Lasten oikeudet ry:n kevään 2024 yhdistyskokous
Tervetuloa Lasten oikeudet ry:n yhdistyskokoukseen!
Haluamme kutsua kaikki kiinnostuneet osallistumaan yhdistyskokoukseemme, joka pidetään torstaina 4. huhtikuuta klo 19 alkaen. Kokous järjestetään Teamsin välityksellä, joten voit osallistua mukavasti omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi. Kokoukselle on varattu aikaa 2 tuntia.
Ehdolle hallitukseen? Nyt on oiva tilaisuus! Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon, voit ilmoittautua ehdolle torstaihin 28. maaliskuuta 2024 mennessä. Hallitukseen valitaan henkilöitä, jotka ovat innokkaita edistämään lasten oikeuksia ja hyvinvointia.
Ilmoittautumiset yhdistyskokoukseen ja hallitusehdokkaaksi osoitteeseen info@lastenoikeudet.fi. Kerro viestissä nimesi, yhteystietosi ja mahdollinen kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn. Liittymislinkki kokoukseen jaetaan vain ilmoittautuneille.
Kokouksessa käsitellään yhdistyskokouksen sääntömääräiset asiat.
https://www.lastenoikeudet.fi/yhdistyksen-saannot/
Tule mukaan vaikuttamaan ja tekemään hyvää lasten oikeuksien puolesta! Nähdään kokouksessa!
🔔 Ilmoittautuminen 28.3.2024 mennessä
📅 Yhdistyskokous 4.4.2024 klo 19 alkaen
Ystävällisin terveisin,
Lasten oikeudet ry:n hallitus
Kohti lähtökohtaista vuoroasumislakia
Kohti lähtökohtaista vuoroasumislakia: Valtuuskunnan rakentava dialogi Oikeusministeriössä avaa uusia mahdollisuuksia vanhemmuuden tasa-arvolle Suomessa.
Valtuuskunnan vierailu Oikeusministeriössä (29.1.2024)
Valtuuskunnan tavoitteena on edistää lähtökohtaista vuoroasumislakia Suomessa.
Osallistujat:
- Antti Leinonen, Oikeusministeriön yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osaston osastopäällikkö
- Outi Kemppainen, Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos
- Maaria Wallin, Oikeusministeri Leena Meren erityisavustaja
- Petri Kolmonen, Lasten oikeudet ry puheenjohtaja
- Jake Hakulinen, Lasten oikeudet ry varapuheenjohtaja
- Emisa Lehtinen, Lasten oikeudet ry viestintävastaava.
Lasten oikeuksien korostaminen
Valtuuskunta avasi tilaisuuden korostaen toimintansa perustuvan YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Verkostoituminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti oli esillä.
Hallitusohjelman tavoitteet 2023-2026
Valtuuskunta antoi kiitosta hallitusohjelman tavoitteista ehkäistä pitkittyneitä huoltajuusriitoja ja ehkäistä vieraannuttamista. Keskusteltiin hallitusohjelman tavoitteista, erityisesti pitkittyneiden huoltajuusriitojen ehkäisystä ja vanhemmuuden tasa-arvon edistämisestä. Tutkimustuloksia vanhemmuuden tilanteesta esiteltiin.
Lähtökohtainen vuoroasumislaki Suomeen
Keskustelua käytiin lähtökohtaisen vuoroasumislain tarpeesta ja sen toteutuksesta Suomessa. Kansainvälisiä tutkimuksia esiteltiin, jotka tukivat vuoroasumisen hyötyjä lapsen hyvinvoinnille.
Kansainväliset esimerkit
Kokouksessa käytiin läpi lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönottoa maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa ja Belgiassa. Floridaa mainittiin esimerkkinä, ja kokemuksia maista, joissa vastaava laki on jo voimassa, jaettiin.
Tutkimustiedon merkitys päätöksenteossa
Kokouksessa korostettiin tutkimustiedon merkitystä päätöksenteossa, ja valtuuskunta tarjosi objektiivista, tutkimukseen perustuvaa ratkaisua lapsen edun huomioimiseksi.
Oikeusministeriön vastaus
Oikeusministeriö tunnisti ongelmia ja piti Lasten oikeudet yhdistyksen työtä valtavan tärkeänä. Lasten oikeudet ry tulee saamaan kutsun ja pidetään tiedotettuna, kun oikeusministeriössä asiaa käsitellään. Oikeusministeriön tavoitteena on tehdä ensin selvitys nykyisen lapsenhuolto ja tapaamisoikeus lain vaikutuksista. Keskusteltiin viranomaisten suhtautumisesta ja vastuusta, ja ministeriö lupasi jatkaa dialogia aiheesta.
