Poikien päivä lasten oikeuksien näkökulmasta: Tasa-arvoa ja positiivista maskuliinisuutta
Tänään vietämme Poikien päivää, joka on omistettu kaikkien poikien oikeuksien ja hyvinvoinnin juhlistamiselle. Tämä päivä on tärkeä muistutus siitä, että jokainen lapsi, olipa sitten tyttö tai poika, ansaitsee samat mahdollisuudet kasvaa terveenä, onnellisena ja kunnioitettuna yhteiskunnassa. Poikien päivänä haluamme tarkastella lasten oikeuksia erityisesti poikien näkökulmasta.
Positiivisen maskuliinisuuden korostaminen on yksi tärkeä teema Poikien päivänä. Tämä tarkoittaa terveiden ja myönteisten mies- ja poikaroolien edistämistä, jotka perustuvat kunnioitukseen, empatiaan ja avoimuuteen. Pojilla, kuten kaikilla lapsilla, on oikeus ilmaista tunteitaan, tavoitella unelmiaan ja kasvaa omaksi parhaaksi itsekseen ilman sukupuoliroolien rajoitteita.
Poikien päivänä haluamme myös kiinnittää huomiota poikien erityistarpeisiin ja haasteisiin yhteiskunnassa. Tämä voi sisältää esimerkiksi keskustelua poikien terveydestä, koulutuksesta, mielenterveydestä ja sukupuolirooleista. Tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen poika saa tarvitsemansa tuen ja mahdollisuudet menestyä elämässään.
Samalla haluamme purkaa haitallisia sukupuolistereotypioita, jotka voivat rajoittaa poikien ja tyttöjen potentiaalia. Poikien päivä kannustaa meitä luomaan ympäristön, jossa jokainen lapsi voi olla juuri sellainen kuin on, ilman ennakkoluuloja tai paineita sopeutua tiukkoihin sukupuolirooleihin.
Poikien päivä muistuttaa meitä siis siitä, että lasten oikeudet ovat universaaleja eivätkä riipu sukupuolesta. Jokainen lapsi ansaitsee arvostusta, rakkauden ja mahdollisuuden toteuttaa itseään täysin. Tänään juhlimme poikien voimaa ja ainutlaatuisuutta sekä sitoudumme edistämään tasa-arvoa ja lasten oikeuksia kaikkialla maailmassa.
Yhdessä voimme rakentaa paremman tulevaisuuden, jossa kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa. Iloista Poikien päivää kaikille rohkeille ja ainutlaatuisille pojille! 💪🌟
Jatketaan yhdessä lasten oikeuksien edistämistä ja rakennetaan parempi tulevaisuus kaikille lapsille. #PoikienPäivä
Kirjoittaja: Jaana Alanko
Mitä pahaa erolapset ovat tehneet?
Mitä pahaa erolapset ovat tehneet, kun viranomaiset sivuuttavat lapsen oikeudet, perustuslain yhdenvertaisuuden, Euroopan neuvoston suosituksen, Istanbulin sopimuksen perheväkivallasta, laajan tutkimustiedon vuoroasumisen hyödyistä ja hyvät kokemukset maista, joissa on lähtökohtainen vuoroasumislaki?
Tutkimuksiin nojaamattomuus johtaa vieraannuttamiseen viranomaisten toimesta
Tänäkin päivänä viranomaiset syyllistyvät lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta ilman näyttöä vanhemman kyvyttömyydestä olla hyvä vanhempi lapselle. Aivan kuten tunnettu kansainvälinen vuoroasumistutkija Phd. Malin Bergström totesi haastattelussamme, että Suomessa keskustelu on samanlaista, kuin Ruotsissa 15 vuotta sitten. Suomessa on vallalla vanhakantaista ajattelua, joka on jo kauan aikaa sitten kumottu kansainvälisellä tutkimuksella (vuoroasumisen myytit). Esimerkiksi vanhempien ei tarvitse tehdä yhteistyötä tai tulla toimeen keskenään tai riitaisten vanhempien lapset hyötyvät eniten vuoroasumisesta, koska se lisää emotionaalista turvallisuudentunnetta molempiin vanhempiin (prof. William Fabricius, 2012). Pohjoismaiseen yhteishuoltajuuskyselyymme vastasi 3500 isää, joista 81% on menettänyt joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin. Iseistä 95% oli kokenut sukupuolisyrjintää. Isät kaipasivat eniten laillisia oikeuksia omaan lapseen.
