Valikko Sulje

Julkaisut

Molemmat vanhemmat lapselle yhtä tärkeitä

Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

Yhteiskuntamme on käynyt läpi mittavia muutoksia liittyen vaikkapa naisten asemaan. Muutokset ovat välttämättömiä, kun yhteiskunta muuttuu koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan.

Hyvä näin, mutta miksi isien arvostaminen ei heijasta yhteiskunnan muutosta vanhemmuuden saralla? Nykyisin isät ovat aktiivisia vanhempia ja haluavat ottaa lapsistaan vastuuta.

Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin sekä tilastoihin, joiden mukaan sosiaalitoimi vahvistaa lähivanhemmuuden äidille 82 prosentissa tapauksista ja käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006).

Tasaveroinen vanhemmuus ei jatku eron jälkeen. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman ­kykyä toimia huoltajana.

Hallitus on tehnyt esityksen uudesta lapsenhuoltolaista. Yhdistyksemme on ollut asiantuntijakuultavana. Olemme yrittäneet oikaista virheellisiä tietoja sekä tuoneet tasaveroista vanhemmuutta käsittelevän parhaan kansainvälisen tutkimustiedon päättäjien saataville.

Vuoroasuminen edistää lapsen hyvinvointia ja ehkäisee ­ennalta psykososiaalisia ongelmia. Muun muassa Curt Hagquistin laajan tutkimuksen (Karlstadin yliopisto, 2015) mukaan vuoroasuminen myös edistää vanhemman ja lapsen välistä läheistä suhdetta, ­joka on merkittävin tekijä erolapsen hyvinvoinnin kannalta.

Samaan johtopäätökseen päätyi Euroopan neuvosto vuonna 2015 kuultuaan asiantuntijoita. Se suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen ottamista lähtökohdaksi vanhempien eron jälkeen. Lukuisat kansainväliset tutkijat kuten Linda Nielsen laajalla 60 tutkimuksen metatutkimuksella yhtyvät tähän näkemykseen.

Belgiassa lähtökohtainen vuoroasuminen on ollut laissa vuodesta 2006. Italiassa käsittelyssä oleva, hallituksen tukema lakialoite lähtee samasta päämäärästä. Yhdysvalloissa muun muassa Kentuckyn ja Arizonan osavaltiot ovat säätäneet lait, jotka edellyttävät molempien vanhempien luonaolo­aikojen maksimointia. Kanadassa oikeuskäytäntö suosii vuoroasumista.

Useimmat nykyiset huoltajuutta koskevat lait ja käytännöt syntyivät Suomessa aikana, jolloin ei ollut tutkimustietoa erolasten hyvinvoinnista.

Vastakohta tasaveroiselle vanhemmuudelle on viranomaisen tai vanhemman suo­rittama lapsen vieraannutta­minen. Vieraannuttaminen on vakavaa henkistä väkivaltaa ­lasta kohtaan. Meksikossa siitä voi saada 15 vuoden vankeustuomion. Brasiliassakin vieraannuttaminen on kriminalisoitu.

Jos vanhempi estää lapsen pääsyn toisen luokse Bel­giassa, seuraamuksena ovat tuntuvat sakot ja lapsen noutaminen virkavallan avulla.

Italiassa uuden lakiesityksen mukaan huoltajuus voidaan siirtää toiselle vanhemmalle, jos vanhempi syyllistyy vieraannuttamiseen. Suomessa poliisikin on hiljattain ottanut vahvasti kantaa vieraannuttamiseen sekä perättömiin rikosilmoituksiin. Yhteiskunnan tulee vihdoinkin tunnustaa, että isät ovat ­aivan yhtä tärkeitä lapsilleen kuin äiditkin.

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

Alkuperäinen artikkeli Helsingin Sanomat.

/ / ajankohtaista

Uusi yhdistys perustettu 6.12.2018

Yhdistyksen nimi on Lasten oikeudet ry

Yhdistyksen tarkoituksena on virittää monipuolista keskustelua lapsiin kohdistuvissa asioissa sekä edistää lasten oikeuksia. Yhdistys haluaa nostaa esiin lasten oikeutta hänelle läheisiin ihmissuhteisiin. Näitä ovat ensisijaisesti vanhemmat mutta myös isovanhemmat sekä muut läheiset ihmiset. Yhdistyksen tarkoitus on myös nostaa esiin eroperheiden ongelmia ja lapsen oikeutta elämään molempien vanhempiensa kanssa. Korostamme vuoroasumisen vaikutusta lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yhdistys ajaa lisäksi muun muassa huostaanotettujen sekä syrjäytyneiden lasten asioita.

Yhdistyksen tarkoituksena on ajaa lapsimyönteisiä arvoja. Tulemme myös vaatimaan lapsiasioissa perustuslain, ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien noudattamista.

Yhdistys toimii vastuullisena, vaalirahoituslain tarkoittamana tukiryhmänä.

Lasten oikeudet ry on Petri Kolmosen eduskuntavaalien tukiyhdistys 1.5.2019 saakka. Jäsenmaksua ei peritä Petri Kolmosen vaalikampanjan aikana. Lahjoitukset ennen vaaleja sekä koko huhtikuun 2019 ajalta menevät yksinomaan vaalikampanjaa varten. Tämän jälkeen yhdistys jatkaa toimintaansa yhdistyksen sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti.

Hallitus kokoonpano;

Petri Kolmonen, puheenjohtaja
Satu Mäkilä, varapuheenjohtaja
Pauli Fabian, sihteeri
Mikko Artjoki, rahastonhoitaja

Hallituksen kokoonpanossa on rautaista ja monipuolista osaamista, jonka uskon kantavan pitkälle.

