Valikko Sulje

Julkaisut

Isien syrjimisessä ei ole mitään järkeä (Kaleva 1.10.2020)

Isien syrjiminen ei ole pelkästään perustuslain ja ihmisoikeussopimuksien vastaista vaan yksinkertaisesti järjetöntä. Mikään tutkimus ei osoita, että isän merkitys lapselle olisi vähäinen vaan päinvastoin se on aivan oleellinen.

Tästä osoituksena on vaikkapa Yhdysvalloissa kerättyjä tilastoja lapsista, joilla ei ole isää. Itsemurhan tehneistä nuorista 63 % on isättömiä, kodittomista 90 % on isättömiä, käytöshäiriöisistä lapsista 85 % on isättömiä, raiskaajista 80 % on isättömiä, lukion keskeyttäneistä 71 % on isättömiä, huumeiden käyttäjistä 75 % on isättömiä ja nuorisovankilassa olevista 85 % on isättömiä. (Law Enforcement Today 18.11.2019)

Kasvatustieteen professori Linda Nielsen on koostanut tutkimuksia isättömyyden tai vähäisen isäajan vaikutuksesta tyttöihin. Näistä tutkimuksista selvisi, että tytöillä, jotka eivät ole eläneet isän kanssa varhaisina lapsuusvuosina, on 7-8 kertainen riski tulla raskaaksi teini-ikäisenä. Riski seksin harrastamiseen nuorella iällä on nelinkertainen.

Nielsenin lainaamien tutkimusten mukaan isättömillä tytöillä on myös huonompi itsetunto, huonommat arvosanat koulussa, suurempi riski tippua lukiosta, suurempi riski rikoksiin sekä suurempi riski päihdeongelmiin. Näillä tytöillä on myöskin enemmän psyykkisiä ongelmia ja masentuneisuutta.

Suomessa käräjäoikeus määrää 87 %:ssa ensikäsittelyistä lähivanhemmuuden äidille, ja melko normaali käytäntö on määrätä isälle vain joka toinen viikonloppu.

Oikeuskäsittelyihin on yleisimmin syynä se, että lapsiinsa kiintynyt isä koittaa turvata yhteytensä lapsiin, kun taas äiti vastustaa isän laajaa läsnäoloa. Äideistä yli puolet hakee oikeudelta yksinhuoltajuutta.

OTT Anja Hannuniemi viittasi lakivaliokunnan kuulemisessa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 % pitkittyneistä huoltajuusriidoista johtuu toisen vanhemman vieraannuttamispyrkimyksistä. Omassa tutkimuksessaan hän havaitsi, että kaikissa pitkittyneissä huoltajuuskiistoissa vieraannuttaminen oli nähtävissä ja näistä 75 %:lla vain toinen vanhemmmista osoitti niitä, kun lopuissa 25 prosentissa myös vastapuoli oli provosoitunut. Jokaisessa tapauksessa riidan aikaansai vain toinen vanhemmista.

Asiasta on puhuttu kymmeniä vuosia ilman todellisia parannuksia isien ja lasten asemaan. Vaadimme päättäjiltä ja viranomaisilta vastausta kysymykseen, miksi järjettömyyden annetaan jatkua.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj

/ / ajankohtaista, Syrjinta

Raportti Malagan ICSP-konferenssista 2-3 joulukuuta 2019

International Council on Shared Parenting (ICSP) järjesti 2-3 joulukuuta 2019 konferenssin Malagassa, Espanjassa, johon minulla oli ilo osallistua. Tämän konferenssin pääasiallisena teemana oli yhteishuoltajuus, mutta sen aikana käsiteltiin monia muitakin lasten ja vanhempien oikeuksiin liittyviä asioita, kuten vieraannuttamista, lapsen etua, ja kansallista lastensuojelulainsäädäntöä ympäri maailmaa.

 

Koska konferenssin tapahtumapaikka oli Espanjassa, paikalla oli suuri määrä espanjalaisia asiantuntijoita, ja espanjalainen lastensuojelulaki oli näin ollen monen puheenvuoron aiheena. Yhteishuoltajuus on verrattain uusi ilmiö Espanjassa, mutta on yleistynyt nopeasti lyhyessä ajassa. Syynä tähän muutokseen eivät ole lakiuudistukset, vaan tuomioistuinten kehittyvä lain tulkinta ja muuttuvat asenteet vanhemmuuteen ja lapsen etuun liittyen. On kuitenkin tärkeä huomata, että Espanjan eri kuntien välillä on suuria eroja tämän käytännön toteuttamisessa.

 

Toinen maa, jonka järjestelmä oli tärkeässä osassa konferenssin aikana, oli Filippiinit. Filippiinejä edustavat asiantuntijat olivat konferenssin kunniavieraina johtuen maan aikaisemmasta yhteistyöstä ICSP:n toiminnassa. Konferenssin ensimmäinen puheenvuoro koski nimenomaan Filippiinien lastensuojelulainsäädäntöä ja sen eroja Espanjan järjestelmään.

 

Konferenssissa käytiin kuitenkin läpi lasten oikeuksia hyvin laaja-alaisesti, ja sitä tarkasteltiin monesta eri tieteellisestä näkökulmasta. Lapsen etu oli ymmärrettävästi tärkeä teema, joka toimi perustana muulle keskustelulle. Yhteishuoltajuutta käsiteltiin monelta eri taholta, ja siihen liittyviä vaikeuksiakin tuotiin esille: esimerkkejä tästä olivat yhteishuoltajuuden taloudelliset vaikutukset, esimerkiksi verottamiseen liittyvät monimutkaisuudet.

