Valikko Sulje

Julkaisut

Lasten oikeudet ry toivottaa kaikille mukavaa joulunaikaa

Yhdistyksellemme on tärkeää, että lapsella säilyy molemmat vanhemmat myös eron jälkeen. Lakien ja viranomaiskäytäntöjen tulee olla ihmisoikeussopimusten, lapsen oikeuksien sopimuksen, tutkimustiedon ja euroopan neuvoston suositusten mukaisia. Asiaan vaikuttaaksemme olemme jakaneet tutkimustietoa poliittisille päättäjille, tuoneet ongelman esiin lapsen oikeuksien viestintäverkostossa ja omissa some kanavissamme, tehneet vieraannuttamisesta koskevan valtuustoaloitteen sekä kansalaisaloitteen jonka tarkoituksena on selventää ja tehdä läpinäkyväksi lapsen edun ja sen arviointi perusteet lakitasolla.
 
Joulunaika lähestyy ja liian usein vanhempi tai lapselle läheinen ihminen ei saa tilaisuutta viettää aikaa hänelle rakkaimman ihmisen kanssa. Sanothan sinäkin EI vieraannuttamiselle?
 
Sauli Alipirjelä on tehnyt koskettavan joululaulun ”Lumisateet”, jossa hän avaa omia tuntemuksia vanhempana miltä vieraannuttaminen tuntuu.
 
Lasten oikeudet ry toivottaa kaikille mukavaa joulunaikaa ja toivomme, että saat viettää aikaa oman lapsesi kanssa.
 

Mitä lapsen etu tarkoittaa?

Kansalliseen lapsen oikeuksien viestintäverkostoon on uutena jäsenenä tullut mukaan Lasten oikeudet ry. Lasten oikeudet yhdistys edistää erityisesti lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen käsittelee kirjoituksessaan lapsen edun toteutumista vanhempien erotilanteissa.

Tulin juuri Oslosta, jossa järjestettiin kansainvälisenä miesten päivänä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Tasa-arvo ja vuoroasuminen -konferenssi. Yksi puhujista oli psykologian apulaisprofessori William Fabricius Arizonan yliopistosta, joka on tutkinut lapsen ja isän välisiä vuorovaikutussuhteita erityisesti eroperheissä. Fabricius avasi puheenvuorossaan sitä, että esimerkiksi avioeron jälkeisissä huoltajuusratkaisuissa lapsen etua on painotettava ensisijaisesti. Fabricius puhui muun muassa siitä, millaisia etuja lapselle on siitä, että hän voi asua tasapuolisesti molempien vanhempiensa kanssa eron jälkeen.

Fabriciuksen mukaan lapselle tärkein kysymys on, välittävätkö äiti ja isä minusta. Lapsen silmissä välittämisestä voi kertoa esimerkiksi aika, jonka kumpikin vanhempi viettää hänen kanssaan. Molempien vanhempien mukana olo lapsen elämässä voi vaikuttaa myös lapsen emotionaaliseen turvallisuuden kokemukseen. Epätasaisesti jakautuva aika vanhempien luona voi olla yksi stressiä aiheuttava tekijä. Pitkäaikainen voimakas stressi ylläpitää terveydelle haitallista kortisolitasoa, joka puolestaan voi aiheuttaa terveysongelmia myös aikuisiällä. Samanlaiseen johtopäätelmään molempien vanhempien merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ovat päätyneet myös tutkija Malin Bergström Karoliinisesta instituutista sekä professori Linda Nielsen omassa 40 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysissään.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015, assembly.coe.int), jossa kehotetaan kaikkia jäsenmaita ottamaan paremmin huomioon uusin tutkimustieto ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin.

