon mukaisesti. Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015) vuoroasumisen edistämisestä ja isien paremmasta huomioimisesta perustuu laajaan asiantuntijoiden kuulemiseen. http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-EN.asp?fileid=22220 Aineistona oli käytössä Linda Nielsenin meta-analyysi 40 englanninkielisestä vuoroasumistutkimuksesta, jota myöhemmin laajennettiin 60 vuoroasumistutkimukseen. Koska lapsen hyvinvointi on kiistattomasti paras vuoroasuvilla lapsilla heti ydinperheen jälkeen tulisi tuosta poiketa vain painavista perusteista, kuten näyttö lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Jos vanhemmat kuitenkin pääsevät sopuun voivat vanhemmat edelleenkin sopia poikkeavasta järjestelystä.
31. Lapsen vieraannuttamiseen ei tarvitse puuttua, koska se on liian hankalaa todeta ja aiheuttaisi lisää riitoja vanhempien välille?
Täysin eri mieltä
Vieraannuttamista esiintyy arviolta neljäsosassa oikeuteen päätyneistä eroista. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö (yli 60%). Vieraannuttamisesta seuraa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luottaa kehenkään. Siksi ilmiön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen ovat tärkeitä. Psykologien arvion mukaan vieraannuttaminen ilmiönä on vakavuudeltaan verrattavissa lapsen hyväksikäyttöön tai massiiviseen kaltoinkohteluun. Vieraannuttamista esiintyy noin 10 prosentissa kaikista eroista ja 20-27 prosentissa pitkittyneistä huoltoriidoista. Huoltoriitoja käyvistä perheistä 67 prosenttia on lastensuojelun asiakkaita. Vähintään neljä vuotta jatkuneissa kiistoissa asiakkuus on käyt. katsoen kaikilla perheillä. 20 prosenttia lapsista on sijoitettu tai otettu huostaan (OTT Anja Hannuniemen tutkimus 2015). Koska vieraannuttaminen johtaa ajan oloon otteiden kovenemiseen ja sekä lasten että aikuisten mielenterveyden järkkymiseen, parasta hoitoa on ehkäisy tai ainakin mahdollisimman nopea tilanteeseen puuttuminen. Tämä edellyttää sitä, että oikeusoppineet, lasten mielenterveystyön ammattilaiset ja lastensuojelun työntekijät tuntevat ilmiön ja sen vahingollisuuden. Vanhemmille jo alkuvaiheessa suunnatulla informaatiolla, tietoiskulla, vieraannuttamisen vahingollisista seurauksista lapselle voi olla suuri merkitys, vaikka lapsi ei vielä oireilisikaan. Vuonna 2022 sosiaalityöntekijöiltä kysyttiin, jotka työskentelevät lasten kanssa niin 90% oli havainnut vieraannuttamista. Vieraannuttamisen tunnistamiseen löytyy myös koulutusta sekä terapiaa, jolla vanhemman ja lapsen rikottu suhde saataisiin palautettua. Vieraannuttamista on vaadittu rangaistavaksi teoksi, joka antaisi selkeän signaalin siitä, että lapsen henkinen pahoinpitely ei ole sallittua. Kyse on ennen kaikkea tahdosta puuttua vakavaan henkiseen väkivaltaan, ei muusta.
Perhe on lapsen turva
Lapselle perhe on peruskallio, joka antaa turvaa ympärillä olevilta kriiseiltä. Siksi tuota peruskalliota ja lapsen oikeutta vanhempiinsa ja lähiverkostoon ei tule järkyttää kuin äärimmäisenä keinona. Lasten oikeudet -yhdistyksen Petri Kolmonen kirjoittaa Lapsen oikeuksien blogissa vuoroasumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Lapsella on myös lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
Lasten oikeudet ry -yhdistys (lastenoikeudet.fi) on jakanut laajaa vuoroasumistutkimusta, Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen analyysia, (lastenoikeudet.fi) ja kertonut sen osoittamista vuoroasumisen kiistattomista hyödyistä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Euroopan neuvosto kannusti jo vuonna 2015 jäsenmaitaan edistämään vuoroasumista sekä vanhempien yhdenvertaista kohtelua (assembly.coe.int). Lasten oikeudet ry on myös oikaissut uusien tutkimusten mukaisesti virheellisiä käsityksiä vaikkapa siitä, että vuoroasuminen ei voisi olla toimiva ratkaisu riitaisten vanhempien lapsille (vuoroasumisen myytit, lastenoikeudet.fi). Erityisesti riitaisten vanhempien erolapset hyötyvät usein vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisena turvallisuudentunteena molempiin vanhempiinsa, mikä vähentää haitallisen stressin ja kortisolin määrää (prof. William Fabricius, academic.oup.com).
Belgiassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on voimassa lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka on vähentänyt huoltajuusriitojen määrää ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia (Kentucky, Matt Hale, eu.courier-journal.com). Vuoroasumisesta poiketaan näissä paikoissa vain vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai silloin, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä.
Lasten oikeudet ry on myös huolissaan korkeista huostaanottojen määristä. Reilu vuosi sitten julkaistussa laajassa Oxfordin, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että huostaanotetut tai sijoitetut lapset voivat huonommin, kuin perheisiin jääneet sisaruksensa kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (Ylen artikkeli, yle.fi), (tutkimus, nlm.nih.gov). Perheet tarvitsevat tukea kotiin sekä varhais- ja erityispalveluja vastaamaan vanhempien ja lasten haasteisiin. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksessa (helsinki.fi), jossa hän tutki pitkittyneitä huoltajuusriitoja, lähes kaikilla 103 perheellä oli lastensuojelun asiakkuus. Vuoroasumisella voidaan vähentää huoltajuusriitoja.
Ehkäisevään työhön olisi ohjattavissa enemmän resursseja, jos huostaanottoja saataisiin vähennettyä. Mielestäni sijaishuoltopaikkojen ei tulisi olla voittoa tuottavia, ja valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää kannustavaksi ja palkita niitä hyvinvointialueita, jotka ohjaavat enemmän rahaa ennaltaehkäiseviin- sekä avopalveluihin.
Lasten oikeudet ry julkaisi viime syksynä sivuillaan toteuttamansa pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset (lastenoikeudet.fi). Vastauksia tuli aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022 yhteensä 3500, joista Suomesta 1079 vastausta. Kyselyyn vastanneista isistä suomalaiset isät kokivat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista. 81 % heistä oli joskus tai usein kokenut syrjintää viranomaisten toimesta. Tämä on selkeässä ristiriidassa kansainvälisten sopimusten sekä lakien kanssa.
Lapsen paras on aina kaksi kelvollista vanhempaa.
Lasten oikeudet -yhdistys on perustettu turvaamaan kaikille lapsille perusoikeus omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Yhdistys on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston jäsen.
Kirjoittaja Petri Kolmonen on Lasten oikeudet ry :n puheenjohtaja.
Julkaistu myös Lapsen oikeudet viestintäverkoston blogissa 23.2.2023.
Lisää vauvoja!
Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.1.2023
Suomessa tällä hetkellä syntyy historiallisen vähän vauvoja, kun samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Heikentyvä huoltosuhde on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta toimia sen korjaamiseksi ei ole tehty. Suomea voi pitää perhepolitiikan takapajulana, joka ei välitä tutkimustiedosta, hyvistä kokemuksista tai euroopan neuvoston suosituksista. Vaikka alhaiseen syntyvyyteen ja lasten pahoinvointiin on monia syitä niin tarvittaviin muutoksiin on lähdettävä rohkeasti.
Suomessa yli puolet pareista päätyvät eroon koskettaen noin 30.000 lasta vuosittain. Lasten oikeudet ry oli mukana järjestämässä Pohjoismaista yhteishuoltajuuskyselyä johon tuli vastauksia 3500 kappaletta. Kyselyn mukaisesti suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka suomalaiset isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Iseistä 81% on menettänyt joko osittain tai kokonaan luottamuksen viranomaisiin. Isät kokevat, että erossa heidän laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa rajoitetaan ja tarjolla on vain elättäjän rooli. Tämä ei luonnollisestikaan kannusta lasten hankintaan.
Suomeen tulisi saada lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa, jossa laki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia. Lakimuutokseen kannustavat myös laajat vuoroasumistutkimukset (60 kpl) sekä Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2015. Erolapsella on oltava kaksi kotia ja tuet jaettava kahteen kotiin kuten Ruotsissa ja Norjassa. Ei ole oikein samanaikaisesti rikastuttaa toista kotia ja toista köyhdyttää. Suomessa elää noin 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden tiedetään mm. lisäävän riskiä päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille, syrjääntymiselle, rikollisuudelle sekä alhaiselle koulutustasolle. Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella.
Tutkimuksista tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun korrelaatio on toisinpäin naisilla. Siksi erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua ja opetuksessa tulisi keskittyä perusopetukseen. Koska koulu ei ole elämyskeskus vaan paikka, jossa opitaan taitoja tulisi palata takaisin kirjoihin ja kyniin, digitaalisten välineiden painoa tulisi vähentää, opiskelu rauhallisissa luokkahuoneissa ja opiskelurauha palautetaan ottamalla takaisin erityisluokat.
Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry
Puheenjohtaja
Vuoroasumisen myytit
Olemme avanneet web-sivuillemme oman valikon ”Vuoroasumisen myytit”.
Vuoroasumiseen sisältyy paljon myyttejä tai vanhentuneita käsityksiä. Kansainvälinen yhteistyökumppanimme International council on shared parenting (ICSP) johon kuuluu 5500 kansainvälistä tutkijaa on koostanut listan yleisimmistä vuoroasumiseen liittyvistä myyteistä. Sivun lopusta löytyvät linkit tutkimuksiin, joihin viitataan sekä Phd. Malin Bergströmin haastattelu.
Information as well available in english.
MYYTIT JA TOTUUDET
Myytti #1
Tasapuolisesti jaettu vanhemmuus korostaa vanhempien oikeuksia lasten edun kustannuksella.
Totuus
Tärkein asia, joka vahvistaa oletusta tasapuolisen vanhemmuuden paremmuudesta, ovat kaikki ne edut, joita jaettu vanhemmuus tarjoaa lapsille.
Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012).
Myytti #2
Jaettu vanhemmuus ei hyödytä lapsia, jos vanhemmat ovat keskenään riitaisia.
Totuus
Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempansa.
Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskenäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017).
Myytti #3
Jaettu vanhemmuus ei tuota parempia tuloksia lapsille; se on vain korrelaatio vanhempien oikeista valinnoista.
Totuus
Vaikka perheillä, jotka valitsevat jaetun vanhemmuuden, voi olla muita ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään (korkeammat tulot, korkeampi koulutustaso, vähemmän konflikteja), nyt on olemassa selkeää näyttöä siitä, että jaettu vanhemmuus itsessään, ei vain nämä muut ominaisuudet, vaikuttavat lasten hyvinvointiin.
Todisteita tästä on maista, joissa jaettu vanhemmuus on yleistä kaikissa sosioekonomisissa luokissa, ja myös edistyneistä tilastollisista analyyseista, jotka mahdollistavat jaetun vanhemmuuden vaikutusten mittaamisen. [Braver & Votruba, 2018]
Myytti #4
Jaettu vanhemmuus ei sovi imeväisille ja taaperoille.
Totuus
Pienet lapset kehittävät ensisijaista kiintymystään useampaan kuin yhteen henkilöön. Vahvat, terveet vanhempien ja lasten väliset suhteet tarvitsevat johdonmukaisia ja toistuvia kontakteja, mukaan lukien päivä- ja yöhoito.
Imeväisten ja taaperoiden yöpymisen rajoittaminen rakastavien vanhempien luona on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedämme vanhempien ja lasten välisten suhteiden mielekkäästä kehittymisestä lasten ensimmäisinä elinvuosina.
Ei ole tieteellistä tukea väitteelle, jonka mukaan vauvojen ja taaperoiden yöpyminen isänsä luona olisi haitallista tai häiritsisi heidän kiintymystä äitiinsä. Warshak (2014 ja 2018); Nielsen (2014); Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020)
Myytti #5
Jaettu vanhemmuus heikentää lasten turvallisuutta vaatimalla heitä kulkemaan kahden kodin välillä.
Totuus
Vaikka kahden kodin välillä liikkuminen aiheuttaa joskus hankaluuksia, tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei ole haitallista lapsille eikä estä heidän vahvoja suhteita kumpaankin vanhempaan. Yöpymiset yhtä paljon kummankin vanhemman kodissa hyödyttivät sekä pitkäaikaisia äiti-lapsi- että isä-lapsi-suhteita. Fabricius & Suh (2017); Fransson et al. (2018); Warshak (2014).
Myytti #6
Vanhemmuuden jakaminen ei ole välttämätöntä, koska lasten etu on laatu, eikä kummankin vanhemman kanssa vietetyn ajan määrä.
Totuus
Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille.
Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).
Myytti #7
Jaettu vanhemmuus altistaa lapset hyväksikäytölle.
Totuus
Tämän väitteen tueksi ei ole tieteellistä näyttöä. Jaettua vanhemmuutta koskevat lait ovat kumottavissa, jos tämäntyyppinen huoltajuussuunnitelma ei ole lapsen edun mukainen ja jos perheessä on todistetusti esiintynyt väkivaltaa.
HHS:n raportit eivät osoita lasten pahoinpitelytapausten lisääntymistä osavaltioissa sen jälkeen, kun yhtäläiset jaetut vanhemmuusoletukset on otettu käyttöön. (”Child Maltreatment 2020” Yhdysvaltain terveys- ja ihmispalveluvirasto lapsille ja perheille, s. 30.) Fabricius (2020)
Viitatut tutkimukset löytyvät täältä.