Toiveet jatkokeskusteluista ja toimenpiteistä
Keskustelua käytiin rakentavassa ilmapiirissä. Tarjosimme mahdollisuutta kutsua Suomeen kansainvälisiä tutkijoita kertomaan lähtökohtaisen vuoroasumislain vaikutuksista. Tilaisuus päättyi kiitoksiin, ja valtuuskunta ilmaisi toiveensa jatkokeskusteluista ja konkreettisista toimenpiteistä. Oikeusministeriö lupasi jatkaa dialogia ja kiitti valtuuskuntaa arvokkaasta panoksesta.
Olemme pyytäneet Oikeusministeriötä vastaamaan kirjallisesti seuraaviin kysymyksiin.
- Toteutuuko oikeusministeriön näkökulmasta vanhemmuuden tasa-arvo ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin, vai onko nykytilanteessa korjattavaa?
- Onko Euroopan neuvoston suosituksen 2079 perusteena olevat kansainväliset vuoroasumistutkimukset oikeusministeriölle tuttuja?
- Mitä toimia oikeusministeriö on valmis tekemään, jotta Suomi lunastaa paikkansa tasa-arvon edelläkävijänä myös vanhemmuudessa?
- Näkeekö oikeusministeriö lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönotolle esteitä? Jos näkee, niin mitä?
- Miten jatketaan tästä eteenpäin?
Voitte tutustua koko esitykseemme täältä.
LOEsitysOikeusministeriölle_29012024
Lopuksi haluamme kiittää tilaisuudesta keskustella tärkeästä aloitteestamme rakentavassa ja positiivisessa hengessä.
Lapsen oikeuksien viikko – lainsäädäntö ajan tasalle
Lapsen oikeuksien viikkona on syytä kiinnittää katse lainsäädäntöön ja saattaa se ajantasalle vastaamaan nykyistä tutkimustietoa.
Lasten oikeudet ry:n tavoite on viedä eteenpäin lasten oikeuksia, jotka laajoin ja kansainvälisin tutkimuksin on todistettu lasten hyvinvointia edistäviksi. Erityisesti yhdistys nostaa esille lapsen oikeuden viettää tasavertaisesti aikaa molempien vanhempien kanssa. Lapsen oikeuksien viikkona toivomme viestimme tavoittavan päättäjät, jotka eivät sivuuta uusimpia tutkimustuloksia vaan nojaavat niihin päättäessään lasten asioista.
Lainsäädäntö lasten oikeuksista laahaa tutkimustiedon jäljessä
Yhteiskuntana ymmärrämme jo verrattain hyvin lapsuusajan kokemusten ja kasvatuksen merkityksen sekä niiden kauaskantoiset vaikutukset aikuisuuteen. Uuden tutkimustiedon ja ymmärryksen myötä luovumme haitallisiksi todetuista toimintamalleista, materiaaleista, tavoista tai esimerkiksi lääkeaineista. Vielä 1900-luvun alkupuolella lapsille annettiin yskänlääkkeenä heroiinia. Kuinka moni lääkitsisi lastansa heroiinilla tänä päivänä?
Toimimme väärin lapsiamme kohtaan niin kauan kun emme luovu kaikista niistä säädöksistä ja käytänteistä, jotka ovat korvattavissa lasten etua paremmin palvelevilla vaihtoehdoilla.
Muutoksia lainsäädäntöön saadaan nopeastikin aikaan, kuten koronapandemia meille osoitti. Kun kyseessä on hätä, kulkee juna täydellä höyryllä eteenpäin. Pystymmekö näkemään lapsiemme hädän? Lapsen hätä on tilanne, jossa lapsen henki tai terveys on vakavassa vaarassa. Yleisesti määriteltynä terveys on jatkuvasti muuttuva tila, joka koostuu pääosin kolmesta osa-alueesta; psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi.