Vieraannuttamisen ja henkisen väkivallan juurisyynä usein persoonallisuushäiriöt
Vietämme kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää 25.4, jotta vakava henkinen väkivalta lapseen ja vanhempaan saisi huomiota. On arvioitu, että lapsen vieraannuttajista noin 60%:lla on persoonallisuushäiriö. Vieraannuttamista esiintyy noin 10 %:ssa kaikista eroista ja 20-27 %:ssa pitkittyneistä huoltoriidoista (Duodecim, 2018). Persoonallisuushäiriö voi liittyä myös narsismiin, jota ei haluta nähdä viranomaisten toimesta. Liian usein erolapsi päätyykin narsistin kahleisiin huonoin seurauksin ja huoltajuusriita pitkittyy, kun toinen vanhemmista joutuu taistelemaan lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa.
Lapsenhuoltolain lähtökohtana pidettiin tärkeänä, että lapsen lähihuoltajuus määrättäisiin sovinnollisemmalle vanhemmalle, joka kykenisi ylläpitämään hyvää suhdetta myös toiseen vanhempaan. Näin ei kuitenkaan usein tapahdu vaan vieraannuttaja vie voiton mustamaalaamalla toista vanhempaa ja uhriutumalla syytöksillä, joihin ei löydy näyttöä.
Narsistin hovi uskoo hänen valheita, uhriutumista ja syytöksiä toisesta vanhemmasta
Iltalehdessä oli 20.4.2024 sosiaalipsykologi Janne Viljamaan kirjoitus “Narsistin hovi”, jossa hän hyvin kuvailee narsistille tyypillistä persoonallisuutta ja käytösmalleja. “Narsistilla on kahdet kasvot. Hän on miellyttävä, hurmaava ja mukava niille, joista on hänelle hyötyä. Tyly ja hyytävän ilkeä niille, joista ei ole. Mutta yksin hän ei kuitenkaan pärjää, ja siksi hän kerää ympärilleen hovin. Narsistin hovinarriksi voi olla jopa tunkua eivätkä kaikki edes tiedosta olevansa osa narsistin hovia”. Narsistinen henkilö etsii hoviin henkilöitä, jotka uskovat hänen valheita, uhriutumista ja syytöksiä toisesta vanhemmasta. Usein hoviin päätyy vanhemman uusi kumppani, koska hän ei halua vaarantaa suhdettaan kumppaniin. Näitä henkilöitä voi myös kutsua hyödyllisiksi idiooteiksi, jotka eivät ymmärrä mihin ovat ryhtyneet. Jos narsistilla on sadistisia piirteitä hän pyrkii myös murtamaan henkisesti uhrinsa. Tässä pelissä narsisti ei usein huomaa tai välitä lapsen kärsimyksestä.
Narsistista pääsee eroon vain kääntämällä selkänsä ja lopettamalla yhteydenpidon. Tämä ei kuitenkaan onnistu vanhemmalta, jolla on yhteisiä lapsia narsistin kanssa, jolloin narsistin uhri on tuomittu kärsimään pitkään.
Jos vieraannuttamista ei saada rikoslakiin rangaistavana tekona niin muistattehan, että ette tietoisesti tai tiedostamatta osallistu väkivaltaisen vanhemman leikkiin, jonka ainoa tarkoitus on vain tuottaa kärsimystä toiselle vanhemmalle ja poistaa lapselle tärkeä vanhempi hänen elämästään.
Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry, pj
Lasten oikeudet ry:n hallitus vuonna 2024
Lasten oikeudet ry on saanut uuden hallituksen yhdistyskokouksessa torstaina 4.4.2024. Yhdistys piti järjestäytymiskokouksen seuraavana tiistaina 9.4., jolloin jokainen hallituksen jäsen sai oman vastuualueen hoidettavakseen.
Yhdistyksen työryhmät ja niiden vetäjät yhteystietoineen ovat listattuna alla:
- Strategiatyöryhmä – Esa Puhakka (esa.puhakka@lastenoikeudet.fi)
- Viestintätyöryhmä – Emisa Lehtinen (emisa.lehtinen@lastenoikeudet.fi)
- Rahoitustyöryhmä – Mika Alanko (mika.alanko@lastenoikeudet.fi)
- Laki- ja tutkimustyöryhmä – Jaana Alanko (jaana.alanko@lastenoikeudet.fi)
Työryhmien toimintaan voi päästä mukaan ottamalla yhteyttä työryhmän vetäjään. Monenlainen osaaminen on tervetullutta, ja yhdessä saamme enemmän aikaan.
