Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.
Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.
Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.
”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”
Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.
YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.
Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.
Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.
Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.
Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?
Petri Kolmonen
puheenjohtaja
Lastenoikeudet ry