Lapsen oikeuksien viikkona katse mielenterveyteen
Lastemme ja nuortemme hätä psyykkisen hyvinvoinnin osalta on ainakin huomattu, sillä lisääntyvistä mielenterveyshäiriöistä on keskusteltu viime vuosina runsaasti. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi painottaa, että mielenterveystyössä emme voi hoitaa vain oireita vaan katse on käännettävä syihin ja ennakoiviin toimiin. Lähtökohtainen vuoroasumislaki voisi olla yksi näistä ennakoivista toimista. Tanskassa tehty tutkimus vuodelta 2021 osoittaa, että alakouluikäiset lapset, jotka vanhempien eron jälkeen vuoroasuvat, voivat psyykkisesti paremmin verrattuna vain toisen vanhemman luona asuviin.
Lasten sosiaaliseen hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan vuonna 2019 joulukuun 1. päivänä voimaan tulleella lapsenhuoltolain uudistuksella, ja uudistus oli askel eteenpäin, mutta ei vielä riittävä muutos tuomaan kestäviä ratkaisuja huoltoriitoihin. Kentuckyn osavaltiossa lainsäädäntö muutettiin lähtökohtaiseksi vuoroasumislaiksi, joka on kerännyt suosionosoituksia sen merkittävästä positiivisesta vaikutuksesta eroperheiden hyvinvointiin, ja se on vähentänyt huoltoriitojen sekä perheväkivaltailmoitusten määrää.
Lähtökohtaisen vuoroasumislain puolesta puhuvia tutkimuksia on jo siinä määrin, että kansainvälisen jaetun vanhemmuuden neuvoston (ICSP) mukaan todistustaakka pitäisi olla vuoroasumista vastustavilla, eikä sitä puoltavilla. Miksi lähtökohtaista vuoroasumislakia ei ole jo otettu käyttöön Suomessa, ja lainsäädäntö laahaa perässä?
Emisa Lehtinen
Lasten oikeudet ry
Isättömyys vaikuttaa koulukiusaamiseen sekä nuorten väkivaltaiseen käytökseen
Isättömyys jättää valitettavasti jälkensä. Julkisuudessa on käyty keskustelua lisääntyneestä koulukiusaamisesta sekä nuorten väkivaltaisesta käytöksestä. Yhdistyksenä yhdymme tähän huoleen, mutta haluaisimme myös muistuttaa niistä tekijöistä jotka laajan tutkimuksen mukaisesti aiheuttavat riskejä nuorten käytökselle tai mielenterveydelle. Tiedämme tutkimuksista, että isättömyys aiheuttaa lapselle moninaisia ongelmia. Tutkijoiden piirissä on laaja konsensus, että isättömyys lisää lapsen riskiä koulusta putoamiselle, rikosten tekemiselle, itsemurhille, köyhyydelle, teiniraskaudelle, alkoholin ja huumeiden käytölle, käytöshäiriöille, mielenterveydenongelmille, huonolle itsetunnolle, raiskauksien tekemiselle ja vihanhallintaongelmille.
Isättömyyden vaikutuksista on paljon tutkimusta
Myöskin suomalaisissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa korostuu kuinka isä ja äiti ovat yhtä tärkeitä lapsen sekä nuoren kehitykselle. Kuitenkin, jos katsotaan tilastoja, niin isän merkitystä edelleen vähätellään vaikka isät viettävät äitejä enemmän aikaa lasten kanssa ydinperheessä. Isät haluaisivat olla enemmän lastensa kanssa myös eron jälkeen. Tähän ei kuitenkaan anneta mahdollisuuksia.
Kelan tutkimuksessa (Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva, 2020) selvitettiin lasten vuoroasumiseen yleisyyttä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 2 156 lähivanhempaa ja 1 293 etävanhempaa. Lähivanhempien vastausaste oli 32 prosenttia ja etävanhempien 20 prosenttia. Lähivanhemmista 91 prosentteja oli äitejä, ja 9 prosenttia isiä. Etävanhemmista 30 prosenttia oli äitejä ja 70 prosenttia isiä. Väestötietojen perusteella (Kelan muodostama rekisteriaineisto) 84 prosenttia lähivanhemmista on äitejä ja 16 prosenttia isiä, etävanhempien kohdalla prosenttiosuudet ovat päinvastaiset.
- Lähivanhempien vastausten mukaan 20 prosenttia lapsista ei viettänyt öitään lainkaan toisen vanhempansa luona, etävanhempien vastausten mukaan tämä ’yksinomaan lähivanhemman luona asuvien lasten’ osuus oli kahdeksan prosenttia.
- Vähintään 15 yötä etävanhemman luona öitään vietti lähivanhempien mukaan 14 prosenttia lapsista (etävanhemmat: 31 %).
