Mediatiedote 17.11.2022
Pohjoismaiden yhteishuoltajuuskyselyn tulokset
Lasten oikeudet ry järjesti yhteistyössä johtavien pohjoismaisten lapsi- ja isäjärjestöjen kanssa vanhemmille suunnatun yhteishuoltajuuskyselyn aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022. Saimme 3500 vastausta, joista reilu 1000 vastausta suomalaisilta iseiltä.
Kysely toteutettiin siten, että kyselyä jaoimme yhdistyksen web-sivulla, somekanavissa sekä isojen kaupunkien Facebook-ryhmissä.
Kyselyssämme kysyimme perustietoja vanhemmasta ja lapsista. Tämän lisäksi kysyimme onko vanhempi kokenut syrjintää, minkä tyyppistä syrjintää, kuinka usein ja miten syrjintä on vaikuttanut vanhempaan, lapseen sekä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.
Tulemme jakamaan kyselyn tulokset tutkijoille, ihmisoikeustoimijoille, hallitukselle, poliittisille päättäjille, viranomaisille sekä medialle.
Kyselymme tuloksia saa vapaasti jakaa ja käyttää omiin tarkoituksiin.
Shared parenting 2022 survey in English
Johtopäätelmät
Yhteishuoltajuuskysely vuodelta 2022 on osoittanut useita merkittäviä havaintoja isien ja lasten tilanteesta maailman tasa-arvoisimmissa maissa.
Kyselyssä on mukana laajalla otannalla vastaajia eri ikäryhmistä, tuloluokista ja se edustaa isiä kaikista pohjoismaista. Maakohtaisia eroavaisuuksia ei ole paljon, mutta suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista.
Kyselyn tulokset ovat varsin selkeät.
- Isillä ei ole kovin paljon oikeuksia.
- Kyselyssä on otettu mukaan myös yhteisessä kodissa asuvat vanhemmat.
- Suurin osa vanhemmista jakavat vanhemmuutta.
- Suurin osa vanhemmista ovat yhteishuoltajuudessa.
- Yli 80% isistä kokee syrjintää lain ja käytäntöjen osalta.
- Yli 95% isistä kokee kokevansa sukupuolisyrjintää.
- Kysely osoittaa, että syrjintäkokemus kasvaa radikaalisti silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.
- Kyselystä selviää, että kahteen kotiin jakaantuminen, tiedon jakaminen, taloudellisten tukien saaminen ja uusioperhe tapaukset ovat pääasiallisia haasteiden kohtia.
- Kysely osoittaa, että psykologinen, fyysinen, ja taloudellinen väkivalta isiä kohtaan on yleistä yhteiskunnassamme.
- Kysely osoittaa, että suurimmassa osassa isiin kohdistuneista lähisuhdeväkivaltatapauksista viranomaiset eivät ole lähteneet tutkimaan tapauksia.
- Kysely osoittaa, ettei vain pelkästään toinen vanhempi, vaan myös valtio ja paikalliset viranomaiset osallistuvat syrjintään kehittäen siten järjestelmällisiä ja kulttuurillisia haasteita.
- Kysely osoittaa selkeästi yhteiskunnalta tarvetta panostaa perheiden tasa-arvoiselle kohtelulle.
Tämä liittyy pääasiassa laillisiin oikeuksiin, yhteiseen jaettuun asumismalliin, tasa-arvoiseen yhdessäoloaikaan lapsen kanssa, tiedon jakamiseen ja yhteiskunnalliseen tukeen.
Haasteena jokaisessa maassa ja valtiossa tänä päivänä on varmistaa vuoroasuminen (50/50) lähtökohtaiseksi oletukseksi lakiin kaikissa perhemuodoissa.
Tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että lähtökohtainen vuoroasuminen on vailla epäilystä lapsen etu.
Kysely selkeästi osoittaa toteen järjestelmällistä ja rakenteellista Lapsen Oikeuksien Yleissopimuksen (Convention on the Rights of the Child, CRC) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (The European Convention of Human Rights, ECHR) rikkomista.
Kansallisten hallitusten tulisi varmistaa tämän toteutuminen, ei vain oikeudellisista syistä, vaan myös kestävän yhteisöllisen tasapainon säilymisen vuoksi, sekä kestävän tulevaisuuden sukupolvien viranomaisiin luottamuksen rakentamiseksi.
Vuoroasuminen ja yhtäläiset oikeudet perhe-elämässä on yksi tärkeimmistä tekijöistä yhteiskunnan vakaudelle ja YK:n maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Tilastografiikka
Sukupuoli ja ikä
3 500 isää on vastannut online-kyselyyn. Suurin osa isistä on 31-50-vuotiaita.
