Julkaisut

Lapsen oikeuksien viikkona on syytä kiinnittää katse lainsäädäntöön ja saattaa se ajantasalle vastaamaan nykyistä tutkimustietoa.

Lasten oikeudet ry:n tavoite on viedä eteenpäin lasten oikeuksia, jotka laajoin ja kansainvälisin tutkimuksin on todistettu lasten hyvinvointia edistäviksi. Erityisesti yhdistys nostaa esille lapsen oikeuden viettää tasavertaisesti aikaa molempien vanhempien kanssa. Lapsen oikeuksien viikkona toivomme viestimme tavoittavan päättäjät, jotka eivät sivuuta uusimpia tutkimustuloksia vaan nojaavat niihin päättäessään lasten asioista.

Lainsäädäntö lasten oikeuksista laahaa tutkimustiedon jäljessä

Yhteiskuntana ymmärrämme jo verrattain hyvin lapsuusajan kokemusten ja kasvatuksen merkityksen sekä niiden kauaskantoiset vaikutukset aikuisuuteen. Uuden tutkimustiedon ja ymmärryksen myötä luovumme haitallisiksi todetuista toimintamalleista, materiaaleista, tavoista tai esimerkiksi lääkeaineista. Vielä 1900-luvun alkupuolella lapsille annettiin yskänlääkkeenä heroiinia. Kuinka moni lääkitsisi lastansa heroiinilla tänä päivänä?
Toimimme väärin lapsiamme kohtaan niin kauan kun emme luovu kaikista niistä säädöksistä ja käytänteistä, jotka ovat korvattavissa lasten etua paremmin palvelevilla vaihtoehdoilla.

Muutoksia lainsäädäntöön saadaan nopeastikin aikaan, kuten koronapandemia meille osoitti. Kun kyseessä on hätä, kulkee juna täydellä höyryllä eteenpäin. Pystymmekö näkemään lapsiemme hädän? Lapsen hätä on tilanne, jossa lapsen henki tai terveys on vakavassa vaarassa. Yleisesti määriteltynä terveys on jatkuvasti muuttuva tila, joka koostuu pääosin kolmesta osa-alueesta; psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi.

Lapsen oikeuksien viikkona katse mielenterveyteen

Lastemme ja nuortemme hätä psyykkisen hyvinvoinnin osalta on ainakin huomattu, sillä lisääntyvistä mielenterveyshäiriöistä on keskusteltu viime vuosina runsaasti. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi painottaa, että mielenterveystyössä emme voi hoitaa vain oireita vaan katse on käännettävä syihin ja ennakoiviin toimiin. Lähtökohtainen vuoroasumislaki voisi olla yksi näistä ennakoivista toimista. Tanskassa tehty tutkimus vuodelta 2021 osoittaa, että alakouluikäiset lapset, jotka vanhempien eron jälkeen vuoroasuvat, voivat psyykkisesti paremmin verrattuna vain toisen vanhemman luona asuviin.

Lasten sosiaaliseen hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan vuonna 2019 joulukuun 1. päivänä voimaan tulleella lapsenhuoltolain uudistuksella, ja uudistus oli askel eteenpäin, mutta ei vielä riittävä muutos tuomaan kestäviä ratkaisuja huoltoriitoihin. Kentuckyn osavaltiossa lainsäädäntö muutettiin lähtökohtaiseksi vuoroasumislaiksi, joka on kerännyt suosionosoituksia sen merkittävästä positiivisesta vaikutuksesta eroperheiden hyvinvointiin, ja se on vähentänyt huoltoriitojen sekä perheväkivaltailmoitusten määrää.

Lähtökohtaisen vuoroasumislain puolesta puhuvia tutkimuksia on jo siinä määrin, että kansainvälisen jaetun vanhemmuuden neuvoston (ICSP) mukaan todistustaakka pitäisi olla vuoroasumista vastustavilla, eikä sitä puoltavilla. Miksi lähtökohtaista vuoroasumislakia ei ole jo otettu käyttöön Suomessa, ja lainsäädäntö laahaa perässä?

