Valikko Sulje

Julkaisut

Vanhempien jaottelu ei ole lapsen edun mukaista

Oikeusministeriö esittää lapsen huolto- ja tapaamislakiin muutosta, jonka mukaan vanhempien sopimus lapsen vuoroasumisesta kirjattaisiin Väestörekisteriin. Samalla laki on muuttumassa siten, että vanhemmat voisivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona.

Nykyisin laissa ei ole lainkaan mainintaa vuoroasumisjärjestelyistä.

Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja muutoksien on tarkoitus astua voimaan aikaisintaan ensi vuoden huhtikuussa.

Lakiesityksen suunta on oikea, mutta sisältö on pettymys. Koen, että laki on vanhentunut jo voimaan astuessaan.

Suomeen tarvitaan laki, jossa lähtökohtana erotilanteessa pidettäisiin aina vuoroasumista. Nyt se on vain mainittu vaihtoehtona. Vuoroasuminen luo tasa-arvoista vanhemmuutta ja tasapainottaa valtaa vanhempien välillä sekä vähentää huoltajuusriitoja. Belgiassa on tällainen laki, ja siellä on saatu hyviä tuloksia.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen on paras vaihtoehto lapselle, koska se aiheuttaa vähiten psykososiaalisia ongelmia.

Lakiesityksen puutteena on myös terminologia. Laissa puhutaan edelleen lähi- ja etävanhemmista sekä tapaamisoikeudesta.

Miksi eron jälkeen pitää epätasa-arvoisesti jakaa vanhemmat kahteen kastiin? Jaottelu ei ole lapsen edun mukaista.

Olisin toivonut lakiin myös vieraannuttamisen selvää sanktiointia. Lakiesityksessä mainitaan lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta yhtenä henkisen väkivallan muotona.

Vieraannuttaminen on iso yhteiskunnallinen asia. Nykyään on hyvin paljon isiä, jotka eivät ole nähneet vuosiin lapsiaan tapaamissopimuksesta huolimatta. Lakiesityksessä mainitaan, että sopimuksiin voidaan asettaa uhkasakko, jos on uhka, että tapaamiset eivät toteudu. Miksei kaikkiin päätöksiin automaattisesti uhkasakkoa?

Tuet kuuluisi jakaa tasan molempien vanhempien kesken. Myöskään elatusmaksuun ei ole enää perusteita vuoroasumisessa.

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

Alkuperäinen kirjoitus Helsingin Uutiset.

/ / ajankohtaista

Lastemme huolestuttava nykytila

Elämme aikaa, kun lasten ja nuorten pahoinvointi Suomessa on kovassa kasvussa. Olen erittäin huolissani lastemme nykytilasta. Lastensuojeluilmoitusten (+42%) sekä huostaanottojen (myös kiireellisten +345%) määrä on rajussa kasvussa sekä lasten ja nuorten fyysinen, että psyykkinen kunto on hälyttävällä tasolla.

Lastensuojelun toimet ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti korjaavia, kun pitäisi päästä mitä pikemmiten ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahallinen sekä sosiaalinen lasku on mittava, ja tuo raha tulisi olla ennaltaehkäisevissä toimissa. Toimet ovat siis myöhässä nykytilanteessa ja pikaisia toimia tarvitaan.

Olen pyytänyt tilastoa syistä, jotka aiheuttavat ongelmia lapsiperheissä jotta paremmin pystyisimme kohdistamaan toimia, mutta sitä tietoa ei, ikävä kyllä, ole saatavilla.

Onko myöskään lastensuojeluilmoitusten määrä oikea mittari määrittelemään lastensuojelun onnistumista? Mielestäni ei ole, vaan se voi olla jopa indikaatio siitä, että kynnys ilmoituksen tekemiseen on madaltanut, joka taas antaa mahdollisuuden varhaiseen puuttumiseen. Matalan kynnyksen palveluja on lisätty, mutta ei ilmeisesti riittävästi. Avain lastensuojelussa tulisi olla varhainen tunnistaminen, joka ei ole mahdollista ilman laajaa yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa jotka ovat lähellä perhettä ja lapsia, kuten sosiaalityö, päiväkodit ja koulut.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate vuonna 2017 oli yli 107 miljoonaa, kun taas liikuntapalvelun toimintakate samana vuonna oli 562000 (0.5% Sote-menoista). Tänä vuonna liikunta- sekä järjestö-avustuksia on hieman korotettu, mutta olisiko aiheellista tutkia, voisiko liikuntapalvelujen toimintakatetta vieläkin nostaa. On tutkittua tietoa siitä kuinka urheilu ja liikkuminen lisää sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia. Väitän, että liikuntapalvelujen korotus vähentäisi vähintään samassa suhteessa Sote-menoja. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset eivät tulisi olla rahasta kiinni, vaan kaikille saatavilla vanhempien tulotasosta riippumatta.

Mitkä toimet olisi kaikkein vaikuttavampia? Kaikkihan lähtee asenteista ja siitä ajattelemmeko lapsemme parasta. On tärkeää, että myös vanhemmat kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista ja vievät heidät harrastuksiin sekä rajoittavat pelaamista sekä digitaalisten laitteiden käyttöä (yleensä 1-2h/ päivä). Valtakunnallinen Liikkuva koulu -projekti hyvä esimerkki siitä, miten pyrimme saamaan kaikki lapset mukaan liikunnallisiin harrastuksiin mukaan. Tärkeintähän on liikkumisen riemu ja innostus. Myöskin paikallisille seuroille tulisi antaa mahdollisuus esittäytyä kouluissa.

Tarvitsemme pikaisia toimia!

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

/ / ajankohtaista

Loading...