Valikko Sulje

Suomessa ei ole laillisuusvalvontaa

Eduskunnan oikeusasiamiehen rooli ja heidän haluttomuutensa puuttua tuomioistuinten ratkaisuihin ja ilmeisen laittomiinkiin päätöksiin on herättänyt kummastusta, joten olemme esittäneet kysymykset heille ja olemme tänään saaneet kysymyksiin kirjallisen vastauksen.

1. Mikä rooli eduskunnan oikeusasiamiehellä on?
2. Kuka Suomessa valvoo tuomioistuinten päätösten laillisuutta?
3. Mikä toimielin valvoo, että tuomioistuinten päätökset noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia?

Vastauksesta voi päätellä sen, että Suomessa ei ole todellista laillisuusvalvontaa, eikä päätösten seurantaa. Vaikka tutkimatta jätetyt tai hylätyt kantelut eivät päädy tilastoihin niin siitäkin huolimatta kantelujen määrä on rajusti noussut ollen ennätyksellinen 2020 (7059 kpl) ja 2021 (7732 kpl). Viimeisen kolmen vuoden aikana kantelujen määrä on noussut 38%. Oikeusasiamiehen ilmoituksen mukaan toimenpiteisiin johti 1 030 kantelua ja yli 40 omaa aloitetta eli yli 13 prosenttia kaikista kanteluista ja omista aloitteista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa ohjattiin hakemaan ratkaisua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT), josta Suomi on saanut yhtä paljon langettavia päätöksiä, kuin muista pohjoismaista yhteensä. Mikä herättää kysymyksen, että onko Suomelle lainkaan tärkeää, että tuomioistuimet noudattavat lakia ja ihmisoikeussopimuksia?

Vastaus eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta 29.3.2022.

Pyysitte oikeusasiamiestä vastaamaan kirjallisesti esittämiinne kysymyksiin oikeusasiamiehen tehtävistä ja toimivallasta. Vastauksena tuomioistuinten valvontaa koskevaan tiedusteluunne ilmoitan Teille ystävällisesti seuraavan.

Oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu valvoa, että tuomioistuimet ja tuomarit noudattavat lakia ja täyttävät virkavelvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa erityisesti sitä, että jokaiselle perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu myös käytännössä. Perustuslaissa taatusta tuomioistuinten riippumattomasta asemasta johtuu, että oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistama valvonta on rajoitetumpaa kuin hallintoviranomaisiin kohdistettu laillisuusvalvonta.

Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluja, jotka liittyvät harkintavallan käyttöön riippumattomissa tuomioistuimissa. Asiat, joihin liittyy perusja ihmisoikeusnäkökulmia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kannalta, saattavat kuitenkin antaa oikeusasiamiehelle erityisen syyn tarkastella lainvoimaisen tuomioon johtanutta menettelyä ja pyytää siihen liittyviä selvityksiä. Vireillä oleviin oikeudenkäynteihin tai ratkaisuihin, joihin voidaan hakea muutosta, oikeusasiamies ei puutu. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin suullisuus- ja välittömyysperiaatteet oikeusasiamiehen mahdollisuudet ryhtyä kirjallisessa kantelumenettelyssä uudelleen arvioimaan suullisesti esitettyä näyttöä tai sen uskottavuutta ovat varsin rajalliset.

Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimi- ja harkintavallan nojalla ratkaissut.

Oikeusasiamies ei myöskään voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja. Oikeusasiamiehen kantelumenettely ei siten ole säännönmukainen eikä ylimääräinen muutoksenhakukeino. Oikeusasiamies ei voi laillisuusvalvojan roolissaan vaikuttaa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyyn eikä muuttaa tuomioistuimen ratkaisuja. Muutosta ratkaisuun on haettava normaalia muutoksenhakutietä tai turvauduttava ylimääräiseen muutoksenhakuun.

Oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassa keskitytään menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin (oikeudenmukainen oikeudenkäynti). Laillisuusvalvontaa suunnataan myös sellaisille alueille, jotka jäävät muiden oikeusturvakeinojen tavoittamattomiin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi tuomarin käytös, asiakkaiden kohtelu, tietojärjestelmiin liittyvät rakenteelliset oikeusturvariskit ja julkisuuslainsäädännön toteutuminen. Mikäli haluatte tutustua asiaan tarkemmin, voitte halutessanne tutustua esimerkiksi verkkosivuiltamme löytyvään Petri Jääskeläisen kirjoituksesta ”Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö”,
https://www.oikeusasiamies.fi/documents/20184/44493/Jaaskelainen
%2C+Tuomioistuinten+valvonnan+perusteet.pdf Eduskunnan oikeusasiamiehen lisäksi tuomioistuimia valvoo oman toimivaltansa puitteissa valtioneuvoston oikeuskansleri, www.okv.fi.

Tiedoksenne ilmoitan vielä, että kansallisten oikeussuojakeinojen tultua käytetyksi on muutoksenhakijalla mahdollisuus saattaa asiansa vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi. Ihmisoikeustuomioistuin ei voi muuttaa tai kumota kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksiä. Jos tuomioistuimen mukaan jäsenvaltio on rikkonut ihmisoikeuksia, voidaan jäsenvaltio määrätä maksamaan valittajalle hyvitystä.

Notaari Sanna-Kaisa Frantti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.