Myths and Truths about Shared Parenting and Child Wellbeing
Reference & Researches
Phd. Malin Bergströmin haastattelu 9.3.2021
Pohjoismaiden yhteishuoltajuuskyselyn tulokset
Mediatiedote 17.11.2022
Pohjoismaiden yhteishuoltajuuskyselyn tulokset
Lasten oikeudet ry järjesti yhteistyössä johtavien pohjoismaisten lapsi- ja isäjärjestöjen kanssa vanhemmille suunnatun yhteishuoltajuuskyselyn aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022. Saimme 3500 vastausta, joista reilu 1000 vastausta suomalaisilta iseiltä.
Kysely toteutettiin siten, että kyselyä jaoimme yhdistyksen web-sivulla, -some kanavissa sekä isojen kaupunkien facebook ryhmissä.
Kyselyssämme kysyimme perustietoja vanhemmasta ja lapsista. Tämän lisäksi kysyimme onko vanhempi kokenut syrjintää, minkä tyyppistä syrjintää, kuinka usein ja miten syrjintä on vaikuttanut vanhempaan, lapseen sekä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.
Tulemme jakamaan kyselyn tulokset tutkijoille, ihmisoikeustoimijoille, hallitukselle, poliittisille päättäjille, viranomaisille sekä medialle.
Kyselymme tuloksia saa vapaasti jakaa ja käyttää omiin tarkoituksiin.
Shared parenting 2022 survey in English
Johtopäätelmät
Yhteishuoltajuus kysely 2022 on osoittanut useita merkittäviä havaintoja isien ja lasten tilanteesta maailman tasa-arvoisimmissa maissa.
Kyselyssä on mukana laajalla otannalla vastaajia eri ikäryhmistä, tuloluokista ja se edustaa isiä kaikista pohjoismaista. Maakohtaisia eroavaisuuksia ei ole paljon, mutta suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista.
Kyselyn tulokset ovat varsin selkeät.
- Isillä ei ole kovin paljon oikeuksia.
- Kyselyssä on otettu mukaan myös yhteisessä kodissa asuvat vanhemmat.
- Suurin osa vanhemmista jakavat vanhemmuutta.
- Suurin osa vanhemmista ovat yhteishuoltajuudessa.
- Yli 80% isistä kokee syrjintää lain ja käytäntöjen osalta.
- Yli 95% isistä kokee kokevansa sukupuolisyrjintää.
- Kysely osoittaa, että syrjintäkokemus kasvaa radikaalisti silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.
- Kyselystä selviää, että kahteen kotiin jakaantuminen, tiedon jakaminen, taloudellisten tukien saaminen ja uusioperhe tapaukset ovat pääasiallisia haasteiden kohtia.
- Kysely osoittaa, että psykologinen, fyysinen, ja taloudellinen väkivalta isiä kohtaan on yleistä yhteiskunnassamme.
- Kysely osoittaa, että suurimmassa osassa isiin kohdistuneista lähisuhdeväkivaltatapauksista viranomaiset eivät ole lähteneet tutkimaan tapauksia.
- Kysely osoittaa, ettei vain pelkästään toinen vanhempi, vaan myös valtio ja paikalliset viranomaiset osallistuvat syrjintään kehittäen siten järjestelmällisiä ja kulttuurillisia haasteita.
- Kysely osoittaa selkeästi yhteiskunnalta tarvetta panostaa perheiden tasa-arvoiselle kohtelulle.
Tämä liittyy pääasiassa laillisiin oikeuksiin, yhteiseen jaettuun asumismalliin, tasa-arvoiseen yhdessäoloaikaan lapsen kanssa, tiedon jakamiseen ja yhteiskunnalliseen tukeen.
Haasteena jokaisessa maassa ja valtiossa tänä päivänä on varmistaa yhteishuoltajuus (50/50) lähtökohtaiseksi oletusasetukseksi lakiin kaikissa perhemuodoissa.
Tänä päivänä me tiedämme tutkimuksista ja todellisen elämän kokemuksista, että tämä olisi kaikkein eniten lapsen etujen mukaista ilman mitään epäilystä.
Kysely selkeästi osoittaa toteen järjestelmällistä ja rakenteellista Yleissopimuksen Lapsen Oikeuksista (Convention on the Rights of the Child, CRC) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (The European Convention of Human Rights, ECHR) rikkomista.
Kansallisten hallitusten tulisi varmistaa tämän toteutuminen, ei vain oikeudellisista syistä, vaan myös kestävän yhteisöllisen tasapainon säilymisen vuoksi, sekä kestävän tulevaisuuden sukupolvien viranomaisiin luottamuksen rakentamiseksi.