Mutta keitä me oikein olemme, ja mikä sai meidät lähtemään mukaan Lasten oikeudet -yhdistyksen hallitukseen?
Esittelyssä vuoden 2024 hallitus.
Petri Kolmonen
Puheenjohtaja
Petri on pitkäaikainen Lasten oikeudet -yhdistyksen puheenjohtaja. Petriä motivoi tehdä työtä lasten oikeuksien eteen ja erityisesti edistää lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa.
Petrille on tärkeää edistää tarvittavia lakimuutoksia ja laintulkintaa laajojen tutkimusten ja kokemusten mukaisesti. Petrin toive on, että yhdistys saisi lisää jäseniä, ja kannustaakin lämpimästi ottamaan yhteyttä työryhmien vetäjiin, jos löytyy kiinnostusta tehdä konkreettisia asioita yhteisten tavoitteiden eteen.
Petrillä itsellään on kohta 12-vuotias ja äärimmäisen rakas tytär, jonka kanssa yhdessä vietetty aika on Petrin mielestä parhainta!
Jake Hakulinen
Varapuheenjohtaja, Jäsenvastaava
Jake työskentelee Helsingin kaupungilla projektipäällikkönä hankintojen johtamis- ja asiantuntija tehtävissä. Hän on ollut Lasten oikeudet- yhdistyksen perustamisvuodesta toiminnassa mukana, ja toimii nyt kolmatta kauttaan hallituksen varapuheenjohtajana. Jake on myös aktiivinen paikalliskoulun johtokunnassa, jossa hän toimii niin ikään varapuheenjohtajana.
Lasten oikeuksien edistämiseen Jake on omistautunut henkilökohtaisten kokemustensa pohjalta. Hän on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, tutkimustiedon selvittämisessä ja yhteistyössä asiantuntijoiden sekä viranomaisten kanssa. Hänen tärkeänä tavoitteenaan on mm. edistää lapsen edun mukaisia lakiuudistuksia tutkimustiedon mukaisesti ja ylläpitää asiallista vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa.
Vapaa-aikanaan Jake nauttii yhteisistä hetkistä ja harrastuksista 6- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa.
Jani Hohenthal
Sihteeri
Jani on Vetelissä syntynyt ja Kokkolaan asettunut 46-vuotias kolmen vuoroasuvan tyttölapsen isä. Ammatiltaan hän on paloesimies, ja töitä pelastuslaitoksella hän on tehnyt 23 vuotta niin palomiehen, ylipalomiehen, projektityöntekijän kun esimiehen virassa. Opiskellut hän on myös ensihoitoon suuntautuvaksi lähihoitajaksi. Viime vuosina hän on suorittanut lähiesimiestyön ammattitutkinnon sekä mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon. Tällä hetkellä Jani opiskelee sosionomiksi, vaikkakin nyt opinnot ovat hetken tauolla.
Jani omaa positiivisen elämän asenteen, ja on sitä mieltä, että syyttelemällä ja selittelemällä elämässä ei saavuta mitään, vaan kaiken eteen pitää tehdä konkreettisesti jotain.
Lasten oikeudet ry:n toimintaan Jani liittyi oman huoltajuusriidan myötä, ja kokemuksellaan hän haluaa auttaa samaa tilannetta läpikäyviä vanhempia. Tärkeimpänä muutoksena hän pitää lähtökohtaisen vuoroasumisen vakiinnuttamista, ja sen kirjaamista lakiin, sillä se on vahva keino taistella vieraannuttamista vastaan.
“Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja molemmat vanhemmat ovat lapselle yhtä tärkeitä, kuten ovat myös isovanhemmat ja sukulaiset. Miksi riistäisi valheellisin perustein tätä oikeutta lapselta, jonka myötä pilaisi lapsen sekä toisen vanhemman elämän?”
Ari Auer
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusvastaava
Ari on Lasten oikeudet -yhdistyksen hallituksessa mukana jo kolmatta vuotta. Arin vahvuuksia on harjaantuneisuus tasa-arvo kysymyksissä ja pitkän linjan kokemus luottamustehtävistä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja järjestötoiminnasta.