(Under=alle, Over=yli)
Koulutus
Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet koulutukselliset taustat edustamaan yhteiskuntaa.
(Primary school=peruskoulu, Gymnasium/ technical school=lukio, ammattikoulu, Shorter education=lyhyt oppimäärä, Medium education=ammattikorkeakoulu, Long education=yliopisto, Other=muu)
Tulotasot
Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet tulotasot edustamaan yhteiskuntaa.
(Much below average=selvästi alle keskitulon, Under average=alle keskitulon, Average=keskituloinen, Over average=yli keskitulon, Much over average=selvästi yli keskitulon, Don’t want illuminate=en halua kertoa)
Lapset
Ikä, sukupuoli ja lasten lukumäärä
Kyselyyn vastanneilla isillä on keskimäärin kaksi lasta ja tasaisesti jakaantuneena sekä tyttöjä että poikia.
(Number of children=lapsiluku, Age and gender of youngest child=nuorimman lapsen ikä ja sukupuoli, Age and gender of oldest child=vanhimman lapsen ikä ja sukupuoli, None=ei lapsia, Average=keskimääräinen lapsiluku, Boy=poika, Girl=tyttö)
Huoltajuus
Kyselyyn vastanneilla isillä on yhteishuoltajuus yhteen tai useampaan lapseen ja siten heidän tulisi saada olla mukana tekemässä lapsia koskevia päätöksiä lain nojalla.
(Shared legal custody=yhteishuoltajuus, Multiple legal custody=erilaisia huoltajuuksia, Sole legal custody=yksinhuoltajuus, No legal custody=ei huoltajuutta)
Lapsen asuinpaikka
Kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla lapsi asuu äidin kanssa johtuen huonosti ja epäselvästi laadittujen lakien historiasta, jossa laki ei tue kahden kodin järjestelmää. Joillakin vanhemmilla lapsi asuu molempien luona, koska lapsia on useampia, tai koska vanhemmat asuvat yhdessä.
(Father=isän luona, Mother=äidin luona, Both=molempien luona, Other=muu)
Vanhemmuuden ajan jakaantuminen
Kyselyyn vastanneista vanhemmista 22,57% asuu yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa ja 48,67% asuvat eri kodeissa jakaen yhteishuoltajuus järjestelyllä vanhemmuutta 50/50 tai 60/40.
19,72% isistä viettää viikonloput tai 1-2 vuorokautta viikossa lastensa kanssa ja 16,46%:lla isistä ei ole ollenkaan mitään kontaktia lapseensa tai noin 2%:lla on valvotut tapaamiset lapsensa kanssa.
Joillakin yhteishuoltajavanhemmilla on sovittuna pidempikestoisia erikoisjärjestelyitä 1-3 kuukauden aikajaksoilla vanhempaa kohden johtuen ulkomaan työmatkoista tai vajavaisista tuntimääristä vastasyntyneiden lasten kohdalla.
(Living together=asutaan yhdessä, Equal parenting=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppuna tai päivä, Supervised or none=valvottu tapaaminen tai ei tapaamisia)
Sukupuolten tasa-arvo
Oletko kokenut syrjintää
3.000 isää on vastannut kyselyssä kysymykseen syrjinnästä ja useimmat kertovat, että ovat kokeneet joko usein tai joskus syrjintää. Me yhteiskunnassa harvoin kuulemme tästä vaikka yli 80% isistä on kokenut syrjintää.
(Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)
Minkä kategorian syrjintää
2.500 isää on vastannut kyselyssä tarkentaviin kysymyksiin ja todenneet, että sukupuolisyrjintä on kaikkein yleisin syrjinnän tyyppi yhteiskunnassa isiä kohtaan.
(Gender=sukupuoli, Race=rotu, Religion=uskonto, Political=poliittinen, Sexually=seksuaalinen suuntautuminen, Handicap=vammaisuus)
Minkälaista syrjintää
Useimmat isät tässä kyselyssä kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää, joka johtuu puutteellisista laillisista oikeuksista.
Suuri osa isistä on myös kokenut tiedonsaannin puutteelliseksi, päätökset vääriksi ja valheellisia väittämiä koskien heidän suhdetta lapseen, joten ehkä meidän pitäisi yhteiskunnassamme tutkia ja priorisoida tärkeämmäksi tätä aihetta.
Johtuen siitä, että niin suuri määrä isiä kertoo kokevansa näitä samoja ongelmia riippumatta siitä, onko kyseessä isä, joka asuu yhdessä lapsen äidin kanssa vai erillään tasapuolisella yhteishuoltajuussopimuksella, niin tämä aihe tulisi ottaa vakavasti.