Jaettu vanhemmuus ja yhtäläiset oikeudet perhe-elämässä on yksi tärkeimmistä tekijöistä yhteiskunnan vakaudelle ja kohti YK.n maailmanlaajuisia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.
Tilastografiikka
Sukupuoli ja ikä
3 500 isää on vastannut online-kyselyyn. Suurin osa isistä on 31-50-vuotiaita.
(Under=alle, Over=yli)
Koulutus
Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet koulutukselliset taustat edustamaan yhteiskuntaa.
(Primary school=peruskoulu, Gymnasium/ technical school=lukio, ammattikoulu, Shorter education=lyhyt oppimäärä, Medium education=ammattikorkeakoulu, Long education=yliopisto, Other=muu)
Tulotasot
Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet tulotasot edustamaan yhteiskuntaa.
(Much below average=selvästi alle keskitulon, Under average=alle keskitulon, Average=keskituloinen, Over average=yli keskitulon, Much over average=selvästi yli keskitulon, Don’t want illuminate=en halua kertoa)
Lapset
Ikä, sukupuoli ja lasten lukumäärä
Kyselyyn vastanneilla isillä on keskimäärin kaksi lasta ja tasaisesti jakaantuneena sekä tyttöjä että poikia.
(Number of children=lapsiluku, Age and gender of youngest child=nuorimman lapsen ikä ja sukupuoli, Age and gender of oldest child=vanhimman lapsen ikä ja sukupuoli, None=ei lapsia, Average=keskimääräinen lapsiluku, Boy=poika, Girl=tyttö)
Huoltajuus
Kyselyyn vastanneilla isillä on yhteishuoltajuus yhteen tai useampaan lapseen ja siten heidän tulisi saada olla mukana tekemässä lapsia koskevia päätöksiä lain nojalla.
(Shared legal custody=yhteishuoltajuus, Multiple legal custody=erilaisia huoltajuuksia, Sole legal custody=yksinhuoltajuus, No legal custody=ei huoltajuutta)
Lapsen asuinpaikka
Kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla lapsi asuu äidin kanssa johtuen huonosti ja epäselvästi laadittujen lakien historiasta, jossa laki ei tue kahden kodin järjestelmää. Joillakin vanhemmilla lapsi asuu molempien luona, koska lapsia on useampia, tai koska vanhemmat asuvat yhdessä.
(Father=isän luona, Mother=äidin luona, Both=molempien luona, Other=muu)
Vanhemmuuden ajan jakaantuminen
Kyselyyn vastanneista vanhemmista 22,57% asuu yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa ja 48,67% asuvat eri kodeissa jakaen yhteishuoltajuus järjestelyllä vanhemmuutta 50/50 tai 60/40.
19,72% isistä viettää viikonloput tai 1-2 vuorokautta viikossa lastensa kanssa ja 16,46%:lla isistä ei ole ollenkaan mitään kontaktia lapseensa tai noin 2%:lla on valvotut tapaamiset lapsensa kanssa.
Joillakin yhteishuoltajavanhemmilla on sovittuna pidempikestoisia erikoisjärjestelyitä 1-3 kuukauden aikajaksoilla vanhempaa kohden johtuen ulkomaan työmatkoista tai vajavaisista tuntimääristä vastasyntyneiden lasten kohdalla.
(Living together=asutaan yhdessä, Equal parenting=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppuna tai päivä, Supervised or none=valvottu tapaaminen tai ei tapaamisia)
Sukupuolten tasa-arvo
Oletko kokenut syrjintää
3.000 isää on vastannut kyselyssä kysymykseen syrjinnästä ja useimmat kertovat, että ovat kokeneet joko usein tai joskus syrjintää. Me yhteiskunnassa harvoin kuulemme tästä vaikka yli 80% isistä on kokenut syrjintää.
(Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)
Minkä kategorian syrjintää
2.500 isää on vastannut kyselyssä tarkentaviin kysymyksiin ja todenneet, että sukupuolisyrjintä on kaikkein yleisin syrjinnän tyyppi yhteiskunnassa isiä kohtaan.
(Gender=sukupuoli, Race=rotu, Religion=uskonto, Political=poliittinen, Sexually=seksuaalinen suuntautuminen, Handicap=vammaisuus)
Minkälaista syrjintää
Useimmat isät tässä kyselyssä kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää, joka johtuu puutteellisista laillisista oikeuksista.
Suuri osa isistä on myös kokenut tiedonsaannin puutteelliseksi, päätökset vääriksi ja valheellisia väittämiä koskien heidän suhdetta lapseen, joten ehkä meidän pitäisi yhteiskunnassamme tutkia ja priorisoida tärkeämmäksi tätä aihetta.