 

Emisa Lehtinen

Lasten oikeudet ry

 

Isättömyys jättää valitettavasti jälkensä. Julkisuudessa on käyty keskustelua lisääntyneestä koulukiusaamisesta sekä nuorten väkivaltaisesta käytöksestä. Yhdistyksenä yhdymme tähän huoleen, mutta haluaisimme myös muistuttaa niistä tekijöistä jotka laajan tutkimuksen mukaisesti aiheuttavat riskejä nuorten käytökselle tai mielenterveydelle. Tiedämme tutkimuksista, että isättömyys aiheuttaa lapselle moninaisia ongelmia. Tutkijoiden piirissä on laaja konsensus, että isättömyys lisää lapsen riskiä koulusta putoamiselle, rikosten tekemiselle, itsemurhille, köyhyydelle, teiniraskaudelle, alkoholin ja huumeiden käytölle, käytöshäiriöille, mielenterveydenongelmille, huonolle itsetunnolle, raiskauksien tekemiselle ja vihanhallintaongelmille. 

Isättömyyden vaikutuksista on paljon tutkimusta

Myöskin suomalaisissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa korostuu kuinka isä ja äiti ovat yhtä tärkeitä lapsen sekä nuoren kehitykselle. Kuitenkin, jos katsotaan tilastoja, niin isän merkitystä edelleen vähätellään vaikka isät viettävät äitejä enemmän aikaa lasten kanssa ydinperheessä. Isät haluaisivat olla enemmän lastensa kanssa myös eron jälkeen. Tähän ei kuitenkaan anneta mahdollisuuksia.

Kelan tutkimuksessa (Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva, 2020) selvitettiin lasten vuoroasumiseen yleisyyttä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 2 156 lähivanhempaa ja 1 293 etävanhempaa. Lähivanhempien vastausaste oli 32 prosenttia ja etävanhempien 20 prosenttia. Lähivanhemmista 91 prosentteja oli äitejä, ja 9 prosenttia isiä. Etävanhemmista 30 prosenttia oli äitejä ja 70 prosenttia isiä. Väestötietojen perusteella (Kelan muodostama rekisteriaineisto) 84 prosenttia lähivanhemmista on äitejä ja 16 prosenttia isiä, etävanhempien kohdalla prosenttiosuudet ovat päinvastaiset.

• Lähivanhempien vastausten mukaan 20 prosenttia lapsista ei viettänyt öitään lainkaan toisen vanhempansa luona, etävanhempien vastausten mukaan tämä ’yksinomaan lähivanhemman luona asuvien lasten’ osuus oli kahdeksan prosenttia.
• Vähintään 15 yötä etävanhemman luona öitään vietti lähivanhempien mukaan 14 prosenttia lapsista (etävanhemmat: 31 %).
• Varsin tavanomainen oli järjestely, jossa lapsi vietti kuukaudesta keskimäärin 1–4 yötä etävanhemman luona – tyypillisesti kyse oli järjestelystä, jossa lapsi oli etävanhemman luona joka toinen viikonloppu.
• Lähivanhemmista 31 prosenttia (etävanhemmat: 23 %) ilmoitti etävanhemman luona vietettyjen öiden lukumääräksi keskimäärin 1–4 yötä kuukaudessa.

Oikeuksien päätökset lisäävät isättömyyttä

Tutkimuksen mukaan Valkama-Litmala 2006 (Oikeuspoliittinentutkimuslaitos) käräjäoikeuden ensi päätöksellä lähihuoltajuus annettiin isälle 13% ja äidille 87%. International Council on Shared parenting (ICSP), jonka jäsen olemme, veti yhteen kuudennessa vuosittaisessa konferenssissa edellisten vuosien tutkimusten tulokset ja totesi mm. seuraavasti:

”Jaettua vanhemmuutta puoltavia tutkimuksia on jo siinä määrin, että todistetaakan pitäisi olla niillä, jotka vastustavat sitä, eikä niillä, jotka puoltavat sitä”.

Isättömyyden vaikutuksista koulukiusaamiseen löytyy tietoa myös suomalaisesta opetusmateriaalista sekä sosiaali ja terveysalan tietopalvelusta. Näin kirjoittaa Professori Christina Salmivalli, joka on tutkinut pitkään koulukiusaamista.

”Esimerkiksi rajojen puute, lapsen alistaminen tai tunnekylmä suhtautuminen lapseen sekä isän poissaolo tai hänen etäinen suhteensa lapseen olivat kiusaajille tyypillisempiä kuin lapsille, jotka eivät kiusanneet toisia”.