Arizonassa on ollut vuoroasumislaki voimassa vuodesta 2013. Vuoroasumisesta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Toki edelleen perheet voivat tehdä omia sopimuksiaan, tai joskus olosuhteet ovat liian vaikeat vuoroasumiselle vaikkapa vanhempien kotien pitkien etäisyyksien vuoksi. Arizonassa lakimuutos valittiin parhaaksi lakimuutokseksi, josta on tullut kiitosta sekä perheiltä että myös viranomaisilta. Suomessa lakia lapsen huollosta ja tapaamisesta uudistettiin joulukuussa 2019, mutta pettymykseksemme vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehtoisena ratkaisuna lapsen asumisesta ja huoltomuodosta päätettäessä.

Mitä lapsen etu sitten on ja miten se tulisi määritellä? YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin nro 14 (pdf, lapsiasia.fi) lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen määritettäessä esimerkiksi lapsen asumiseen liittyviä asioita vanhempien erottua. Lapsen edun kannalta on merkityksellistä myös lapsen näkemyksen kuuleminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Vuonna 2011 komitea kehotti ”tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti”.  (2011, Suositus 27.)

Lapsen etu tulisi systemaattisesti huomioida lainsäädännössä ja eri viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksissä nykyistä paremmin. Päätösten tulisi perustua aina lapsen etuun ja tuoda läpinäkyvästi esille, miten lapsen etua on arvioitu. Tämä on myös kansallisen lapsistrategian yksi strategisista linjauksista. Lasten oikeudet ry ajaa parhaillaan kansalaisaloitteen keinoin lapsen edun vahvempaa kirjaamista lakiin. Aloitteeseen voi tutustua yhdistyksen verkkosivujen kautta: www.lastenoikeudet.fi.

Julkaistu myös lapsenoikeudet blogissa.

Mitä lapsen etu tarkoittaa?

 

Lasten oikeudet ry on tehnyt kansalaisaloitteen ”Lapsen edun kirjaaminen lakiin ja määritteleminen oikeusministeriön asetuksella”

”Lapsen etu” on sanapari, jolla on yhtä monta merkitystä kuin sitä käyttävää viranomaistakin. Lapsen edulla perustellaan mitä tahansa päätöksiä, kertomatta kuitenkaan miten nuo päätökset oikeasti ovat lapsen edun mukaisia. Lapsen edun arvioinnissa on kaikilla mittareilla puutteita, eikä arviointia tehdä johdonmukaisesti ja lapsen oikeusturvaa kunnioittaen – koska lapsen etua ei ole määritelty eikä sitä ole kirjattu lakeihin tai asetuksiin.

LO:n kansalaisaloite pyrkii korjaamaan tätä epäkohtaa. Lapsen oikeudet tulee saattaa viranomaisia ja oikeusistuimia velvoittavaksi niin, että niitä arvioidaan ja noudatetaan johdonmukaisesti. Päätöksissä tulee selvästi tuoda esille, miten lapsen etua on arvioitu ja miksi päätös on lapselle paras vaihtoehto.

Tässä tekstissä esitellään aloite vain pääpiirteissään, sillä aloitepalveluun menevät perustelut olisivat liian pitkät blogitekstiin. Perusteluissaan kansalaisaloite esittelee lapsen edun merkitystä kaikissa lapsia koskevissa viranomaismenettelyissä ja oikeuskäytännössä sekä nykytilaa, jossa lapsen oikeuksien sopimus sivuutetaan ja lasten oikeuksien komitean huomautukset tai tutkimustieto jäävät huomioimatta. Lapsen edusta ja oikeuksista kirjoitetaan ja puhutaan paljon, mutta konkreettisia toimia on vähän.

Kansalaisaloite pyrkii nimenomaan saamaan konkretiaa lapsen etuun, niin ettei sen sisältöä tarvitsi arvailla ja sen käyttö universaalina perusteluna huonoille päätöksille loppuisi.

Arvostamme suuresti, jos allekirjoittaisitte erittäin tärkeän aloitteen ja jakaisitte aloitettamme omilla sivuillanne ja eri ryhmissä!