Johtuen siitä, että niin suuri määrä isiä kertoo kokevansa näitä samoja ongelmia riippumatta siitä, onko kyseessä isä, joka asuu yhdessä lapsen äidin kanssa vai erillään tasapuolisella yhteishuoltajuussopimuksella, niin tämä aihe tulisi ottaa vakavasti.
2.500 isää tässä kyselyssä on vastannut tähän kysymykseen.
(Lack of information=tiedon puute, Lack of counselling=sovittelun puute, Missing legal rights=ei laillisia oikeuksia, Less time to speak=vähäinen yhteydenpito, Longer waiting times=pitkä odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Misinformation=väärää tietoa, False accusations=perättömiä syytöksiä)
Oletko kokenut syrjintää seuraavilla osa-alueilla
Useimmat isät kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää liittyen heidän lastensa asumis- ja muihin järjestelyihin.
Suuri osa isistä kertoo myös kokeneensa syrjintää tietojen saamisessa, vääristä päätöksistä ja perättömistä väittämistä liittyen lapseen. Yhteiskuntana tulisi enemmän tutkia ja kiinnittää asiaan huomiota.
Kyselyssä ei kysytty tiedonsaannista koskien yksityisten yritysten palveluita lapsille kuten pankkien, vakuutusyritysten tai muiden tutkijoiden tiedoista, mutta tiedossa kuitenkin on, että myös näillä osa-alueilla on suuria haasteita isillä, joskin kuitenkin kaikki ajattelevat, että olisi haasteellista saada näitä tietoja, jos niitä yrittäisi saada.
(Biological parenting=biologinen vanhemmuus, Public information=julkiset tiedot, Parental leave=vanhempain vapaa, Residence/ non-residence=asuminen/ ei asumista, Children benefits=lasten tuet, International children cases=kansainvälinen lapsiasia, Public children cases=lastensuojelu, Financing=talous, Other=muu)
Mikä oli syrjinnän syy
Suurin osa isistä kertoo, että toinen vanhempi sekä paikallinen-, että keskushallinnollinen viranomainen ovat olleet syyllisiä syrjintään. Tämä havainnollistaa sen, että perheoikeus ja käytäntö eivät ole sukupuolitasa-arvoisia isiä kohtaan maailman tasa-arvoisimmissa maissa.
(Parent=vanhempi, Relatives=sukulaiset, Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Lawyer=lakimies, Ministry=ministeriö, Court=oikeus, Organization=organisaatio)
Vaikutukset ja seuraukset
Kuinka syrjintä on sinuun vaikuttanut
Suurin osa isistä kertoo tässä kyselyssä, että syrjinnällä on ollut katastrofaalisia tai merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi suhteeseen lapsen kanssa, mielenterveyteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan. Selkeä ja todella pelottava tulos yhteiskunnalle. 2.500 isää on vastannut kysymykseen.
(Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected=ei ole vaikuttanut, Not relevant=ei oleellinen, Relation to children=vuorovaikutus lapseen, Relation to family=perhesuhde, Personal reputation=henkilökohtainen maine, Career/ job=ura/työ, Social life=sosiaalinen elämä, Financial situation=taloudellinen asema, Mental well-being=mielenterveys, Physical health=fyysinen terveys, Trust in authorities=luottamus viranomaisiin, Trust in new partner=luottamus uuteen puolisoon, Trust to others=luottamus muihin ihmisiin, Housing situation=asuminen, Children’s health and well-being=lasten terveys ja hyvinvointi, Children’s education=lasten koulu, Suicidal thoughts=itsetuhoisia ajatuksia)
Onko syrjinnästä tehty ilmoitusta tai valitusta
Yli 1.000 isää tässä kyselyssä kertoo tehneensä valituksen paikallisviranomaisille, alueviranomaisille, aluehallitukselle, oikeudelle tai poliisille. Useimmiten mitään ei kuitenkaan tapahdu.
(Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Equality council=tasa-arvo komitea, Court=oikeus, Police=poliisi, Human Rights Institution=ihmisoikeusjärjestö)
Paljonko syrjintä on henkilökohtaisesti taloudellisesti maksanut
Kyselyssä isiltä on kysytty, paljonko syrjintä heille on henkilökohtaisesti maksanut. Kysely ei kysynyt, paljonko syrjintä on maksanut yhteiskunnalle. 2.200 isää on vastannut kysymykseen.
