Valikko Sulje

Julkaisut

Mikael Jämsänen näki tyttärensä viimeksi 11 vuotta sitten – tunnettu isyystaistelija asuu nykyisin Maltalla ja katsoo neljän vuoden päähän

Isyyslain muutos tuli liian myöhään sitä ajaneelle Mikael Jämsäselle.

Ilta-Sanomien kertomus isyyskiistaa käyvästä Ristosta herätti tunteet pintaan Mikael Jämsäsessä.

IS kertoi aiemmin Ristosta, joka yritti saada isyytensä kumottua oikeudessa. Ristolle oli selvinnyt, ettei hän ole pienen lapsensa biologinen isä. Risto hävisi taiston.

Nyt uhkana on, että Risto joutuu maksamaan elatusmaksuja lapsesta, joka ei ole hänen oikea lapsensa. Oikeus antaa elatusmaksuasiassa ratkaisunsa ensi viikon keskiviikkona.

Lue lisää: Risto iloitsi, kun pitkään odotettu lapsi syntyi – pari vuotta myöhemmin hän avasi tabletin ja perheonni mureni hetkessä

Nykyisin Maltalla asuva Jämsänen tuli tunnetuksi isyystaistelustaan, joka vaikutti myös isyyslain uudistamiseen. Vanhan lain aikana Jämsänen menetti kaikki oikeutensa omaan biologiseen lapseensa.

Jämsänen kävi Riston tavoin repivää oikeuskiistaa isyydestä. Tilanne on kuitenkin päinvastainen kuin Ristolla.

Jämsäsellä on biologinen lapsi, mutta oikeuden päätöksellä hän ei saa tavata lastaan.

– Tytär täytti torstaina 11 vuotta. Olen nähnyt hänet viimeksi, kun tytär oli kaksikuukautinen, Jämsänen kertoo.

Mikael Jämsänen asui avoliitossa, kun hänen avovaimonsa tuli raskaaksi. Avovaimo oli eronnut aviopuolisostaan ja pannut avioeron vireille.

Avioero ei ehtinyt tulla voimaan, kun tytär syntyi.

Jämsänen kävi avopuolison raskauden aikana neuvolakäynneillä. Hän oli mukana synnytyksessä.

– Muistan, kun lapsi syntyi. Lapsi oli aivan kylmä. Panin hänet paitani alle lämpimään. Muistan, miten tytär katsoi suoraan silmiin.

Lapsen äiti vahvisti Jämsäsen biologisen isyyden isyyskanteessa.

Jämsänen hoiti tytärtään ensimmäiset kuukaudet.

Kaksi kuukautta tyttären syntymästä tilanne muuttui. Lapsen äiti ilmoitti yllättäen, että hän muuttaa yhteen entisen aviopuolisonsa kanssa.

Äiti perui aiemman vahvistuksensa lapsen biologisesta isästä.

Alkoi vuosia kestänyt oikeustaistelu, jossa käytiin läpi koko oikeusjärjestelmä. Lopputulos oli, että Jämsäseltä kiellettiin oikeus tyttäreensä.

– Virallista isyystestiä en lain puitteissa voinut vaatia silloisen isyyslain mukaan, kun asia peruttiin ja minulta vietiin oikeus nähdä ja tavata tytärtäni.

Uuden isyyslain myötä avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äiti ei ole enää voinut vastustaa isyyden selvittämistä.

Isän kirje tyttärelle
Ero tyttärestä otti koville. Jämsänen sairasteli ja kärsi unettomuudesta.

Hän on ainoastaan nähnyt kuvia tyttärestään.

– Kun katsoo kuvia, isyydestä ei voi olla epäselvyyttä. Tyttärellä on selvästi minun piirteeni.

Isyyslaki on Jämsäsen tapauksen jälkeen muuttunut. Hän oli mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka valmisteli lakimuutosta.

– Olen saanut jotain hyvää aikaiseksi. Nykyisin äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittelyä.

Jämsäsen toiveet ovat neljän vuoden päästä. Kun tytär täyttää 15 vuotta, hän voi ottaa yhteyttä tyttäreensä, joka voi käynnistää itse isyyden selvittämisen.

Jämsäsellä ei ole vielä muita lapsia. Hän asuu nykyisin Maltalla ja on naimisissa. Hän toivoo, että perheeseen syntyy joskus lapsia.

Jämsänen kirjoittaa aina tyttärensä syntymäpäivänä 23. tammikuuta kirjeen, jonka hän julkaisee Facebook-sivuillaan. Niin tänäkin vuonna.

“Haluan olla maailman paras isä sinulle, rakastan sinua niin.

Odotan sitä hetkeä kun saat itse päättää asioistasi ja selvittää kuka oma biologinen isäsi on, joka on kaivannut sinua koko elämäsi. Vuosien aikana olen sinnikkäästi pitänyt kiinni uskostani, toiveestani ja lupauksestani itselleni ja sinulle. Tämän lupauksen tulen aina pitämään, sillä sinä tulet aina olemaan osa minua. Missä ikinä sinä oletkin niin sinua unohda en, olet aina elämäni valo, enkä ikinä jättäisi sinua pulaan tai hylkäisi sinua, olen aina turvanasi elämässä.”

Iltasanomat 24.1.2020

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006382534.html

Isien syrjimisessä ei ole mitään järkeä (Kaleva 1.10.2020)

Isien syrjiminen ei ole pelkästään perustuslain ja ihmisoikeussopimuksien vastaista vaan yksinkertaisesti järjetöntä. Mikään tutkimus ei osoita, että isän merkitys lapselle olisi vähäinen vaan päinvastoin se on aivan oleellinen.

Tästä osoituksena on vaikkapa Yhdysvalloissa kerättyjä tilastoja lapsista, joilla ei ole isää. Itsemurhan tehneistä nuorista 63 % on isättömiä, kodittomista 90 % on isättömiä, käytöshäiriöisistä lapsista 85 % on isättömiä, raiskaajista 80 % on isättömiä, lukion keskeyttäneistä 71 % on isättömiä, huumeiden käyttäjistä 75 % on isättömiä ja nuorisovankilassa olevista 85 % on isättömiä. (Law Enforcement Today 18.11.2019)

Kasvatustieteen professori Linda Nielsen on koostanut tutkimuksia isättömyyden tai vähäisen isäajan vaikutuksesta tyttöihin. Näistä tutkimuksista selvisi, että tytöillä, jotka eivät ole eläneet isän kanssa varhaisina lapsuusvuosina, on 7-8 kertainen riski tulla raskaaksi teini-ikäisenä. Riski seksin harrastamiseen nuorella iällä on nelinkertainen.

Nielsenin lainaamien tutkimusten mukaan isättömillä tytöillä on myös huonompi itsetunto, huonommat arvosanat koulussa, suurempi riski tippua lukiosta, suurempi riski rikoksiin sekä suurempi riski päihdeongelmiin. Näillä tytöillä on myöskin enemmän psyykkisiä ongelmia ja masentuneisuutta.

Suomessa käräjäoikeus määrää 87 %:ssa ensikäsittelyistä lähivanhemmuuden äidille, ja melko normaali käytäntö on määrätä isälle vain joka toinen viikonloppu.

Oikeuskäsittelyihin on yleisimmin syynä se, että lapsiinsa kiintynyt isä koittaa turvata yhteytensä lapsiin, kun taas äiti vastustaa isän laajaa läsnäoloa. Äideistä yli puolet hakee oikeudelta yksinhuoltajuutta.

OTT Anja Hannuniemi viittasi lakivaliokunnan kuulemisessa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 % pitkittyneistä huoltajuusriidoista johtuu toisen vanhemman vieraannuttamispyrkimyksistä. Omassa tutkimuksessaan hän havaitsi, että kaikissa pitkittyneissä huoltajuuskiistoissa vieraannuttaminen oli nähtävissä ja näistä 75 %:lla vain toinen vanhemmmista osoitti niitä, kun lopuissa 25 prosentissa myös vastapuoli oli provosoitunut. Jokaisessa tapauksessa riidan aikaansai vain toinen vanhemmista.

Asiasta on puhuttu kymmeniä vuosia ilman todellisia parannuksia isien ja lasten asemaan. Vaadimme päättäjiltä ja viranomaisilta vastausta kysymykseen, miksi järjettömyyden annetaan jatkua.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj

/ / ajankohtaista, Syrjinta

Raportti Malagan ICSP-konferenssista 2-3 joulukuuta 2019

International Council on Shared Parenting (ICSP) järjesti 2-3 joulukuuta 2019 konferenssin Malagassa, Espanjassa, johon minulla oli ilo osallistua. Tämän konferenssin pääasiallisena teemana oli yhteishuoltajuus, mutta sen aikana käsiteltiin monia muitakin lasten ja vanhempien oikeuksiin liittyviä asioita, kuten vieraannuttamista, lapsen etua, ja kansallista lastensuojelulainsäädäntöä ympäri maailmaa.