Yhdysvalloissa vakavaan ongelmaan on puututtu, ja nyt jo 5 osavaltiota on muuttanut lainsäädäntöä lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi laajojen tutkimusten, suositusten (Euroopan neuvoston suositus 2079) ja hyvien kokemusten mukaisesti. Tutkimusten mukainen lainsäädäntö on lisännyt lasten ja perheiden hyvinvointia, vähentänyt vanhempien riitaisuuksia sekä vähentänyt valtion kuluja.

Vaadimme päättäjiä sekä viranhaltijoita kunnioittamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa, ja lopettamaan tavallisten isien ja lasten syrjinnän ihmisoikeussopimusten ja perustuslain vastaisina sekä muuttamaan lainsäädäntöä tukemaan lasten ja perheiden hyvinvointia. 

Tanskassa jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat johtaneet sosiaaliministeriön ja pääministerin kanslian haastamiseen oikeuteen.

 

Mikäli puollat lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönottoa Suomessa, ja haluat edistää sen toteutumista, liitythän jäseneksemme. Täytä jäsenhakemus.

Lasten oikeudet ry

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna International Council on Shared Parenting (ICSP) konferenssi järjestettiin Ateenassa 12.5.2023. 

 

Vuoroasumista koskeva lehdistötiedote ja konferenssin johtopäätökset

ICSP on maailman johtava vuoroasumisen tutkimukselle omistautunut organisaatio, jonka tavoitteena on lasten edun toteutuminen eron jälkeen. ICSP on saanut päätökseen kuudennen kansainvälisen vuoroasumisen konferenssinsa, joka pidettiin Ateenassa Kreikassa, 5.-7.5.2023.

Neuvoston tavoitteet ovat ensisijaisesti tieteellisen tiedon edistäminen sekä niiden lasten tarpeet ja edut, joiden vanhemmat asuvat erillään. Toinen tavoite on laatia näyttöön perustuvia suosituksia oikeudellisista ja yhteisen vanhemmuuden käytännön toteutuksista. Neuvosto on koonnut laajan tietokannan uusista tutkimuksista lapsista ja perheistä sekä vuoroasumisen tuloksista, ja pyrkii yhdistämään tämän tieteellisen tiedon saamista perheoikeuteen sekä ammatillisiin käytäntöihin. Neuvoston suurin saavutus on ollut, jokaisen tähän mennessä järjestetyn kuuden kansainvälisen konferenssin päätteeksi, sarja vuoroasumisesta ja sen eduista laadittuja konsensuslausuntoja.

Neuvostossa on ainutlaatuista, että se kokoaa yhteen kolme erillistä ryhmää dialogiin. Ensimmäinen ryhmä on johtavia tutkijoita vuoroasumisen alalta, jotka jakavat nykyisen tutkimuksensa. Toinen ryhmä on johtavia lasten ja perheiden oikeudellisen ja mielenterveyden ammatinharjoittajia, jotka ovat erikoistuneet vanhempien eroon, ja pystyvät siten jakamaan tietoa parhaista käytännöistä lasten ja perheiden hyväksi. Kolmas ryhmä on kansalaisyhteiskunnan jäsenet, jotka ovat aktiivisesti mukana politiikassa lakiuudistuksen parissa, jossa määritellään vuoroasuminen perheoikeuden perustana. Myös kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi organisaatio on ainutlaatuinen; tänä vuonna neuvosto houkutteli mukaan kansainväliseen konferenssiin 200 verkostoa sekä henkilökohtaiset edustajat 34 maasta.