(Little=vähän, Some=jonkin verran, High=paljon, Very high=todella paljon)
Psykologiselle väkivallalle altistuminen
Kyselyssä isiltä kysyttiin, jos he ovat joutuneet tai altistuneet syvästi halventavalle, loukkaavalle tai alistavalle käytökselle nykyisessä tai entisessä kotitaloudessaan asuvan toisen henkilön toimesta. Nämä ovat lain mukaisia määritelmiä psykologiselle väkivallalle. 2.600 isää vastasi kysymykseen.
(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Liittyivätkö sukulaiset, viranomaiset, lakimiehet tai muita henkilöitä osallisiksi suoraan tai välillisesti?
Suuri osa isistä kertoo, että muut henkilöt tai viranomaiset ovat osallistuneet suoraan tai välillisesti. Tämä osoittaa kulttuurillista ja rakenteellista haastetta yhteiskunnassa, joka menee yli yksinkertaisesta syrjinnästä ja psykologisesta väkivallasta isiä kohtaan.
(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Oletko ollut lähisuhdeväkivallan uhri?
Isiltä kysyttiin, jos he ovat olleet lähisuhdeväkivallan uhreja. 1.750 isää kertoivat, että ovat olleet, pääasiassa psykologisen, mutta myös taloudellisen ja fyysisen lähisuhdeväkivallan kohteena.
(Physical=fyysinen väkivalta, Psychological=henkinen väkivalta, Financial=taloudellinen väkivalta, Sexual=seksuaalinen väkivalta, Digital=digitaalinen väkivalta, Other=muu)
Data-analyysi
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjintään
Yhdistäessä kyselyn tuloksia, on selvästi osoitettavissa, että isät kokevat pääasiassa syrjintää kahden kodin perheissä. Syyt sille, että näin on, vaikuttaa olevan historiallisissa, kulttuurillisissa ja poliittisissa seikoissa.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna psykologiseen väkivaltaan
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selkeästi osoitettavissa, että isät kokevat psykologista väkivaltaa silloin, kun lapsella on kaksi eri kotia. Syy tälle ilmiölle näyttäisi liittyvän vakavimpiin tapauksiin, joissa äiti vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutuksiin suhteeseen lapseen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjintä kahden kodin perheissä ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole ollenkaan yhteyttä, on koettu katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän ja lapsen suhteeseen.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vaikuttanut vähäisesti, Not affected=ei vaikuttanut, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen isän mielenterveyteen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjimisellä kahden kodin perheissä yleensäkin ja tapauksissa, joissa lapsella ei ole yhteyttä isäänsä, on koettu olleen katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän mielenterveydelliseen hyvinvointiin.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäisesti vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen lapsen mielenterveyteen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden perheen kodeissa ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole yhteyttä, isien syrjinnällä on ollut katastrofaalisia ja merkityksellisiä vaikutuksia lapsen mielenterveyteen.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähän vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen viranomaisiin luottamiseen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden kodin perheissä isän syrjinnällä yleisesti ottaen on katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia viranomaisiin luottamiseen. Tämä osoittaa merkittävää haastetta yhteiskunnassa.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän aiheuttamiin itsetuhoisiin ajatuksiin
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että pääasiallisesti kahden kodin perheissä isien syrjinnällä on vaikutusta itsetuhoisiin ajatuksiin. Tämä yhteys tulisi ottaa todella vakavasti, kun huomioidaan, että pääasiassa isät tekevät itsemurhia yhteiskunnassamme.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Pohjoismainen vertailu
Huoltajuus maakohtaisesti
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Shared custody=vuorovanhemmuus, Sole custody=yksinhuolto, Both (multiple children)=vuorovanhemmuus ja yksinhuolto, Other=muu)
Lasten asuminen maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on selvää, että lapsi asuu pääsääntöisesti kirjoilla äidin luona jopa 50/50 järjestelyissä, koska laeista ja historiastamme puuttuu mahdollisuus kirjata lasta kahteen eri kotiin silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Both=molemmat, Mother=äiti, Father=isä, Other=muu)
Aika lapsen kanssa maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa pohjoismaiden isistä viettää tasavertaisesti aikaa lapsen kanssa nyky-yhteiskunnassamme silloinkin, kun eivät asu yhdessä lapsen äidin kanssa. Pohjoismaista Suomi ja Norja ovat luvuissa merkittävästi jäljessä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Living together=asutaan yhdessä, Equal time=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppu tai päivä, None=ei luonapitoa)