- Varsin tavanomainen oli järjestely, jossa lapsi vietti kuukaudesta keskimäärin 1–4 yötä etävanhemman luona – tyypillisesti kyse oli järjestelystä, jossa lapsi oli etävanhemman luona joka toinen viikonloppu.
- Lähivanhemmista 31 prosenttia (etävanhemmat: 23 %) ilmoitti etävanhemman luona vietettyjen öiden lukumääräksi keskimäärin 1–4 yötä kuukaudessa.
Oikeuksien päätökset lisäävät isättömyyttä
Tutkimuksen mukaan Valkama-Litmala 2006 (
”Jaettua vanhemmuutta puoltavia tutkimuksia on jo siinä määrin, että todistetaakan pitäisi olla niillä, jotka vastustavat sitä, eikä niillä, jotka puoltavat sitä”.
Isättömyyden vaikutuksista koulukiusaamiseen löytyy tietoa myös suomalaisesta opetusmateriaalista sekä sosiaali ja terveysalan tietopalvelusta. Näin kirjoittaa Professori Christina Salmivalli, joka on tutkinut pitkään koulukiusaamista.
”Esimerkiksi rajojen puute, lapsen alistaminen tai tunnekylmä suhtautuminen lapseen sekä isän poissaolo tai hänen etäinen suhteensa lapseen olivat kiusaajille tyypillisempiä kuin lapsille, jotka eivät kiusanneet toisia”.
Yhdysvalloissa vakavaan ongelmaan on puututtu, ja nyt jo 5 osavaltiota on muuttanut lainsäädäntöä lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi laajojen tutkimusten, suositusten (Euroopan neuvoston suositus 2079) ja hyvien kokemusten mukaisesti. Tutkimusten mukainen lainsäädäntö on lisännyt lasten ja perheiden hyvinvointia, vähentänyt vanhempien riitaisuuksia sekä vähentänyt valtion kuluja.
Vaadimme päättäjiä sekä viranhaltijoita kunnioittamaan lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa, ja lopettamaan tavallisten isien ja lasten syrjinnän ihmisoikeussopimusten ja perustuslain vastaisina sekä muuttamaan lainsäädäntöä tukemaan lasten ja perheiden hyvinvointia.
Tanskassa jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat johtaneet sosiaaliministeriön ja pääministerin kanslian haastamiseen oikeuteen.
Mikäli puollat lähtökohtaisen vuoroasumislain käyttöönottoa Suomessa, ja haluat edistää sen toteutumista, liitythän jäseneksemme. Täytä jäsenhakemus.
Lasten oikeudet ry
Kansainvälisen jaettua vanhemmuutta koskevan konferenssin lehdistötiedote sekä johtopäätelmät
Tänä vuonna International Council on Shared Parenting (ICSP) konferenssi järjestettiin Ateenassa 12.5.2023.
Jaettua vanhemmuutta koskeva lehdistötiedote ja konferenssin johtopäätökset
ICSP on maailman johtava jaetun vanhemmuuden tutkimukselle omistautunut organisaatio, jonka tavoitteena on lasten edun toteutuminen eron jälkeen. ICSP on saanut päätökseen kuudennen kansainvälisen jaetun vanhemmuuden konferenssinsa, joka pidettiin Ateenassa Kreikassa, 5.-7.5.2023.
Neuvoston tavoitteet ovat ensisijaisesti tieteellisen tiedon edistäminen sekä niiden lasten tarpeet ja edut, joiden vanhemmat asuvat erillään. Toinen tavoite on laatia näyttöön perustuvia suosituksia oikeudellisista ja yhteisen vanhemmuuden käytännön toteutuksista. Neuvosto on koonnut laajan tietokannan uusista tutkimuksista lapsista ja perheistä sekä jaetun vanhemmuuden tuloksista, ja pyrkii yhdistämään tämän tieteellisen tiedon saamista perheoikeuteen sekä ammatillisiin käytäntöihin. Neuvoston suurin saavutus on ollut, jokaisen tähän mennessä järjestetyn kuuden kansainvälisen konferenssin päätteeksi, sarja jaetusta vanhemmuudesta ja sen eduista laadittuja konsensuslausuntoja.