Kuudes kansainvälinen konferenssi oli tähän mennessä kunnianhimoisin esitysten määrällä ja laajalla valikoimalla mitattuna. Kaiken kaikkiaan se tarjosi yhteensä 74 täysistunto-, työpaja-, paneeli- ja pyöreän pöydän esitystä, yli sadalla kaiuttimella. Konferenssin teema oli Uudet paradigmat: Ennakkotietoa vuoroasumista koskevasta tutkimuksesta ja käytännöistä. Alateemoja olivat: kansainväliset vertailut vuoroasumista koskevassa laissa, parhaat käytännöt lapsi- ja perheystävällisessä oikeudessa, parhaat käytännöt lapsi- ja perheystävällisessä mielenterveydessä. Terveystoimet, kotimaisten lasten ja perheiden kokemukset. Väkivalta ja vanhempien syrjäytyminen sekä perheen perustamisen esteiden voittaminen vuoroasumislaissa. Kehittäessään päätelmiä kunkin osalta näissä alateemoissa pyydettiin apua puheenjohtajilta ja moderaattoreilta konferenssin työpajatilaisuuksissa sekä kaikissa täysistunnon esitelmissä.

Kuudennen kansainvälisen vuoroasumista käsittelevän konferenssin johtopäätelmät ovat seuraavat:

 

1. 1. Vahvistettu johtopäätös ensimmäisestä kansainvälisestä konferenssista: On yksimielisyys siitä, ettei harkinnanvarainen lapsen etu, eikä yksinhuoltajuus tai ensisijaisen asuinpaikan määräykset palvele lasten ja avioeroperheiden tarpeita. On yksimielisyys siitä, että eron jälkeinen vuoroasuminen on toimiva ja optimaalinen järjestely lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, myös riitaisten vanhempien lapsille. Vuoroasumisaika, joka tarvitaan lapsen hyvinvoinnin ja positiivisuuden saavuttamiseksi tulisi olla vähintään kolmasosa kerrallaan kunkin vanhemman kanssa, jonka hyödyt lisääntyvät tasavertaiseen (50-50) vanhemmuuteen asti, mukaan lukien sekä arkipäivä (rutiini) että viikonloppu (vapaa-aika).
   2. Vahvistettu toisen kansainvälisen konferenssin johtopäätös: ”Koska vuoroasuminen kattaa sekä jaetun vanhemmuusvallan (päätöksenteko) että jaetun vanhemmuusvastuun lasten päivittäisestä kasvatuksesta ja hyvinvoinnista isien ja äitien välillä, ottaen huomioon lasten iän ja kehitysvaiheen, on yhteisymmärrys siitä, että vuoroasumisen oikeudellinen toteuttaminen, mukaan lukien jaetun vastuun oletus ja jaetun oikeuden oletus lasten kasvatukseen isien ja äitien kesken, jotka elävät yhdessä tai erillään, tulisi sisällyttää lakiin.
   3. Vahvistettu johtopäätös kolmannesta kansainvälisestä konferenssista: Nykyisen tutkimuksen perusteella yhteiskuntatieteilijät voivat nyt luottavaisin mielin suositella lähtökohtaista vuoroasumista poliittisille päättäjille. Vuoroasumista puoltavia tutkimuksia on jo siinä määrin, että todistetaakan pitäisi olla heillä, jotka vastustavat sitä, eikä heillä, jotka puoltavat sitä.
   4. Vahvistettu suositus neljännestä kansainvälisestä konferenssista, vedoten YK:n lapsen oikeuksien komiteaan, hallituksiin ja ammattijärjestöihin tunnustamaan vuoroasuminen lapsen perusoikeutena. Todettiin lisäksi, että tarvitaan vastaava velvollisuuksien peruskirja lasten tarpeille erossa ja avioeron siirtymävaiheessa, ja vuoroasumisen vastuu on parhaiten yhtäpitävä lapsen parhaan edun velvollisuutta-tarpeisiin -lähestymistavan kanssa. On yhteisymmärrys siitä, että sosiaalisten instituutioiden, joihin luetaan julkinen ja yksityinen sosiaalihuolto, oikeuslaitokset, hallinnolliset viranomaiset ja lainsäädäntöelimet, on tuettava vanhempia jaettuun vastuuseen lastensa tarpeiden käsittelemisessä erossa ja avioeron siirtymävaiheessa.
   5. Yksimielisyys on siitä, että sosiaalisten instituutioiden (joihin luetaan julkiset ja yksityiset, hyvinvointilaitokset, tuomioistuimet, hallintoviranomaiset ja lainsäädäntöelimet) vastuun ja tilivelvollisuuden puute on merkittävä eroperheiden  ja lasten hyvinvointia vaarantava tekijä, jonka vuoksi vahvoja vastuurakenteita tarvitaan kiireellisesti, ja ne on perustettava viipymättä.
   6. Samalla vallitsee yksimielisyys siitä, että vanhemmilla on vastuu olla aiheuttamatta ongelmia, kuten lapsen vanhemmasta vieraantumista ja psyykkisten häiriöiden tuottamista lapsille. Vanhempien ja ammattilaisten tulee olla tietoisia vanhempien kiintymystyyleistä ja motivoivista uskomuksista sekä tarjota ammatillista tukea katkaista tällaisten haitallisten perhemallien sukupolvien välinen kierre ja dynamiikka on tärkeää.
   7. Vahvistettu viidennen kansainvälisen konferenssin tärkeimmät johtopäätökset: Vuoroasuminen on toimiva avioeron jälkeinen vanhemmuusjärjestely lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, sekä optimaalinen järjestely, myös riitaisten vanhempien lapsille. Vuoroasuminen toimii suojana ensimmäistä kertaa tapahtuvaa perheväkivaltaa vastaan, ja tuemme näin ollen vuoroasumista koskevaa olettamaa kiistanalaisissa lapsen huoltoriidoissa sekä kannatamme vuoroasumista perhelainsäädännön uudistuksen perustana. Samalla on yhteisymmärrys siitä, että vuoroasuminen on optimaalinen järjestely useimmille lapsille ja perheille, mukaan lukien riitaisat perheet, mutta ei tilanteissa, joissa on todennettua perheväkivaltaa ja lapsen kaltoinkohtelua. Tuemme siis kumottavissa olevaa lakia jaetusta vanhemmuudesta, joka koskettaa perheväkivaltatapauksia.
   8. Yksimielisyys on siitä, että perheväkivallan ja vieraannuttamisen käsitteleminen eron ja avioeron jälkeen, eivät sulje toisiaan pois. Vieraannuttamisen tunnistaminen osana perheväkivaltaa on osa yhteistä vastuutamme käsitellä perheväkivaltaa kaikissa sen muodoissa. Kaikki yritykset polarisoida tarve käsitellä vieraannuttamista ja muita perheväkivallan muotoja erikseen, asettavat lapset ja perheenjäsenet vaaraan.
      
