Valikko Sulje

Tänään 10.9. vietämme kansainvälistä itsemurhien ehkäisyn päivää

On tutkittua, että parisuhteen päättyminen on menetys, joka voi johtaa itsemurhayritykseen tai vähintään kuolemanajatuksiin.

Eniten erovanhemmat kuitenkin kaipaavat lapsiaan, jos joutuvat heistä eroon.

Espoon Suurpellossa sattui eroperhetragedia vuonna 2019. Äiti surmasi lapsensa Helsingin käräjäoikeuden väliaikaismääräyksen jälkeen. Vähän ajan perästä hän tappoi itsensä. Kyse oli koulutetusta pariskunnasta, jonka äiti haki vuoroasumista pienelle lapselle, isä lapsen luonaoloa lähinnä itsellään. Tuomari ei maininnut epätasapuoliselle ratkaisulle muuta perustetta kuin sen, että pienen lapsen vuorottelu ei käynyt päinsä oikeuskäytännön tähden.

Useiden professori Edward Krukin mainitsemien pohjois-amerikkalaisten tutkimusten mukaan huoltokiistat johtavat puoleen ensikertaisesta lähisuhdeväkivallasta. Kiistoissa tyypillisesti toinen vanhempi estää toisen yhteyttä lapsiin – lähes aina ilman, että syrjäytettävä olisi epänormaali.

Itsemurhien syy-yhteyttä lapsenhuoltopäätöksiin ei juuri ole tutkittu, mutta tiedetään, että ihmissuhdeongelmat ja taloushuolet ovat selittäjiä sekä mielenterveysongelmille että itsemurhille.

Amerikkalaistutkimuksessa kuolleisuudesta 1979-1989 havaittiin, että eronneet miehet tekivät 9,7 kertaa niin usein itsemurhia kuin eronneet naiset sen jälkeen, kun muut itsemurhia selittävät tekijät oli otettu huomioon (Kposowa, 2003, Journal of Epidemiology and Community Health).

Suomessa itsemurhaan päätyy tällä hetkellä n. 600 miestä ja 200 naista vuodessa. Määrä on vähentynyt tasaisesti huippuvuodesta 1990.

Olemme vakuuttuneita, että itsemurhien määrää voi vähentää merkittävästikin tasapuolisemmilla lapsenhuoltopäätöksillä.

Vaikka juhlapuheissa sanotaan, että lapsen etu on ensisijainen päätösperuste, Suomessa ei ole ymmärretty, miten tavanmukainen epätasapuolisuus vaikuttaa lapsiin ja vanhempiin.

Kun vanhemmat voivat huonosti ja riitelevät, myös lapset kärsivät. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tasapuolisesti vuoroasuvien lasten perheet – vanhemmat ja lapset – voivat eroperheistä kirkkaasti parhaiten. Vuoroasuvilla erolapsilla oli kahden kokonaisen ikäluokan tutkimuksessa 2015 puolet vähemmän hyvinvoinnin  ongelmia kuin yhden kodin erolapsilla.

Suomen pitää kerrankin hyvässä ottaa mallia länsinaapurista ja kuunnella Tukholman yliopiston Elvis-projektin tutkimusryhmää, joka on tehnyt vuosikymmenen ajan tutkimusta, joka poikkeuksetta tukee vuoroasumista.

Vanhempien mielenterveyttä ja lasten tulevaa mielenterveyttä vaalitaan kohtelemalla hyvin molempia erovanhempia ja heidän kauttaan lapsia. Tällä tavoin lapset saavat parhaimman mahdollisen alun elämiinsä ja välttävät todennäköisimmin toisen vanhemman puutteen aiheuttamat ongelmat, jotka jatkuvat aikuisuuteen.

Terveisin

Lasten oikeudet ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *