Lapsen oikeuksien viikkona on syytä kiinnittää katse lainsäädäntöön ja saattaa se ajantasalle vastaamaan nykyistä tutkimustietoa.
Lasten oikeudet ry:n tavoite on viedä eteenpäin lasten oikeuksia, jotka laajoin ja kansainvälisin tutkimuksin on todistettu lasten hyvinvointia edistäviksi. Erityisesti yhdistys nostaa esille lapsen oikeuden viettää tasavertaisesti aikaa molempien vanhempien kanssa. Lapsen oikeuksien viikkona toivomme viestimme tavoittavan päättäjät, jotka eivät sivuuta uusimpia tutkimustuloksia vaan nojaavat niihin päättäessään lasten asioista.
Lainsäädäntö lasten oikeuksista laahaa tutkimustiedon jäljessä
Yhteiskuntana ymmärrämme jo verrattain hyvin lapsuusajan kokemusten ja kasvatuksen merkityksen sekä niiden kauaskantoiset vaikutukset aikuisuuteen. Uuden tutkimustiedon ja ymmärryksen myötä luovumme haitallisiksi todetuista toimintamalleista, materiaaleista, tavoista tai esimerkiksi lääkeaineista. Vielä 1900-luvun alkupuolella lapsille annettiin yskänlääkkeenä heroiinia. Kuinka moni lääkitsisi lastansa heroiinilla tänä päivänä?
Toimimme väärin lapsiamme kohtaan niin kauan kun emme luovu kaikista niistä säädöksistä ja käytänteistä, jotka ovat korvattavissa lasten etua paremmin palvelevilla vaihtoehdoilla.
Muutoksia lainsäädäntöön saadaan nopeastikin aikaan, kuten koronapandemia meille osoitti. Kun kyseessä on hätä, kulkee juna täydellä höyryllä eteenpäin. Pystymmekö näkemään lapsiemme hädän? Lapsen hätä on tilanne, jossa lapsen henki tai terveys on vakavassa vaarassa. Yleisesti määriteltynä terveys on jatkuvasti muuttuva tila, joka koostuu pääosin kolmesta osa-alueesta; psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi.
Lapsen oikeuksien viikkona katse mielenterveyteen
Lastemme ja nuortemme hätä psyykkisen hyvinvoinnin osalta on ainakin huomattu, sillä lisääntyvistä mielenterveyshäiriöistä on keskusteltu viime vuosina runsaasti. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi painottaa, että mielenterveystyössä emme voi hoitaa vain oireita vaan katse on käännettävä syihin ja ennakoiviin toimiin. Lähtökohtainen vuoroasumislaki voisi olla yksi näistä ennakoivista toimista. Tanskassa tehty tutkimus vuodelta 2021 osoittaa, että alakouluikäiset lapset, jotka vanhempien eron jälkeen vuoroasuvat, voivat psyykkisesti paremmin verrattuna vain toisen vanhemman luona asuviin.
Lasten sosiaaliseen hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan vuonna 2019 joulukuun 1. päivänä voimaan tulleella lapsenhuoltolain uudistuksella, ja uudistus oli askel eteenpäin, mutta ei vielä riittävä muutos tuomaan kestäviä ratkaisuja huoltoriitoihin. Kentuckyn osavaltiossa lainsäädäntö muutettiin lähtökohtaiseksi vuoroasumislaiksi, joka on kerännyt suosionosoituksia sen merkittävästä positiivisesta vaikutuksesta eroperheiden hyvinvointiin, ja se on vähentänyt huoltoriitojen sekä perheväkivaltailmoitusten määrää.
Lähtökohtaisen vuoroasumislain puolesta puhuvia tutkimuksia on jo siinä määrin, että kansainvälisen jaetun vanhemmuuden neuvoston (ICSP) mukaan todistustaakka pitäisi olla vuoroasumista vastustavilla, eikä sitä puoltavilla. Miksi lähtökohtaista vuoroasumislakia ei ole jo otettu käyttöön Suomessa, ja lainsäädäntö laahaa perässä?
Emisa Lehtinen
Lasten oikeudet ry