   9. Virallinen ja epävirallinen sosiaalinen tuki on elintärkeää ei vain lasten, vanhempien ja perheiden lähipiirin hyvinvoinnille erossa ja avioerossa, vaan myös vuoroasumisen järjestelyjen onnistumiselle. Sosiaalisen pääoman roolia lasten ja perheiden tukemisessa siirtymävaiheessa vuoroasumiseen ei voida aliarvioida.

 

Alkuperäinen englanninkielinen lehdistötiedote on luettavissa täältä.

 

Johtopäätelmien mukaisesti vastuullisten tahojen on kannettava vastuunsa lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Lasten oikeudet ry on ICSP jäsen, jonka johdosta yhdistys voi tarvittaessa kutsua Suomeen kuultavaksi tunnettuja kansainvälisiä alan tutkijoita. 

Jos yhdyt tavoitteisiimme, ja haluat edistää niiden saavuttamista, olet lämpimästi tervetullut liittymään jäseneksemme. Täytä jäsenhakemus.

 

Lasten oikeudet ry

Lasten oikeudet yhdistys tulee suurella mielenkiinnolla seuraamaan oikeuskäsittelyn edistymistä syrjinnästä sillä teemme tiivistä yhteistyötä Tanskan Far Föreningen kanssa. Tanskassa kansallisen oikeusjärjestelmän läpikäynnin jälkeen, jos se ei tuota tarpeellista muutosta asia etenee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. Lasten oikeudet yhdistys on jakanut Suomessa päättäjille tietoa mm. Pohjoismaisesta syrjimiskokemuskyselystä 17.11.2022, tehneet valituksen YK ihmisoikeusneuvostolle 17.3.2022 sekä vaatinut valtioneuvostoa puuttumaan lasten ja isien syrjintään ihmisoikeussopimuksen vastaisena 8.3.2022. Lasten oikeudet yhdistykselle on tärkeää saada tavallisten lasten ja isien syrjintä loppumaan mahdollisimman pian. Tarpeen vaatiessa meillä on myös päättäväisyyttä edistää asiaa oikeusteitse. 