Neuvostossa on ainutlaatuista, että se kokoaa yhteen kolme erillistä ryhmää dialogiin. Ensimmäinen ryhmä on johtavia tutkijoita jaetun vanhemmuuden alalta, jotka jakavat nykyisen tutkimuksensa. Toinen ryhmä on johtavia lasten ja perheiden oikeudellisen ja mielenterveyden ammatinharjoittajia, jotka ovat erikoistuneet vanhempien eroon, ja pystyvät siten jakamaan tietoa parhaista käytännöistä lasten ja perheiden hyväksi. Kolmas ryhmä on kansalaisyhteiskunnan jäsenet, jotka ovat aktiivisesti mukana politiikassa lainuudistuksen parissa, jossa määritellään jaettu vanhemmuus perheoikeuden perustana. Myös kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi organisaatio on ainutlaatuinen; tänä vuonna neuvosto houkutteli mukaan kansainväliseen konferenssiin 200 verkostoa sekä henkilökohtaiset edustajat 34 maasta.
Kuudes kansainvälinen konferenssi oli tähän mennessä kunnianhimoisin esitysten määrällä ja laajalla valikoimalla mitattuna. Kaiken kaikkiaan se tarjosi yhteensä 74 täysistunto-, työpaja-, paneeli- ja pyöreän pöydän esitystä, yli sadalla kaiuttimella. Konferenssin teema oli Uudet paradigmat: Ennakkotietoa jaettua vanhemmuutta koskevasta tutkimuksesta ja käytännöistä. Alateemoja olivat: kansainväliset vertailut jaettua vanhemmuutta koskevassa laissa, parhaat käytännöt lapsi- ja perheystävällisessä oikeudessa, parhaat käytännöt lapsi- ja perheystävällisessä mielenterveydessä. Terveystoimet, kotimaisten lasten ja perheiden kokemukset. Väkivalta ja vanhempien syrjäytyminen sekä perheen perustamisen esteiden voittaminen jaetussa vanhemmuuslaissa. Kehittäessään päätelmiä kunkin osalta näissä alateemoissa pyydettiin apua puheenjohtajilta ja moderaattoreilta konferenssin työpajatilaisuuksissa sekä kaikissa täysistunnon esitelmissä.
Kuudennen kansainvälisen jaettua vanhemmuutta käsittelevän konferenssin johtopäätelmät ovat seuraavat:
-
- Vahvistettu johtopäätös ensimmäisestä kansainvälisestä konferenssista: On yksimielisyys siitä, ettei harkinnanvarainen lapsen etu, eikä yksinhuoltajuus tai ensisijaisen asuinpaikan määräykset palvele lasten ja avioeroperheiden tarpeita. On yksimielisyys siitä, että eron jälkeinen jaettu vanhemmuus on toimiva ja optimaalinen järjestely lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, myös riitaisten vanhempien lapsille. Jaetun vanhemmuuden aika, joka tarvitaan lapsen hyvinvoinnin ja positiivisuuden saavuttamiseksi tulisi olla vähintään kolmasosa kerrallaan kunkin vanhemman kanssa, jonka hyödyt lisääntyvät tasavertaiseen (50-50) vanhemmuuteen asti, mukaan lukien sekä arkipäivä (rutiini) että viikonloppu (vapaa-aika).
- Vahvistettu toisen kansainvälisen konferenssin johtopäätös: ”Koska jaettu vanhemmuus kattaa sekä jaetun vanhemmuusvallan (päätöksenteko) että jaetun vanhemmuusvastuun lasten päivittäisestä kasvatuksesta ja hyvinvoinnista isien ja äitien välillä, ottaen huomioon lasten iän ja kehitysvaiheen, on yhteisymmärrys siitä, että jaetun vanhemmuuden oikeudellinen toteuttaminen, mukaan lukien jaetun vastuun oletus ja jaetun oikeuden oletus lasten kasvatukseen isien ja äitien kesken, jotka elävät yhdessä tai erillään, tulisi sisällyttää lakiin.
- Vahvistettu johtopäätös kolmannesta kansainvälisestä konferenssista: Nykyisen tutkimuksen perusteella yhteiskuntatieteilijät voivat nyt luottavaisin mielin suositella lähtökohtaista jaettua vanhemmuutta poliittisille päättäjille. Jaettua vanhemmuutta puoltavia tutkimuksia on jo siinä määrin, että todistetaakan pitäisi olla niillä, jotka vastustavat sitä, eikä niillä, jotka puoltavat sitä.