“On tärkeää, että yhteiskuntamme pienimmillä jäsenillä on puolustajansa.
Lasten oikeuksiin tulisi kuulua lapsen kehon koskemattomuus, eikä kenelläkään tulisi olla oikeutta ei-lääketieteellisin perustein kajota lapsen mieleen, tai vammauttaa tätä loppuelämäksi.
Lapsen ollessa tarpeeksi kypsä, pystyy hän päättämään elämänvalinnoistaan ja omasta kehostaan.
Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa, joka tulisi toteuttaa lähtökohtaisella vuoroasumisella rakenteellisen syrjinnän ja ihmisoikeusrikkomusten sijaan.”
Esa Puhakka
Strategiavastaava
Esa on optisen alan yrittäjä, jonka intohimona on asiakkaiden näköongelmien ratkaiseminen. Uransa toisen puolen Esa on tehnyt Suomessa ja toisen keski-Euroopassa, pääosin Sveitsissä, jossa hän asuu tälläkin hetkellä.
Työmatkat hän taittaa mieluiten fillarilla ja tykkää liikkua muutenkin monipuolisesti. Lyhyemmät vapaat Esalla menevät pääsääntöisesti matkustellessa vaimonsa kanssa lähimaissa, ja pidemmillä lomilla he suuntaavat mökilleen Pellinkiin.
Lasten oikeuksien puolustaminen tuli Esalle ajankohtaiseksi omien lastensa kohdalla noin 15 vuotta sitten, jolloin hänen silloinen vaimo ja lastensa äiti halusi vieraannuttaa lapset hänestä. Esa jaksoi kuitenkin taistella sekä vieraannuttajaa että yhteiskunnan vieraannuttavia rakenteita vastaan, ja sai ylläpidettyä suhteen omiin lapsiinsa. Nyt hän haluaa korjata yhteiskunnan rakenteita, jotta muiden vanhempien ei tarvitsisi kohdata samoja ongelmia.
Emisa Lehtinen
Viestintävastaava
Emisa huomasi selkeitä epäkohtia lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa ja lainsäädännössä seurattuaan läheltä pitkäkestoista riitaa lapsiasiassa. Näiden huomioiden herättämänä Emisa aktivoitui etsimään ajankohtaista ja luotettavaa tutkimustietoa keskittyen lapsiasioihin, jolloin hän törmäsi Lasten oikeudet ry:n nettisivuihin, ja liittyi välittömästi jäseneksi.
Työn ohella vapaaehtoistoiminnalla on iso rooli Emisan arjessa, sillä Lasten oikeudet ry:n viestintävastaavan roolin lisäksi Emisa toimii MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja vertaistukiryhmän ylläpitäjänä. Emisa suorittaa parhaillaan vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutusta, ja suhtautuu avoimesti mahdolliseen uraan vaikuttamistyön parissa.
Emisalle tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, totuus ja vapaus. Emisa haluaa olla mukana rakentamassa Suomeen kirkkaampaa huomista, jossa jokainen lapsi saa sekä nauttia edellä mainituista arvoista että tasa-arvoisesta oikeudesta molempiin vanhempiin.
Jaana Alanko
Laki & tutkimusvastaava
Jaana on työskennellyt monipuolisesti kasvatus- ja opetusalan tehtävissä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kokemusta Jaanalla on myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden hyvinvoinnin asiantuntijatyöstä ja ohjaus- ja neuvontatyöstä ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Lisäksi hänellä on kokemusta oppilashuoltotyöstä, vanhus- ja vammaistyöstä sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä.
Yhdistystoiminta on Jaanalle tuttua, sillä hän on toiminut esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja Pelastakaa Lapset ry:n paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä Jaana toimii kotirouvana, mikä mahdollistaa enemmän aikaa miehen ja perheen kanssa sekä osallistumisen politiikkaan ja yhdistystoimintaan. Tulevana syksynä Jaana aloittaa kasvatusalan ammatillisen opettajakoulutuksen.
Vapaa-aika kuluu Jaanalla pääasiassa yhdessä miehensä kanssa keskustellen ja erilaisia aktiviteetteja harrastaen, kuten kävellen luonnossa, lukien, pyöräillen, uiden (ympäri vuoden), ruoanlaiton parissa, korttia ja biljardia pelaillen, ystäviä tapaillen ja musiikkia harrastaen.