 

Tanskalainen lehdistötiedote syrjinnästä 29.8.2023 (englanninkielinen)

Jaettua vanhemmuutta koskevaa perhelainsäädäntöä koskeva kansallinen oikeusjuttu on nyt vireillä sosiaaliministeriötä, joka toimii vastaavana ministeriönä, ja Tanskan pääministerin kansliaa vastaan.

Vastaajana olevan sosiaaliministeriön tulee vastuuministeriönä yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa tunnustaa, että lähtökohtana on lasten ja vanhempien syrjintä.

Lapsia ja vanhempia syrjitään perhemuodon, maassa asuvien ja ulkomailla asuvien vanhempien sekä sukupuolen perusteella.

Kaikki kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia lain edessä ja yksilöllisiä ja konkreettisia päätöksiä ei tehdä perheoikeusjärjestelmässä, mikä on vastoin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeussopimusta, tasa-arvolakia, ja ministerivastuulaki.

Vastaajan tulee varmistaa, että perhe-elämän lait ja käytännöt sekä perheoikeusjärjestelmä koskevat yhtäläisesti kaikkia lapsia ja vanhempia lähtökohtana.

Oikeusjuttu koskee 68 erityistä Euroopan neuvoston päätöslauselmaan 2079 liittyvää rikkomusta. Lataa koko oikeusjuttu saadaksesi lisätietoja.

Tapauksen esittely

Lapsilla on ihmisoikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän huolenpidossa. Perhe-elämän kunnioittaminen on ihmisoikeus. Se on ihmisoikeus saada suojaa syrjintää vastaan ja ihmisoikeus on saada kansalaisoikeudet oikeudelliseen valvontaan kohtuullisessa ajassa.

Yli 10 vuoden ajan kantaja on osoittanut ja dokumentoinut vastaajalle malleja ja erityisiä esimerkkejä lainsäädännöstä ja julkisesta käytännöstä, jotka osoittavat syrjinnän.

Kantaja toimitti muun muassa vastaajalle vuonna 2017 kattavan yleiskatsauksen 12 teemalla ja 348 pisteellä ”Maailman ensimmäisestä tasa-arvoluettelosta lapsille ja isille”. Vuonna 2020 kantaja dokumentoi vastaajalle, että kohteita oli lisätty enemmän. Nämä ovat selviä todisteita syrjinnästä ja ihmisoikeusloukkauksista.

Tämänhetkinen tilanne on, että kaikki isät Tanskassa ja yli 2 miljoonaa lasta, vanhemmat ja isovanhemmat, joissa vanhemmat eivät asu yhdessä, kokevat syrjintää ilman yksilöllistä ja konkreettista arviointia vastaajan vastuulla. Lapsen etua ei arvioida objektiivisesti.

Perheoikeus perustuu historiallisista syistä perhemuotojen, maassa asuvien ja ulkomailla asuvien vanhempien sekä välillisesti isien ja lasten syrjintään. Tällainen syrjintä ei ole sopusoinnussa tämän päivän yhteiskunnan kanssa, eikä kantaja usko, että se on sallittua tai voi/pitäisi/täytyy sallia. Tämä on erittäin tärkeää kansalaisille ja koko yhteiskunnalle, mukaan lukien lasten terveys, kansanterveys, oikeusvarmuus ja luottamus viranomaisiin.

 

Haaste on tällä perusteella:

1. A) Perhemuotojen syrjintä ilman yksilöllistä ja konkreettista arviointia.
2. B) Suomessa asuvien ja ulkomailla asuvien vanhempien syrjintä ilman yksilöllistä ja konkreettista arviointia.
3. C) Isien syrjintä ilman yksilöllistä ja konkreettista arviointia.

Haaste viittaa 68 erityisalueeseen valitusperusteissa, jotka eivät ole täydellinen tai lopullinen luettelo, mutta ilmaisevat joitakin vakavimpia ja laajimpia lapsille, kansalaisille ja yhteiskunnalle tärkeitä alueita. Kaikki eivät ole tasa-arvoisia lain edessä.

Vastaaja on yli 10 vuoden ajan saanut lehdistötiedotteita lähes viikoittain vanhempien kyselyiden, tutkimusten ja toistuvien pyyntöjen lisäksi suoraan ministereille ja virkamiehille, jotka osoittavat syrjinnän.