- Vahvistettu suositus neljännestä kansainvälisestä konferenssista, vedoten YK:n lapsen oikeuksien komiteaan, hallituksiin ja ammattijärjestöihin tunnustamaan jaettu vanhemmuus lapsen perusoikeutena. Todettiin lisäksi, että tarvitaan vastaava velvollisuuksien peruskirja lasten tarpeille erossa ja avioeron siirtymävaiheessa, ja jaetun vanhemmuuden vastuu on parhaiten yhtäpitävä lapsen parhaan edun velvollisuutta-tarpeisiin -lähestymistavan kanssa. On yhteisymmärrys siitä, että sosiaalisten instituutioiden, mukaan lukien julkinen ja yksityinen sosiaalihuolto, oikeuslaitokset, hallinnolliset viranomaiset ja lainsäädäntöelimet, on tuettava vanhempia jaettuun vastuuseen lastensa tarpeiden käsittelemisessä erossa ja avioeron siirtymävaiheessa.
- Yksimielisyys on siitä, että sosiaalisten instituutioiden (mukaan lukien julkiset ja yksityiset, hyvinvointilaitokset, tuomioistuimet, hallintoviranomaiset ja lainsäädäntöelimet) vastuun ja tilivelvollisuuden puute, on merkittävä eroperheiden ja lasten hyvinvointia vaarantava tekijä, jonka vuoksi vahvoja vastuurakenteita tarvitaan kiireellisesti, ja ne on perustettava viipymättä.
- Samalla vallitsee yksimielisyys siitä, että vanhemmilla on vastuu olla aiheuttamatta ongelmia, kuten lapsen vanhemmasta vieraantumista ja psyykkisten häiriöiden tuottamista lapsille. Vanhempien ja ammattilaisten tulee olla tietoisia vanhempien kiintymystyyleistä ja motivoivista uskomuksista sekä tarjota ammatillista tukea katkaista tällaisten haitallisten perhemallien sukupolvien välinen kierre ja dynamiikka on tärkeää.
- Vahvistettu viidennen kansainvälisen konferenssin tärkeimmät johtopäätökset: Jaettu vanhemmuus on toimiva avioeron jälkeinen vanhemmuusjärjestely lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, sekä optimaalinen järjestely, myös riitaisten vanhempien lapsille. Jaettu vanhemmuus toimii suojana ensimmäistä kertaa tapahtuvaa perheväkivaltaa vastaan, ja tuemme näin ollen jaettua vanhemmuutta koskevaa olettamaa kiistanalaisissa lapsen huoltoriidoissa sekä kannatamme jaettua vanhemmuutta perhelainsäädännön uudistuksen perustana. Samalla on yhteisymmärrys siitä, että jaettu vanhemmuus on optimaalinen järjestely useimmille lapsille ja perheille, mukaan lukien riitaisat perheet, mutta ei tilanteissa, joissa on todennettua perheväkivaltaa ja lapsen kaltoinkohtelua. Tuemme siis kumottavissa olevaa lakia jaetusta vanhemmuudesta, joka koskettaa perheväkivaltatapauksia.
- Yksimielisyys on siitä, että perheväkivallan ja vieraannuttamisen käsitteleminen eron ja avioeron jälkeen, eivät sulje toisiaan pois. Vieraannuttamisen tunnistaminen osana perheväkivaltaa on osa yhteistä vastuutamme käsitellä perheväkivaltaa kaikissa sen muodoissa. Kaikki yritykset polarisoida tarve käsitellä vieraannuttamista ja muita perheväkivallan muotoja erikseen asettavat lapset ja perheenjäsenet vaaraan.
- Virallinen ja epävirallinen sosiaalinen tuki on elintärkeää ei vain lasten, vanhempien ja perheiden lähipiirin hyvinvoinnille erossa ja avioerossa, vaan myös jaetun vanhemmuuden järjestelyjen onnistumiselle. Sosiaalisen pääoman roolia lasten ja perheiden tukemisessa siirtymävaiheessa jaettuun vanhemmuuteen ei voida aliarvioida.
Alkuperäinen englanninkielinen lehdistötiedote on luettavissa täältä.
Johtopäätelmien mukaisesti vastuullisten tahojen on kannettava vastuunsa lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Lasten oikeudet ry on ICSP jäsen, ja voimme tarvittaessa kutsua Suomeen kuultavaksi tunnettuja kansainvälisiä alan tutkijoita.
Jos yhdyt tavoitteisiimme, ja haluat edistää niiden saavuttamista, olet lämpimästi tervetullut liittymään jäseneksemme. Täytä jäsenhakemus.
Lasten oikeudet ry