Parhain terveisin,

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry
puheenjohtaja”

/ / ajankohtaista, yhdistys

Vanhempien jaottelu ei ole lapsen edun mukaista

Oikeusministeriö esittää lapsen huolto- ja tapaamislakiin muutosta, jonka mukaan vanhempien sopimus lapsen vuoroasumisesta kirjattaisiin Väestörekisteriin. Samalla laki on muuttumassa siten, että vanhemmat voisivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona.

Nykyisin laissa ei ole lainkaan mainintaa vuoroasumisjärjestelyistä.

Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja muutoksien on tarkoitus astua voimaan aikaisintaan ensi vuoden huhtikuussa.

Lakiesityksen suunta on oikea, mutta sisältö on pettymys. Koen, että laki on vanhentunut jo voimaan astuessaan.

Suomeen tarvitaan laki, jossa lähtökohtana erotilanteessa pidettäisiin aina vuoroasumista. Nyt se on vain mainittu vaihtoehtona. Vuoroasuminen luo tasa-arvoista vanhemmuutta ja tasapainottaa valtaa vanhempien välillä sekä vähentää huoltajuusriitoja. Belgiassa on tällainen laki, ja siellä on saatu hyviä tuloksia.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen on paras vaihtoehto lapselle, koska se aiheuttaa vähiten psykososiaalisia ongelmia.

Lakiesityksen puutteena on myös terminologia. Laissa puhutaan edelleen lähi- ja etävanhemmista sekä tapaamisoikeudesta.

Miksi eron jälkeen pitää epätasa-arvoisesti jakaa vanhemmat kahteen kastiin? Jaottelu ei ole lapsen edun mukaista.

Olisin toivonut lakiin myös vieraannuttamisen selvää sanktiointia. Lakiesityksessä mainitaan lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta yhtenä henkisen väkivallan muotona.

Vieraannuttaminen on iso yhteiskunnallinen asia. Nykyään on hyvin paljon isiä, jotka eivät ole nähneet vuosiin lapsiaan tapaamissopimuksesta huolimatta. Lakiesityksessä mainitaan, että sopimuksiin voidaan asettaa uhkasakko, jos on uhka, että tapaamiset eivät toteudu. Miksei kaikkiin päätöksiin automaattisesti uhkasakkoa?

Tuet kuuluisi jakaa tasan molempien vanhempien kesken. Myöskään elatusmaksuun ei ole enää perusteita vuoroasumisessa.

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

Alkuperäinen kirjoitus Helsingin Uutiset.

/ / ajankohtaista

Lastemme huolestuttava nykytila

Elämme aikaa, kun lasten ja nuorten pahoinvointi Suomessa on kovassa kasvussa. Olen erittäin huolissani lastemme nykytilasta. Lastensuojeluilmoitusten (+42%) sekä huostaanottojen (myös kiireellisten +345%) määrä on rajussa kasvussa sekä lasten ja nuorten fyysinen, että psyykkinen kunto on hälyttävällä tasolla.

Lastensuojelun toimet ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti korjaavia, kun pitäisi päästä mitä pikemmiten ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahallinen sekä sosiaalinen lasku on mittava, ja tuo raha tulisi olla ennaltaehkäisevissä toimissa. Toimet ovat siis myöhässä nykytilanteessa ja pikaisia toimia tarvitaan.

Olen pyytänyt tilastoa syistä, jotka aiheuttavat ongelmia lapsiperheissä jotta paremmin pystyisimme kohdistamaan toimia, mutta sitä tietoa ei, ikävä kyllä, ole saatavilla.

Onko myöskään lastensuojeluilmoitusten määrä oikea mittari määrittelemään lastensuojelun onnistumista? Mielestäni ei ole, vaan se voi olla jopa indikaatio siitä, että kynnys ilmoituksen tekemiseen on madaltanut, joka taas antaa mahdollisuuden varhaiseen puuttumiseen. Matalan kynnyksen palveluja on lisätty, mutta ei ilmeisesti riittävästi. Avain lastensuojelussa tulisi olla varhainen tunnistaminen, joka ei ole mahdollista ilman laajaa yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa jotka ovat lähellä perhettä ja lapsia, kuten sosiaalityö, päiväkodit ja koulut.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate vuonna 2017 oli yli 107 miljoonaa, kun taas liikuntapalvelun toimintakate samana vuonna oli 562000 (0.5% Sote-menoista). Tänä vuonna liikunta- sekä järjestö-avustuksia on hieman korotettu, mutta olisiko aiheellista tutkia, voisiko liikuntapalvelujen toimintakatetta vieläkin nostaa. On tutkittua tietoa siitä kuinka urheilu ja liikkuminen lisää sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia. Väitän, että liikuntapalvelujen korotus vähentäisi vähintään samassa suhteessa Sote-menoja. Lasten ja nuorten liikuntaharrastukset eivät tulisi olla rahasta kiinni, vaan kaikille saatavilla vanhempien tulotasosta riippumatta.

Mitkä toimet olisi kaikkein vaikuttavampia? Kaikkihan lähtee asenteista ja siitä ajattelemmeko lapsemme parasta. On tärkeää, että myös vanhemmat kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista ja vievät heidät harrastuksiin sekä rajoittavat pelaamista sekä digitaalisten laitteiden käyttöä (yleensä 1-2h/ päivä). Valtakunnallinen Liikkuva koulu -projekti hyvä esimerkki siitä, miten pyrimme saamaan kaikki lapset mukaan liikunnallisiin harrastuksiin mukaan. Tärkeintähän on liikkumisen riemu ja innostus. Myöskin paikallisille seuroille tulisi antaa mahdollisuus esittäytyä kouluissa.

Tarvitsemme pikaisia toimia!

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

/ / ajankohtaista

Loading...