Viitteet

• Council of Europe resolution 2079
• The World’s first Gender Equality catalog for Children and Fathers
• Shared Parenting Report

 

Jos pidät Lasten oikeudet yhdistyksen tavoitteita tärkeinä niin pääset jäseneksemme täyttämällä jäsenhakemus lomakkeemme. 

 

Lasten oikeudet ry

Yhdysvaltain osavaltiot Florida (28.6.2023) ja Missouri (6.7.2023) hyväksyivät lähes samaan aikaan uuden lain lähtökohtaisesta vuoroasumisesta, jonka lähtökohtana on, että erolapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona. Näin ollen Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 5 osavaltiota, joiden laki perustuu laajaan tutkimusaineistoon vuoroasumisen hyödyistä. Kentucky oli ensimmäinen osavaltio, jossa lähtökohtainen vuoroasumislaki hyväksyttiin selvin äänin (93-0, 33-0) ja laki astui voimaan vuonna 2018. Tämän jälkeen lakia muutettiin Arkansasissa 2021 (33-2, 71-16) ja Länsi-Virginiassa 2021. Länsi-Virginiassa National parents organization järjesti kyselyn, jonka mukaisesti 97% kyselyyn vastanneista vastasi, että lapsen etu on viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona ja 96% vastanneista sitoutui äänestämään ehdokasta joka edistää lapsen tasapuolista asumista molempien vanhempien luona.  Jo vuonna 2017 yhteensä 25 osavaltiota harkitsi lain muuttamista lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi. Kentuckyn hyvien kokemusten saattelemana yhä useampi osavaltio on kiihtyvässä määrin siirtymässä laajojen tutkimusten mukaiseen tasa-arvoisempaan lainsäädäntöön. Huomioitavaa on myös, että Kentuckyssa lakimuutos on äänestetty vuoden parhaaksi lakimuutokseksi ja äänestystulokset kongressissa ja senaatissa ovat olleet kaikissa viidessä osavaltiossa selvästi vuoroasumisen puolesta. Floridassa kongressi (105-5) ja senaatti (34-4). Euroopan neuvosto jo vuonna 2015 kuuli laajasti asiantuntijoita ja antoi suosituksen 2079 kaikille jäsenmailleen edistää vuoroasumista ja tasa-arvoista vanhemmuutta. Tätä suositusta mikään maa ei vastustanut mukaanlukien Suomi.

Floridassa laki on kirjoitettu seuraavasti.

”Ellei tässä osassa toisin määrätä tai osapuolten kesken toisin sovita, on kumoamiskelpoinen olettama, että alaikäisen lapsen tasa-arvoinen luonapitoaika on lapsen parhaaksi. Tämän oletuksen kumoamiseksi osapuolen on osoitettava todistusaineiston enemmistöllä, että tasa-arvoinen luonapitoaika ei ole lapsen parhaaksi. Poikkeuksena oikeuden hyväksymä osapuolten välinen sopimus, jolloin oikeuden on arvioitava kaikki alakohdassa (3) esitetyt tekijät ja tehtävä erityisiä kirjallisia tosiseikkojen havaintoja, kun luonapitoaikasuunnitelmaa luodaan tai muutetaan.”

Kuten laissa on säädetty tulee olla näyttöön perustuvia painavia perusteita poiketa tasapuolisesta ajanjaosta vanhempien välillä. Tällaisia painavia perusteita voi olla vaikkapa lapseen kohdistettu väkivalta tai laiminlyönti.

Kentuckyssa on tutkittu lain vaikutuksia perheisiin sekä viranomaistyöhön. Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä lakimuutokseen. Hyödyistä merkittävimmät kohdistuvat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Lakimuutos on myös vähentänyt huoltajuusriitojen määrää sekä vanhempien välisiä perättömiä syytöksiä jolloin myös kustannukset valtiolle ovat vähentyneet. Vaikkakin väestön määrä Kentuckyssa on kasvanut niin lakimuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä.

