Suositukset ja huomautukset perustuvat Suomen antamaan kahteen määräaikaisraporttiin (5,6). Yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti keskitymme kirjoituksessa niihin kohtiin, jotka näkökulmastamme ovat kiireellisiä. Suomi sai kiitosta mm. ensimmäisestä lapsi strategian luomisesta (2021). Komitea kuitenkin huomauttaa, että vaikka on kyse suosituksista tulee ne ottaa vakavasti ja myös aiempia suosituksia tulee noudattaa.
Olemme tyytyväisiä siitä, että YK lapsen oikeuksien komitea on tehnyt toistuvasti samoja havaintoja puutteista suomalaisessa lainsäädännössä sekä viranomaistoiminnassa, mutta olemme samalla hyvin pettyneitä, että selviin ongelmakohtiin ei ole puututtu vaikka ne ovat hyvin tiedossa. Lapsen oikeuksia edistävät toimijat ovat naisvaltaisia, joka voi aiheuttaa sokeutta nähdä lapsen oikeuksia kokonaisvaltaisesti. Vaikkapa Lapsen oikeuksien viestintäverkostossa (LOS) ei ole juuri muita miehiä, kuin meidän yhdistyksestämme.
Yhdistyksenä olemme pitäneet esillä seuraavia puutteita, jotka myös YK Lapsen oikeuksien komitea on ilahduttavasti huomioinut.
- YK Lapsen oikeuksien sopimus tulee viedä kansalliseen lainsäädäntöön.
Tätä tarkoitusta varten teimme kansalaisaloitteen 16.11.2021 “Lapsen edun kirjaaminen lakiin ja määritteleminen oikeusministeriön asetuksella”, joka ei ikävä kyllä saanut riittävää kannatusta. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9258 - Tulee ryhtyä toimenpiteisiin lasten oikeuksien vaikutusten arvioinnin vahvistamiseksi lainsäädäntöprosessissa. Viranomaisten päätöksiä tulisi systemaattisesti seurata, jolla varmistaisimme lapsen edun toteutumisen. Suomessa ei ole myöskään laillisuusvalvontaa. Pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulosten perusteella ainakaan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa ei tällä hetkellä toteudu.
- Lapsen osallisuutta ja kuulemista tulee lisätä myös pienten lasten osalta. Samalla tulee varmistaa, että lapsen mielipiteeseen ei ole vaikutettu vieraannuttamalla.
- YK Lapsen oikeuksien toteutumiseen ja kehitykseen tulee varata riittävästi resursseja.
- Lapsen etua ei systemaattisesti noudateta oikein ja lapsen etu tulee olla aina ensisijainen arviointi peruste.
YK Lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti ja pitkään moittinut siitä, että lapsen etua ei osata arvioida oikein ja systemaattisesti. Tulisi perustaa seurantamekanismeja lapsen edun periaatteen vaikutuksen mittaamiseksi lapsen parhaan edun mukaisesti ohjelmien toteuttamisessa ja lainsäädännössä, hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt, mukaan lukien perustuslain periaatteena, ja suhteessa huoltajuuteen ja yhteydenpitoon vanhempiin. - Tarjota ohjausta ja koulutusta kaikille alalla työskenteleville ammattilaisille.
- Tehostaa koulutusta kaikille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat vastuussa lapsen edun periaatteen soveltamisesta.
Yhdistyksenä olemme toistuvasti tuoneet esiin nykyaikaista tutkimustietoa vuoroasumisesta sekä hyviä kokemuksia maista, joissa vuoroasuminen on lain lähtökohtana. Suomi on kannattanut Euroopan neuvoston suositusta 2079 (2015), jonka mukaisesti vuoroasumista tulisi edistää, vieraannuttamiseen tulee puuttua ja isät tulee paremmin huomioida. - Lapsen oikeus syrjimättömyyteen ja lapsen suojelua kaikenlaiselta väkivallalta sai raportissa paljon huomiota. Suositukset tulisi sisällyttää kansalliseen suunnitelmaan lapsen väkivallan ehkäisystä (2020-2025). Kaikki lapseen kohdistuva väkivalta tulee tutkia ja väkivallan tekijöitä rangaista sekä tarjota uhrille riittävää terapiaa ja tukea. Viranomaisille on tarjottava koulutusta tunnistamaan erityyppistä lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Yhdistyksenä olemme pitäneet esillä lapseen kohdistuvaa vakavaa henkistä väkivaltaa ja sen vakavia seurauksia, kun vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.
- Vahvistaa perheen tukea, mukaan lukien sovittelupalvelut avioerossa ja tarjota lapsille asianmukaista neuvontaa ja traumaa tukea tarvittaessa Lähtökohtainen vuoroasumislaki vähentää merkittävästi vanhempien välistä huoltajuusriitaa sekä lisää lasten ja perheiden hyvinvointia.
- Edistää yhteistä vanhemmuutta avioeron ja asumuseron jälkeen ja tarjota perheelle neuvontaa muun muassa tavoitteena varmistaa säännöllinen kontakti lapsen ja vanhemman välillä.
- Komitea on huolissaan suuresta määrästä lapsia, jotka asuvat kodin ulkopuolella, puuttellisesta tuesta perheille, puutteellista laadunvalvonnasta kodin ulkopuolella asuville lapsille, puutteellisesta suojelusta väkivallalta, puutteellisesta tiedosta lapsille heidän oikeuksistaan, puutteellisista oikeuksista pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa, lasten kasvavasta pahoinvoinnista, riittämättömästä puuttumisesta lapsiperheköyhyyteen, liian pitkistä prosessiajoista lapsen ollessa osallisena rikokseen
- Ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet tulee sisällyttää koulujen opetussuunnitelmiin.
YK Lapsen oikeuksien komitean alkuperäiset suositukset englanniksi löydät täältä.