Jaana liittyi Lasten oikeudet -yhdistykseen halutessaan osallistua toimintaan, joka ajaa lasten oikeuksia erityisesti tukemalla lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa sekä edistämällä lainsäädännön ja sosiaalipalveluiden kehittämistä lapsiystävällisempään suuntaan.
“Yhdistyksen toiminnan kautta voi löytää mahdollisuuksia verkostoitumiseen toisten samanmielisten sekä tutkijoiden ja lainsäätäjien kanssa, mikä voi avata ovia vaikuttamistyölle ja tarjota mahdollisuuden tuoda esiin tärkeitä näkökulmia lapsen oikeuksien edistämiseksi tutkimustiedon kautta.”
Kari Harjula
Palveluvastaava
Kari on kasvatus- ja ohjausalojen ammattilainen. Hän kohtaa työssään eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä moninaisine haasteineen sekä myös iloineen.
Vapaa-ajallaan Kari tekee arkisia asioita. Vapaa-ajallaan hän on myös mukana vapaaehtoistoiminnassa hänelle tärkeisiin asioihin liittyen. Vapaaehtoistoiminta arvopohjaltaan vakaassa ja tavoitteiltaan tärkeän muutoksen tekemisessä sai Karin liittymään Lasten oikeudet ry:hyn.
Mika Alanko
Rahoitusvastaava
Mikan elämä koostuu monista eri rooleista, joista jokainen tuo omat ainutlaatuiset kokemuksensa ja haasteensa. Mika työskentelee projektipäällikkönä yliopistossa, missä hän saa olla mukana vaativien ja mielenkiintoisten projektien parissa. Työ vaatii häneltä vahvoja organisointi- ja tiimityöskentelytaitoja, sekä kykyä ratkaista ongelmia tehokkaasti.
Työn ulkopuolella Mika harrastaa kävelyä vaimonsa kanssa. Hän viettää mielellään aikaa rakkaansa kanssa luonnossa kävellen, ja nauttien raikkaasta ilmasta sekä kauniista maisemista. Mika kokee, että kävely on loistava tapa rentoutua ja kohottaa mielialaa.
Mika liittyi Lasten oikeudet ry:hyn, koska hän on syvästi huolissaan lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista.
“Kaikilla lapsilla on oikeus onnelliseen ja turvalliseen elämään, ja tasa-arvoisempaa sekä parempaa yhteiskuntaa lapsille tulee edistää.”
Koko hallituksen yhteystiedot kuvineen löydät Yhteystiedot -sivulta.
Lasten oikeudet ry:n kevään 2024 yhdistyskokous
Tervetuloa Lasten oikeudet ry:n yhdistyskokoukseen!
Haluamme kutsua kaikki kiinnostuneet osallistumaan yhdistyskokoukseemme, joka pidetään torstaina 4. huhtikuuta klo 19 alkaen. Kokous järjestetään Teamsin välityksellä, joten voit osallistua mukavasti omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi. Kokoukselle on varattu aikaa 2 tuntia.
Ehdolle hallitukseen? Nyt on oiva tilaisuus! Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon, voit ilmoittautua ehdolle torstaihin 28. maaliskuuta 2024 mennessä. Hallitukseen valitaan henkilöitä, jotka ovat innokkaita edistämään lasten oikeuksia ja hyvinvointia.
Ilmoittautumiset yhdistyskokoukseen ja hallitusehdokkaaksi osoitteeseen info@lastenoikeudet.fi. Kerro viestissä nimesi, yhteystietosi ja mahdollinen kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn. Liittymislinkki kokoukseen jaetaan vain ilmoittautuneille.
Kokouksessa käsitellään yhdistyskokouksen sääntömääräiset asiat.
https://www.lastenoikeudet.fi/yhdistyksen-saannot/
Tule mukaan vaikuttamaan ja tekemään hyvää lasten oikeuksien puolesta! Nähdään kokouksessa!
🔔 Ilmoittautuminen 28.3.2024 mennessä
📅 Yhdistyskokous 4.4.2024 klo 19 alkaen
Ystävällisin terveisin,
Lasten oikeudet ry:n hallitus
Kohti lähtökohtaista vuoroasumislakia
Kohti lähtökohtaista vuoroasumislakia: Valtuuskunnan rakentava dialogi Oikeusministeriössä avaa uusia mahdollisuuksia vanhemmuuden tasa-arvolle Suomessa.