2.500 isää tässä kyselyssä on vastannut tähän kysymykseen.
(Lack of information=tiedon puute, Lack of counselling=sovittelun puute, Missing legal rights=ei laillisia oikeuksia, Less time to speak=vähäinen yhteydenpito, Longer waiting times=pitkä odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Misinformation=väärää tietoa, False accusations=perättömiä syytöksiä)
Oletko kokenut syrjintää seuraavilla osa-alueilla
Useimmat isät kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää liittyen heidän lastensa asumis- ja muihin järjestelyihin.
Suuri osa isistä kertoo myös kokeneensa syrjintää tietojen saamisessa, vääristä päätöksistä ja perättömistä väittämistä liittyen lapseen. Yhteiskuntana tulisi enemmän tutkia ja kiinnittää asiaan huomiota.
Kyselyssä ei kysytty tiedonsaannista koskien yksityisten yritysten palveluita lapsille kuten pankkien, vakuutusyritysten tai muiden tutkijoiden tiedoista, mutta tiedossa kuitenkin on, että myös näillä osa-alueilla on suuria haasteita isillä, joskin kuitenkin kaikki ajattelevat, että olisi haasteellista saada näitä tietoja, jos niitä yrittäisi saada.
(Biological parenting=biologinen vanhemmuus, Public information=julkiset tiedot, Parental leave=vanhempain vapaa, Residence/ non-residence=asuminen/ ei asumista, Children benefits=lasten tuet, International children cases=kansainvälinen lapsiasia, Public children cases=lastensuojelu, Financing=talous, Other=muu)
Mikä oli syrjinnän syy
Suurin osa isistä kertoo, että toinen vanhempi sekä paikallinen-, että keskushallinnollinen viranomainen ovat olleet syyllisiä syrjintään. Tämä havainnollistaa sen, että perheoikeus ja käytäntö eivät ole sukupuolitasa-arvoisia isiä kohtaan maailman tasa-arvoisimmissa maissa.
(Parent=vanhempi, Relatives=sukulaiset, Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Lawyer=lakimies, Ministry=ministeriö, Court=oikeus, Organization=organisaatio)
Vaikutukset ja seuraukset
Kuinka syrjintä on sinuun vaikuttanut
Suurin osa isistä kertoo tässä kyselyssä, että syrjinnällä on ollut katastrofaalisia tai merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi suhteeseen lapsen kanssa, mielenterveyteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan. Selkeä ja todella pelottava tulos yhteiskunnalle. 2.500 isää on vastannut kysymykseen.
(Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected=ei ole vaikuttanut, Not relevant=ei oleellinen, Relation to children=vuorovaikutus lapseen, Relation to family=perhesuhde, Personal reputation=henkilökohtainen maine, Career/ job=ura/työ, Social life=sosiaalinen elämä, Financial situation=taloudellinen asema, Mental well-being=mielenterveys, Physical health=fyysinen terveys, Trust in authorities=luottamus viranomaisiin, Trust in new partner=luottamus uuteen puolisoon, Trust to others=luottamus muihin ihmisiin, Housing situation=asuminen, Children’s health and well-being=lasten terveys ja hyvinvointi, Children’s education=lasten koulu, Suicidal thoughts=itsetuhoisia ajatuksia)
Onko syrjinnästä tehty ilmoitusta tai valitusta
Yli 1.000 isää tässä kyselyssä kertoo tehneensä valituksen paikallisviranomaisille, alueviranomaisille, aluehallitukselle, oikeudelle tai poliisille. Useimmiten mitään ei kuitenkaan tapahdu.
(Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Equality council=tasa-arvo komitea, Court=oikeus, Police=poliisi, Human Rights Institution=ihmisoikeusjärjestö)
Paljonko syrjintä on henkilökohtaisesti taloudellisesti maksanut
Kyselyssä isiltä on kysytty, paljonko syrjintä heille on henkilökohtaisesti maksanut. Kysely ei kysynyt, paljonko syrjintä on maksanut yhteiskunnalle. 2.200 isää on vastannut kysymykseen.
(Little=vähän, Some=jonkin verran, High=paljon, Very high=todella paljon)
Psykologiselle väkivallalle altistuminen
Kyselyssä isiltä kysyttiin, jos he ovat joutuneet tai altistuneet syvästi halventavalle, loukkaavalle tai alistavalle käytökselle nykyisessä tai entisessä kotitaloudessaan asuvan toisen henkilön toimesta. Nämä ovat lain mukaisia määritelmiä psykologiselle väkivallalle. 2.600 isää vastasi kysymykseen.