Syrjintä maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että yli 80% isistä kokevat keskimäärin syrjintää perhe-elämässä. Tulos on lähes sama jokaisessa pohjoismaassa, jotka määritellään yleisesti maailman tasa-arvoisimmiksi maiksi.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Often=usein, Sometimes=joskus, Rarely=harvoin, Never=ei koskaan)
Syrjinnän tyyppi maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurimpia haasteita pohjoismaissa on laillisissa oikeuksissa, tiedonsaannissa ja virheellisissä päätöksenteoissa, jotka pohjaavat vääristeltyyn tietoon lapsesta ja tämän isästä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Information=tiedoksisaanti, Counselling=tuki/sovittelu, Legal rights=lailliset oikeudet, Time to speak=yhteydenpito, Processing time=odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Incorrectdata= väärä tieto, False accusations=perättömät väitteet)
Syrjinnän aihe maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain puuttellisuus kahden kodin kirjaamiseksi lapselle laissa ja isien lasta koskevien tietojen saannin mahdollisuuksien puutteellisuus ovat pääsääntöisiä syrjinnän aiheita pohjoismaissa.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Biological parenthood=biologinen vanhemmuus, Public information=julkinen tieto, Parental leave=vanhempain vapaa, Residential/ non-residential=asuminen/ ei asumista, Children financing=lasten tuet, International parents=kansainväliset vanhemmat, Financing, statistics and research=talous, tiedot ja tutkimus)
Isät väkivallan kohteena maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa isistä on joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi jokaisessa pohjoismaassa. Viimeisimpien tilastojen mukaan lähisuhdeväkivaltaa isiä ja äitejä kohtaan on lähes yhtä paljon toisiinsa nähden tänä päivänä. Nämä tilastot eivät perustu naisjärjestöjen omiin tuloksiin vaan yhteiskunnalliseen edustukseen.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Yes=kyllä, No=ei, Not sure=en ole varma, No answer=ei vastausta)
Väkivallan tyyppi maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että väkivalta isiä kohtaan on pääasiallisesti psykologista/henkistä, taloudellista ja fyysistä väkivaltaa kaikissa pohjoismaissa. Jos syrjintä ja lapsesta vieraannuttaminen tulevaisuudessa laskettaisiin mukaan virallisiin väkivallan muotoihin, niin tilastoihin lasketun väkivallan määrä isiä kohtaan kasvaisi valtavasti.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Physical=fyysinen, Psychological=henkinen, Financial=talous, Sexual=seksuaalinen, Digital=digitaalinen)
Mitä tarvitaan maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain mukaisten oikeuksien, tiedonsaannin, neuvonnan ja syrjinnän estämisen on todettu olevan tarpeen jokaisessa pohjoismaassa.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet)
Mitä yhteiskunta voi tästä oppia?
Mitä yhteiskunnalta tarvitaan
Kaiken kaikkiaan isät selvästi kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää pääasiallisesti, koska heiltä puuttuu lakimääreisiä oikeuksia.
On selkeästi tarvetta kansallisilta hallituksilta ja ihmisten oikeuksista huolehtivilta instituutioilta ottaa vakavissaan isien tasa-arvo perheoikeudellisissa ja käytännön asioissa.
(Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet, Other=muu)
10 Suositusta
1. Kaikilla lapsilla on koko elämän mittainen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoivattavanaan.
2. Kaikilla vanhemmilla on samat oikeudet lapsen julkisiin ja yksityisiin tietoihin.
3. Kaikilla lapsilla on oikeus viettää lomia tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa.
4. Kaikilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus.
5. Kaikilla lapsilla, jotka eivät asu samassa osoitteessa vanhempien kanssa on oikeus viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien kanssa.
6. Kaikki vanhemmat jakavat tasan lapsesta koituneet tulot ja kustannukset, jos lapsi viettää suunnilleen yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona.
7. Jos vanhempi muuttaa yli 80 km päähän lapsen asuinpaikasta toinen vanhempi saa automaattisesti lapsen ensisijaisen kodin statuksen ja vanhempi, joka muuttaa pois lapsen luota on velvollinen hoitamaan lapsen kyyditykset.
8. Vanhemmat voivat sopia keskenään poikkeavasta luona-oloajasta ja taloudellisesta tuesta.
9. Jos lapsesta on noussut huoli vanhemman tai viranomaisen toimesta, on asia käsiteltävä perheoikeudessa ja laillisten lapsiasiantuntijoiden toimesta.
10. Perheoikeus voi tehdä päätöksen ottaen huomioon tasa-arvon ja dokumentaatioon perustuvan perusteen lapsen edulle. Kaikki syytökset rikoksista on käsiteltävä poliisin toimesta. Sukupuoli tai minkäänlainen syrjintä koskien lapsen asiaa on käsiteltävä henkisenä väkivaltana.
Aloitetaan tänään uudistamaan huomista perhelakia vastaamaan lapsen etuun ja parempaan yhteiskuntaan.
Kyselyn järjesti Suomessa Lasten oikeudet ry