Kansalaisaloitteemme löydät täältä.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9258

 

 

Pohjoismaiden neuvoston sponsoroima tasa-arvokonferenssi 19.11.2021

Kansainvälisenä miesten päivänä 19.11.2021 Norjan suurin miesten tasa-arvoon keskittynyt yhdistys, MannsForum, isännöi Oslossa Pohjoismaiden neuvoston sponsoroimaa tasa-arvokonferenssia, josta tehdään myös Facebook Live -lähetys. Tähän ilmaistilaisuuteen voi osallistua myös paikan päällä – tervetuloa mukaan!

Konferenssin anti on mitä mielenkiintoisin lapsi-isäsuhteista kiinnostuneelle. Pohjoismaiden suurimman tasavertaiseen vanhemmuuteen keskittyvän yhdistyksen, tanskalaisen Föreningen Farin, puheenjohtaja Jesper Lohse esittelee yhteispohjoismaisen syrjimiskyselyn tulokset. Vastaajia siihen oli 4000.

Puhujana nähdään mm. Arizonan osavaltion yliopiston William Fabricius, joka kertoo kansainvälisestä huoltajuustutkimuksesta. Norjan uusi kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Anette Trettebergstuen puhuu Norjan uudesta perhe- ja tasa-arvopolitiikasta. Euroopan neuvosto esittelee päätöslauselma 2079:n tarpeesta varmistaa vanhempien tasa-arvo eron jälkeen lasten edun mukaisesti, MannsForum julkaisee uuden norjalaisen tasa-arvobarometrin hätkähdyttävät tulokset otsikolla ”Patriarkaatista matriarkaattiin?”, Kööpenhaminan yliopiston professori Hans Bonde kertoo sukupuolten tasa-arvon vaihtumisesta sukupuolten tasapainoon.

Tilaisuudessa on edustus kaikista Pohjoismaista. Suomea edustaa Lasten oikeudet ry.

Linkki Fb Liveen
https://fb.me/e/2IfKN7x1d

Olethan jo vastannut Syrjimiskokemuskyselyymme, joka julkaistaan Oslon konferenssissa?

https://www.lastenoikeudet.fi/huoltokiistaperheiden-syrjimiskokemus-kysely/

Lasten oikeudet ry

Lasten oikeudet ry on hyväksytty lapsen oikeuksien viestintäverkostoon

Meillä on ilo ja kunnia ilmoittaa, että hakemuksemme lapsen oikeuksien viestintäverkostoon (LOS) on hyväksytty tänään 18.10.2021. Yhteistyömme lapsen oikeuksien viestintäverkoston kanssa alkaa välittömästi lapsen oikeuksien viikon suunnittelulla. Yhdistyksestämme viestintäverkostoon osallistuvat Osmo-Matias Ojanen ja Petri Kolmonen.

Yhdistyksemme toimintastrategia perustuu verkostoihin ja yhteistyöhön, joten osallisuutemme lapsen oikeuksien viestintäverkostossa on tärkeä askel päästä vaikuttamaan kansallisella tasolla.

Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto perustettiin vuonna 2010 laaditun kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian pohjalta. Verkoston muodostavat yhdessä valtion ja kirkon toimijat sekä lapsi- ja nuorisojärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto. 

Verkoston tavoitteena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteen mukaisesti sopimuksen tunnettuuden lisääminen, lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen sekä lapsen oikeuksien näkökulmien esiin tuominen julkisessa keskustelussa.  

Verkosto ylläpitää www.lapsenoikeudet.fi -verkkosivustoja, useita sosiaalisen median kanavia, järjestää vuosittaisia viestintäkampanjoita, ja tapahtumia, ottaa osaa julkiseen keskusteluun sekä tuottaa lapsen oikeuksien materiaaleja.  

Lapsen oikeuksien viestintäverkoston toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Lastensuojelun Keskusliitto. Toimintaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja verkoston ohjausryhmä.

Odotamme innolla alkavaa yhteistyötä ja osallisuuttamme vaikutustyössä.

Lasten oikeudet ry