 

Yhteishuoltajuuteen liittyvien etujen yhteydessä tanskalainen Jesper Lohse mainitsi, että yhteishuoltajuuden ja -asumisen hyödyistä on huomattavasti näyttöä, ja muistutti, että isien ja äitien tasa-arvoisuus palvelee lapsen etua. Tieteelliseen näyttöön liittyen tuli kuitenkin myös varoitus Lluis Flaquerilta, joka nosti esille, että jopa Euroopan unioniin kuuluvien maiden kesken on vaikea tehdä vertailuja yhteisasumiseen liittyen, koska tiedot ovat monimuotoisia ja kerätty poikkeavin tavoin.

 

Myös vieraannuttaminen esiintyi monen asiantuntijan puheissa. Se oli jokseenkin tunteita herättävä aihe, josta muun muassa väiteltiin yhdessä vaiheessa yleisön ja paneelin kesken, ja varsinkin yleisössä esiin nostetuille huomioille annettiin innokkaasti aplodeja. Myöhemmin Edward Kruk, yksi ICSP:n järjestäjistä, puhui vieraannuttamisen perusteista tarkemmin. Hänen puheeseensa vedottiin myös myöhemmin konferenssin aikana.

 

Kaiken kaikkiaan lasten suojelu on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ympäri maailmaa. Tämä nostettiin esiin konferenssin aikana, ja kiteytettiin myös sen loppupuheessa. Malagan konferenssi ei tarjonnut ainoastaan paljon tietoa yhteishuoltajuudesta tehdystä tutkimuksesta, mutta myös loistavan yleiskatsauksen lasten oikeuksien nykytilanteesta monen eri maan ja tiedekunnan näkökulmasta.

 

Tapio Koivula

Lasten oikeudet ry

hallituksen jäsen

 

/ / ajankohtaista

Suomella ollut vaikeuksia noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.

Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.

”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.

Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.

Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Lastenoikeudet ry

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/suomella-ollut-vaikeuksia-noudattaa-lapsen-oikeuksien-sopimusta/830394/

/ / ajankohtaista

Lapsenoikeuksienpäivän tapahtuma järjestäjänä Lastenoikeudet ry

Lastenoikeudet ry järjestää lapsenoikeuksienpäivänä 20.11.2019 tapahtuman osana Slush tapahtumaa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina TwoDads ja Pop & Co. Tapahtuma avoin kaikille. Tervetuloa!
/ / ajankohtaista

Vuoroasuminen auttaa erolapsia voimaan paremmin myös aikuisina

Elämme maailmassa, jossa vuoroasuminen yleistyy kovaa vauhtia, mutta Suomessa lainsäädäntö ja viranomaisten käytännöt eivät tätä tue. Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista elävät vuoroasumisessa ja Kentuckyn sekä Arizonan osavaltioissa uusilaki lapsenhuollosta jossa lähtökohtana pidetään vuoroasumista on jo nimetty vuoden parhaaksi lakimuutokseksi joka on mm. vähentänyt huoltajuusriitoja, kustannuksia, väkivaltasyytöksiä ja lapset voivat paremmin, kun aika jakaantuu tasapuolisesti vanhempien kesken. Tällä hetkellä 20 osavaltiota on ottamassa käyttöönsä samankaltaisen lainuudistuksen.

Vuoroasumista on tutkittu paljon mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset jossa hän on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172000 lasta. Tulokset ovat selkeitä. Vuoroasuvat lapset voivat parhaiten kaikilla mittareilla mm. kokevat vähiten stressiä, psykosomaattisia oireita, voivat parhaiten fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Samoin heillä on pienin riski mielenterveydenongelmiin.

Jos asiaa tarkastellaan kiintymyssuhdeteorian kannalta, johon tietyt suomalaiset asiantuntijat ovat mieltyneet niin tulokset ovat myös selkeitä. Van Ijzendoornja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45%) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17%, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18% ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20%.

Tutkimuksen mukaan lapsen ensisijainen kiintymyssuhde isään oli hieman äitiä korkeampi. Kun tiedetään, että suomalaiset isät viettävät aikaa lapsen kanssa eniten koko maailmassa jopa äitejä enemmän niin oletus on, että suomessa tilanne on vähintäänkin samanlainen, kuin kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Nämä lapsuuden tapahtumat altistavat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Tästäkin kiintymysuhdetutkimuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että vanhempia tuetaan ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin ja viranomaisten tulisi välttää kaikintavoin tuota suhdetta vahingoittamatta.

Suomessa oikeudenpäätökset ovat täydellisessä ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Suomessa käräjäoikeuden ensikäsittelyssä lähioikeus määrätään äidille 87% ja melko normaali käytäntö on myös antaa tapaamisoikeus vain joka toinen viikonloppu tai parhaassa tapauksessa 5 päivää kahdessa viikossa.

Lasten mielenterveydenongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti ja tämä kehitys on pysäytettävä uudistamalla lainsäädäntöä tutkimustiedon mukaiseksi.

https://www.aamulehti.fi/a/b3647e61-a06e-4411-8299-efa776f45aa4?c=1536306568605

Loading...