• Huoltajuusriitojen määrä on vähentynyt 11%
• Lähisuhdeväkivalta syytösten määrä on vähentynyt 10%

Euroopan maista Belgiassa on ollut lähtökohtainen vuoroasumislaki vuodesta 2006. Italiassa oltiin hyvin lähellä lakimuutosta vaikkakin jo nykyinen laki edellyttää vuoroasumisen suosimista. Belgiassa lakimuutos vähensi merkittävästi huoltajuusriitoja ja lisäsi lasten ja perheiden hyvinvointia. Tutkimuksista tiedämme myös, että vuoroasuminen ennaltaehkäisee lapsen vieraannuttamista sekä vieraantumista toisesta vanhemmasta. Suomessa noin 100.000 lasta elää ilman isäänsä ja isättömyys on merkittävä riski mm. lapsen mielenterveydelle, koulumenestykselle ja lapsiperheköyhyydelle. Lasten ja isien pahoinvointi lisää valtion kustannuksia. Tasa-arvoinen vanhemmuus todennäköisesti myös kannustaa hankkimaan lapsia.

Lasten oikeudet yhdistys on iloinen uuden hallituksen kirjauksista tavoiteohjelmassa.

”Seurataan perhevapaauudistuksen vaikutuksia ja kehitetään järjestelmää edelleen niin, että se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja sekä mahdollisuutta osallistua varhais­kasvatukseen. Mahdollistetaan kasvatus- ja hoitovastuun jakautuminen vanhempien välillä nykyistä tasaisemmin sekä huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet. Mahdollistetaan työn ja perheen yhteensovittaminen. Edistetään vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista molempien vanhempien työnantajien kesken.

Kehitetään matalan kynnyksen perhepalveluita, joissa huomioidaan myös parisuhteiden ja vanhemmuuden tukeminen. Tähän tarkoitukseen voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskustoimintamallia sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.

Hallitus päivittää säädökset neuvolan, kouluterveydenhuollon ja muiden ikäryhmälle tarkoitettujen palvelujen osalta lisäten palveluiden vaikuttavuutta. Neuvoloita ja koulu­terveydenhuoltoa kehitetään tukemaan perheitä ja vanhemmuutta vahvemmin lapsen etu sekä perheiden yksilöllinen tilanne huomioiden.

Ehkäistään pitkittyneitä huoltajuusriitoja ja vieraannuttamista sekä parannetaan lapsen etua edistämällä sovittelua huoltajuuskiistoissa”.

Toivomme hallitusohjelman kirjausten johtavan rohkeisiin lakimuutoksiin, jotka lisäävät lasten ja perheiden hyvinvointia, lisää tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja ennaltaehkäisevät lapsen vieraannuttamista. Huoltajuusriitoja ei voi vähentää tehokkaasti muuten kuin poistamalla riidan aiheet. Suomalaiset isät kokevat kyselymme mukaisesti eniten syrjintää Pohjoismaista. Norjassa ja Ruotsissa lasten tuet jaetaan kahteen kotiin. Belgiassa ulosottomies hakee lapsen vanhemman tapaamiselle, jos toinen vanhemmista yrittää estää tapaamisen ja langettaa vanhemmalle tuntuvan sakon. Norjassa Hoyre puolue on edistänyt lakimuutosta lähtökohtaisesta vuoroasumisesta, ja toivomme ettei Suomi jää kehityksestä jälkeen vaan voimme juhlia Suomea aidosti tasa-arvoisena maana. Kritisoimme oikeusministeriön esitystä vuoroasumisen määritelmästä, jonka mukaan lapsen tulisi asua vähintään 40% molempien vanhempien luona. Tämä on ristiriidassa kansainvälisesti vakiintuneen määritelmän vähintään 35% asuminen molempien vanhempien luona. Huomautamme myös, että 40% kriteerillä valtaosa oikeudenmääräyksellä olevista perheistä jäisi vuoroasumismääritelmän ulkopuolelle.

Lasten oikeudet ry kuuluu International Council on Shared Parenting -järjestöön, jossa on 5500 kansainvälistä tutkijaa. Yhdistyksellämme on valmiudet kutsua Suomeen kansainvälisiä tutkijoita vaikkapa Prof. William Fabricius Kentuckysta kertomaan vuoroasumisen hyödyistä tai tutkimuksista lakimuutoksen jälkeen.

Onnittelut Floridan ja Missourin perheille ja lapsille!