(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Liittyivätkö sukulaiset, viranomaiset, lakimiehet tai muita henkilöitä osallisiksi suoraan tai välillisesti?
Suuri osa isistä kertoo, että muut henkilöt tai viranomaiset ovat osallistuneet suoraan tai välillisesti. Tämä osoittaa kulttuurillista ja rakenteellista haastetta yhteiskunnassa, joka menee yli yksinkertaisesta syrjinnästä ja psykologisesta väkivallasta isiä kohtaan.
(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Oletko ollut lähisuhdeväkivallan uhri?
Isiltä kysyttiin, jos he ovat olleet lähisuhdeväkivallan uhreja. 1.750 isää kertoivat, että ovat olleet, pääasiassa psykologisen, mutta myös taloudellisen ja fyysisen lähisuhdeväkivallan kohteena.
(Physical=fyysinen väkivalta, Psychological=henkinen väkivalta, Financial=taloudellinen väkivalta, Sexual=seksuaalinen väkivalta, Digital=digitaalinen väkivalta, Other=muu)
Data-analyysi
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjintään
Yhdistäessä kyselyn tuloksia, on selvästi osoitettavissa, että isät kokevat pääasiassa syrjintää kahden kodin perheissä. Syyt sille, että näin on, vaikuttaa olevan historiallisissa, kulttuurillisissa ja poliittisissa seikoissa.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna psykologiseen väkivaltaan
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selkeästi osoitettavissa, että isät kokevat psykologista väkivaltaa silloin, kun lapsella on kaksi eri kotia. Syy tälle ilmiölle näyttäisi liittyvän vakavimpiin tapauksiin, joissa äiti vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutuksiin suhteeseen lapseen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjintä kahden kodin perheissä ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole ollenkaan yhteyttä, on koettu katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän ja lapsen suhteeseen.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vaikuttanut vähäisesti, Not affected=ei vaikuttanut, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen isän mielenterveyteen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjimisellä kahden kodin perheissä yleensäkin ja tapauksissa, joissa lapsella ei ole yhteyttä isäänsä, on koettu olleen katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän mielenterveydelliseen hyvinvointiin.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäisesti vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen lapsen mielenterveyteen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden perheen kodeissa ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole yhteyttä, isien syrjinnällä on ollut katastrofaalisia ja merkityksellisiä vaikutuksia lapsen mielenterveyteen.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähän vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen viranomaisiin luottamiseen
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden kodin perheissä isän syrjinnällä yleisesti ottaen on katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia viranomaisiin luottamiseen. Tämä osoittaa merkittävää haastetta yhteiskunnassa.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän aiheuttamiin itsetuhoisiin ajatuksiin
Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että pääasiallisesti kahden kodin perheissä isien syrjinnällä on vaikutusta itsetuhoisiin ajatuksiin. Tämä yhteys tulisi ottaa todella vakavasti, kun huomioidaan, että pääasiassa isät tekevät itsemurhia yhteiskunnassamme.
(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)
Pohjoismainen vertailu
Huoltajuus maakohtaisesti
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Shared custody=vuorovanhemmuus, Sole custody=yksinhuolto, Both (multiple children)=vuorovanhemmuus ja yksinhuolto, Other=muu)
Lasten asuminen maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on selvää, että lapsi asuu pääsääntöisesti kirjoilla äidin luona jopa 50/50 järjestelyissä, koska laeista ja historiastamme puuttuu mahdollisuus kirjata lasta kahteen eri kotiin silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Both=molemmat, Mother=äiti, Father=isä, Other=muu)
Aika lapsen kanssa maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa pohjoismaiden isistä viettää tasavertaisesti aikaa lapsen kanssa nyky-yhteiskunnassamme silloinkin, kun eivät asu yhdessä lapsen äidin kanssa. Pohjoismaista Suomi ja Norja ovat luvuissa merkittävästi jäljessä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Living together=asutaan yhdessä, Equal time=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppu tai päivä, None=ei luonapitoa)
Syrjintä maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että yli 80% isistä kokevat keskimäärin syrjintää perhe-elämässä. Tulos on lähes sama jokaisessa pohjoismaassa, jotka määritellään yleisesti maailman tasa-arvoisimmiksi maiksi.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Often=usein, Sometimes=joskus, Rarely=harvoin, Never=ei koskaan)