 

Koska konferenssin tapahtumapaikka oli Espanjassa, paikalla oli suuri määrä espanjalaisia asiantuntijoita, ja espanjalainen lastensuojelulaki oli näin ollen monen puheenvuoron aiheena. Yhteishuoltajuus on verrattain uusi ilmiö Espanjassa, mutta on yleistynyt nopeasti lyhyessä ajassa. Syynä tähän muutokseen eivät ole lakiuudistukset, vaan tuomioistuinten kehittyvä lain tulkinta ja muuttuvat asenteet vanhemmuuteen ja lapsen etuun liittyen. On kuitenkin tärkeä huomata, että Espanjan eri kuntien välillä on suuria eroja tämän käytännön toteuttamisessa.

 

Toinen maa, jonka järjestelmä oli tärkeässä osassa konferenssin aikana, oli Filippiinit. Filippiinejä edustavat asiantuntijat olivat konferenssin kunniavieraina johtuen maan aikaisemmasta yhteistyöstä ICSP:n toiminnassa. Konferenssin ensimmäinen puheenvuoro koski nimenomaan Filippiinien lastensuojelulainsäädäntöä ja sen eroja Espanjan järjestelmään.

 

Konferenssissa käytiin kuitenkin läpi lasten oikeuksia hyvin laaja-alaisesti, ja sitä tarkasteltiin monesta eri tieteellisestä näkökulmasta. Lapsen etu oli ymmärrettävästi tärkeä teema, joka toimi perustana muulle keskustelulle. Yhteishuoltajuutta käsiteltiin monelta eri taholta, ja siihen liittyviä vaikeuksiakin tuotiin esille: esimerkkejä tästä olivat yhteishuoltajuuden taloudelliset vaikutukset, esimerkiksi verottamiseen liittyvät monimutkaisuudet.

 

Yhteishuoltajuuteen liittyvien etujen yhteydessä tanskalainen Jesper Lohse mainitsi, että yhteishuoltajuuden ja -asumisen hyödyistä on huomattavasti näyttöä, ja muistutti, että isien ja äitien tasa-arvoisuus palvelee lapsen etua. Tieteelliseen näyttöön liittyen tuli kuitenkin myös varoitus Lluis Flaquerilta, joka nosti esille, että jopa Euroopan unioniin kuuluvien maiden kesken on vaikea tehdä vertailuja yhteisasumiseen liittyen, koska tiedot ovat monimuotoisia ja kerätty poikkeavin tavoin.

 

Myös vieraannuttaminen esiintyi monen asiantuntijan puheissa. Se oli jokseenkin tunteita herättävä aihe, josta muun muassa väiteltiin yhdessä vaiheessa yleisön ja paneelin kesken, ja varsinkin yleisössä esiin nostetuille huomioille annettiin innokkaasti aplodeja. Myöhemmin Edward Kruk, yksi ICSP:n järjestäjistä, puhui vieraannuttamisen perusteista tarkemmin. Hänen puheeseensa vedottiin myös myöhemmin konferenssin aikana.

 

Kaiken kaikkiaan lasten suojelu on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ympäri maailmaa. Tämä nostettiin esiin konferenssin aikana, ja kiteytettiin myös sen loppupuheessa. Malagan konferenssi ei tarjonnut ainoastaan paljon tietoa yhteishuoltajuudesta tehdystä tutkimuksesta, mutta myös loistavan yleiskatsauksen lasten oikeuksien nykytilanteesta monen eri maan ja tiedekunnan näkökulmasta.

 

Tapio Koivula

Lasten oikeudet ry

hallituksen jäsen

 

/ / ajankohtaista

Suomella ollut vaikeuksia noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.

Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.

”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.

Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.

Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Lastenoikeudet ry

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/suomella-ollut-vaikeuksia-noudattaa-lapsen-oikeuksien-sopimusta/830394/

/ / ajankohtaista

Lapsenoikeuksienpäivän tapahtuma järjestäjänä Lastenoikeudet ry

Lastenoikeudet ry järjestää lapsenoikeuksienpäivänä 20.11.2019 tapahtuman osana Slush tapahtumaa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina TwoDads ja Pop & Co. Tapahtuma avoin kaikille. Tervetuloa!
/ / ajankohtaista

Loading...