Valtuuskunnan vierailu Oikeusministeriössä (29.1.2024)
Valtuuskunnan tavoitteena on edistää lähtökohtaista vuoroasumislakia Suomessa.
Osallistujat:
- Antti Leinonen, Oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäällikkö
- Outi Kemppainen, Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos
- Maaria Wallin, Oikeusministeri Leena Meren erityisavustaja
- Petri Kolmonen, Lasten oikeudet ry puheenjohtaja
- Jake Hakulinen, Lasten oikeudet ry varapuheenjohtaja
- Emisa Lehtinen, Lasten oikeudet ry viestintävastaava.
Lasten oikeuksien korostaminen
Valtuuskunta avasi tilaisuuden korostaen toimintansa perustuvan YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Verkostoituminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti oli esillä.
Hallitusohjelman tavoitteet 2023-2026
Valtuuskunta antoi kiitosta hallitusohjelman tavoitteista ehkäistä pitkittyneitä huoltajuusriitoja ja ehkäistä vieraannuttamista. Keskusteltiin hallitusohjelman tavoitteista, erityisesti pitkittyneiden huoltajuusriitojen ehkäisystä ja vanhemmuuden tasa-arvon edistämisestä. Tutkimustuloksia vanhemmuuden tilanteesta esiteltiin.
Lähtökohtainen vuoroasumislaki Suomeen
Keskustelua käytiin lähtökohtaisen vuoroasumislain tarpeesta ja sen toteutuksesta Suomessa. Kansainvälisiä tutkimuksia esiteltiin, jotka tukivat vuoroasumisen hyötyjä lapsen hyvinvoinnille.
Kansainväliset esimerkit
Kokouksessa käytiin läpi lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönottoa maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa ja Belgiassa. Floridaa mainittiin esimerkkinä, ja kokemuksia maista, joissa vastaava laki on jo voimassa, jaettiin.
Tutkimustiedon merkitys päätöksenteossa
Kokouksessa korostettiin tutkimustiedon merkitystä päätöksenteossa, ja valtuuskunta tarjosi objektiivista, tutkimukseen perustuvaa ratkaisua lapsen edun huomioimiseksi.
Oikeusministeriön vastaus
Oikeusministeriö tunnisti ongelmia ja piti Lasten oikeudet yhdistyksen työtä valtavan tärkeänä. Lasten oikeudet ry tulee saamaan kutsun ja pidetään tiedotettuna, kun oikeusministeriössä asiaa käsitellään. Oikeusministeriön tavoitteena on tehdä ensin selvitys nykyisen lapsenhuolto ja tapaamisoikeus lain vaikutuksista. Keskusteltiin viranomaisten suhtautumisesta ja vastuusta, ja ministeriö lupasi jatkaa dialogia aiheesta.
Toiveet jatkokeskusteluista ja toimenpiteistä
Keskustelua käytiin rakentavassa ilmapiirissä. Tarjosimme mahdollisuutta kutsua Suomeen kansainvälisiä tutkijoita kertomaan lähtökohtaisen vuoroasumislain vaikutuksista. Tilaisuus päättyi kiitoksiin, ja valtuuskunta ilmaisi toiveensa jatkokeskusteluista ja konkreettisista toimenpiteistä. Oikeusministeriö lupasi jatkaa dialogia ja kiitti valtuuskuntaa arvokkaasta panoksesta.
Olemme pyytäneet Oikeusministeriötä vastaamaan kirjallisesti seuraaviin kysymyksiin.
- Toteutuuko oikeusministeriön näkökulmasta vanhemmuuden tasa-arvo ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin, vai onko nykytilanteessa korjattavaa?
- Onko Euroopan neuvoston suosituksen 2079 perusteena olevat kansainväliset vuoroasumistutkimukset oikeusministeriölle tuttuja?
- Mitä toimia oikeusministeriö on valmis tekemään, jotta Suomi lunastaa paikkansa tasa-arvon edelläkävijänä myös vanhemmuudessa?
- Näkeekö oikeusministeriö lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönotolle esteitä? Jos näkee, niin mitä?
- Miten jatketaan tästä eteenpäin?
Voitte tutustua koko esitykseemme täältä.
LOEsitysOikeusministeriölle_29012024
Lopuksi haluamme kiittää tilaisuudesta keskustella tärkeästä aloitteestamme rakentavassa ja positiivisessa hengessä.