Syrjinnän tyyppi maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurimpia haasteita pohjoismaissa on laillisissa oikeuksissa, tiedonsaannissa ja virheellisissä päätöksenteoissa, jotka pohjaavat vääristeltyyn tietoon lapsesta ja tämän isästä.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Information=tiedoksisaanti, Counselling=tuki/sovittelu, Legal rights=lailliset oikeudet, Time to speak=yhteydenpito, Processing time=odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Incorrectdata= väärä tieto, False accusations=perättömät väitteet)
Syrjinnän aihe maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain puuttellisuus kahden kodin kirjaamiseksi lapselle laissa ja isien lasta koskevien tietojen saannin mahdollisuuksien puutteellisuus ovat pääsääntöisiä syrjinnän aiheita pohjoismaissa.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Biological parenthood=biologinen vanhemmuus, Public information=julkinen tieto, Parental leave=vanhempain vapaa, Residential/ non-residential=asuminen/ ei asumista, Children financing=lasten tuet, International parents=kansainväliset vanhemmat, Financing, statistics and research=talous, tiedot ja tutkimus)
Isät väkivallan kohteena maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa isistä on joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi jokaisessa pohjoismaassa. Viimeisimpien tilastojen mukaan lähisuhdeväkivaltaa isiä ja äitejä kohtaan on lähes yhtä paljon toisiinsa nähden tänä päivänä. Nämä tilastot eivät perustu naisjärjestöjen omiin tuloksiin vaan yhteiskunnalliseen edustukseen.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Yes=kyllä, No=ei, Not sure=en ole varma, No answer=ei vastausta)
Väkivallan tyyppi maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että väkivalta isiä kohtaan on pääasiallisesti psykologista/henkistä, taloudellista ja fyysistä väkivaltaa kaikissa pohjoismaissa. Jos syrjintä ja lapsesta vieraannuttaminen tulevaisuudessa laskettaisiin mukaan virallisiin väkivallan muotoihin, niin tilastoihin lasketun väkivallan määrä isiä kohtaan kasvaisi valtavasti.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Physical=fyysinen, Psychological=henkinen, Financial=talous, Sexual=seksuaalinen, Digital=digitaalinen)
Mitä tarvitaan maakohtaisesti
Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain mukaisten oikeuksien, tiedonsaannin, neuvonnan ja syrjinnän estämisen on todettu olevan tarpeen jokaisessa pohjoismaassa.
(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet)
Mitä yhteiskunta voi tästä oppia?
Mitä yhteiskunnalta tarvitaan
Kaiken kaikkiaan isät selvästi kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää pääasiallisesti, koska heiltä puuttuu lakimääreisiä oikeuksia.
On selkeästi tarvetta kansallisilta hallituksilta ja ihmisten oikeuksista huolehtivilta instituutioilta ottaa vakavissaan isien tasa-arvo perheoikeudellisissa ja käytännön asioissa.
(Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet, Other=muu)
10 Suositusta
1. Kaikilla lapsilla on koko elämän mittainen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoivattavanaan.
2. Kaikilla vanhemmilla on samat oikeudet lapsen julkisiin ja yksityisiin tietoihin.
3. Kaikilla lapsilla on oikeus viettää lomia tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa.
4. Kaikilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus.
5. Kaikilla lapsilla, jotka eivät asu samassa osoitteessa vanhempien kanssa on oikeus viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien kanssa.
6. Kaikki vanhemmat jakavat tasan lapsesta koituneet tulot ja kustannukset, jos lapsi viettää suunnilleen yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona.
7. Jos vanhempi muuttaa yli 80 km päähän lapsen asuinpaikasta toinen vanhempi saa automaattisesti lapsen ensisijaisen kodin statuksen ja vanhempi, joka muuttaa pois lapsen luota on velvollinen hoitamaan lapsen kyyditykset.
8. Vanhemmat voivat sopia keskenään poikkeavasta luona-oloajasta ja taloudellisesta tuesta.
9. Jos lapsesta on noussut huoli vanhemman tai viranomaisen toimesta, on asia käsiteltävä perheoikeudessa ja laillisten lapsiasiantuntijoiden toimesta.
10. Perheoikeus voi tehdä päätöksen ottaen huomioon tasa-arvon ja dokumentaatioon perustuvan perusteen lapsen edulle. Kaikki syytökset rikoksista on käsiteltävä poliisin toimesta. Sukupuoli tai minkäänlainen syrjintä koskien lapsen asiaa on käsiteltävä henkisenä väkivaltana.
Aloitetaan tänään uudistamaan huomista perhelakia vastaamaan lapsen etuun ja parempaan yhteiskuntaan.
Kyselyn järjesti Suomessa Lasten oikeudet ry