Valikko Sulje

Julkaisut

Lisää vauvoja!

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.1.2023

Suomessa tällä hetkellä syntyy historiallisen vähän vauvoja, kun samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Heikentyvä huoltosuhde on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta toimia sen korjaamiseksi ei ole tehty. Suomea voi pitää perhepolitiikan takapajulana, joka ei välitä tutkimustiedosta, hyvistä kokemuksista tai euroopan neuvoston suosituksista. Vaikka alhaiseen syntyvyyteen ja lasten pahoinvointiin on monia syitä niin tarvittaviin muutoksiin on lähdettävä rohkeasti.

Suomessa yli puolet pareista päätyvät eroon koskettaen noin 30.000 lasta vuosittain. Lasten oikeudet ry oli mukana järjestämässä Pohjoismaista yhteishuoltajuuskyselyä johon tuli vastauksia 3500 kappaletta. Kyselyn mukaisesti suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka suomalaiset isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Iseistä 81% on menettänyt joko osittain tai kokonaan luottamuksen viranomaisiin. Isät kokevat, että erossa heidän laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa rajoitetaan ja tarjolla on vain elättäjän rooli. Tämä ei luonnollisestikaan kannusta lasten hankintaan.

Suomeen tulisi saada lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa, jossa laki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia. Lakimuutokseen kannustavat myös laajat vuoroasumistutkimukset (60 kpl) sekä Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2015. Erolapsella on oltava kaksi kotia ja tuet jaettava kahteen kotiin kuten Ruotsissa ja Norjassa. Ei ole oikein samanaikaisesti rikastuttaa toista kotia ja toista köyhdyttää. Suomessa elää noin 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden tiedetään mm. lisäävän riskiä päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille, syrjääntymiselle, rikollisuudelle sekä alhaiselle koulutustasolle. Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella.

Tutkimuksista tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun korrelaatio on toisinpäin naisilla. Siksi erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua ja opetuksessa tulisi keskittyä perusopetukseen. Koska koulu ei ole elämyskeskus vaan paikka, jossa opitaan taitoja tulisi palata takaisin kirjoihin ja kyniin, digitaalisten välineiden painoa tulisi vähentää, opiskelu rauhallisissa luokkahuoneissa ja opiskelurauha palautetaan ottamalla takaisin erityisluokat.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

Puheenjohtaja

 

 

Vuoroasumisen myytit

Olemme avanneet web-sivuillemme oman valikon ”Vuoroasumisen myytit”.

Vuoroasumisen myytit

 

Vuoroasumiseen sisältyy paljon myyttejä tai vanhentuneita käsityksiä. Kansainvälinen yhteistyökumppanimme International council on shared parenting (ICSP) johon kuuluu 5500 kansainvälistä tutkijaa on koostanut listan yleisimmistä vuoroasumiseen liittyvistä myyteistä. Sivun lopusta löytyvät linkit tutkimuksiin, joihin viitataan sekä Phd. Malin Bergströmin haastattelu.

Information as well available in english.

MYYTIT JA TOTUUDET

Myytti #1

Tasapuolisesti jaettu vanhemmuus korostaa vanhempien oikeuksia lasten edun kustannuksella.

Totuus

Tärkein asia, joka vahvistaa oletusta tasapuolisen vanhemmuuden paremmuudesta, ovat kaikki ne edut, joita jaettu vanhemmuus tarjoaa lapsille.

Yli 40 vuoden yhteiskuntatieteellinen tutkimus vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä siitä, että suurimmassa osassa tapauksia yhteisissä vanhemmuuden järjestelyissä kasvatetut lapset saavat merkittävästi korkeammat pisteet lähes kaikilla lasten hyvinvoinnin mittareilla kuin yksinhuoltajuusjärjestelyssä kasvatetut lapset. Nielsen (2014); Baude (2016); Bauserman (2002 ja 2012).

Myytti #2

Jaettu vanhemmuus ei hyödytä lapsia, jos vanhemmat ovat keskenään riitaisia.

Totuus

Vaikka vanhempien välillä olisikin ristiriitaa, yhteishuollon järjestelyt ovat parempia lapsille kuin yksinhuoltajuusjärjestelyt kaikilla käyttäytymisen, emotionaalisen, fyysisen ja akateemisen hyvinvoinnin mittareilla ja liittyvät siihen, että lapsilla on paremmat suhteet vanhempiinsa ja isovanhempansa.

Vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatu ennustaa paremmin lasten pitkän aikavälin tuloksia kuin vanhempien keskenäinen konflikti. Fabricius & Leucken (2007); Nielsen (2017 & 2018); Harmon, et al. (2022); Fabricius & Suh (2017).

Myytti #3

Jaettu vanhemmuus ei tuota parempia tuloksia lapsille; se on vain korrelaatio vanhempien oikeista valinnoista.

Totuus

Vaikka perheillä, jotka valitsevat jaetun vanhemmuuden, voi olla muita ominaisuuksia, jotka auttavat lapsia menestymään (korkeammat tulot, korkeampi koulutustaso, vähemmän konflikteja), nyt on olemassa selkeää näyttöä siitä, että jaettu vanhemmuus itsessään, ei vain nämä muut ominaisuudet, vaikuttavat lasten hyvinvointiin.

Todisteita tästä on maista, joissa jaettu vanhemmuus on yleistä kaikissa sosioekonomisissa luokissa, ja myös edistyneistä tilastollisista analyyseista, jotka mahdollistavat jaetun vanhemmuuden vaikutusten mittaamisen. [Braver & Votruba, 2018]

Myytti #4

Jaettu vanhemmuus ei sovi imeväisille ja taaperoille.

Totuus

Pienet lapset kehittävät ensisijaista kiintymystään useampaan kuin yhteen henkilöön. Vahvat, terveet vanhempien ja lasten väliset suhteet tarvitsevat johdonmukaisia ja toistuvia kontakteja, mukaan lukien päivä- ja yöhoito.

Imeväisten ja taaperoiden yöpymisen rajoittaminen rakastavien vanhempien luona on ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedämme vanhempien ja lasten välisten suhteiden mielekkäästä kehittymisestä lasten ensimmäisinä elinvuosina.

Ei ole tieteellistä tukea väitteelle, jonka mukaan vauvojen ja taaperoiden yöpyminen isänsä luona olisi haitallista tai häiritsisi heidän kiintymystä äitiinsä. Warshak (2014 ja 2018); Nielsen (2014); Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020)

Myytti #5

Jaettu vanhemmuus heikentää lasten turvallisuutta vaatimalla heitä kulkemaan kahden kodin välillä.

Totuus

Vaikka kahden kodin välillä liikkuminen aiheuttaa joskus hankaluuksia, tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei ole haitallista lapsille eikä estä heidän vahvoja suhteita kumpaankin vanhempaan. Yöpymiset yhtä paljon kummankin vanhemman kodissa hyödyttivät sekä pitkäaikaisia äiti-lapsi- että isä-lapsi-suhteita. Fabricius & Suh (2017); Fransson et al. (2018); Warshak (2014).

Myytti #6

Vanhemmuuden jakaminen ei ole välttämätöntä, koska lasten etu on laatu, eikä kummankin vanhemman kanssa vietetyn ajan määrä.

Totuus

Vanhemmuuden ajan laatu on tietysti hyvin tärkeää. Mutta vanhemmuuteen käytettävän ajan määrä on myös ratkaisevaa lasten hyvinvoinnille.

Tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät siitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat merkittävästi tavanomaisiin, päivittäisiin vanhemmuuden tehtäviin, ei vain viikonloppu- ja loma-aikaan. Ja jaetun vanhemmuuden edut lapsille lisääntyvät, kun kummankin vanhemman kanssa vietetty aika  lähestyy tasa-arvoa. Fabricius & Suh (2017); Fabricius (2020 ja 2022).

Myytti #7

Jaettu vanhemmuus altistaa lapset hyväksikäytölle.

Totuus

Tämän väitteen tueksi ei ole tieteellistä näyttöä. Jaettua vanhemmuutta koskevat lait ovat kumottavissa, jos tämäntyyppinen huoltajuussuunnitelma ei ole lapsen edun mukainen ja jos perheessä on todistetusti esiintynyt väkivaltaa.

HHS:n raportit eivät osoita lasten pahoinpitelytapausten lisääntymistä osavaltioissa sen jälkeen, kun yhtäläiset jaetut vanhemmuusoletukset on otettu käyttöön. (”Child Maltreatment 2020” Yhdysvaltain terveys- ja ihmispalveluvirasto lapsille ja perheille, s. 30.) Fabricius (2020)

Viitatut tutkimukset löytyvät täältä.

 

 

Myths and Truths about Shared Parenting and Child Wellbeing

Reference & Researches

Phd. Malin Bergströmin haastattelu 9.3.2021

/ / ajankohtaista

Pohjoismaiden yhteishuoltajuuskyselyn tulokset

Mediatiedote 17.11.2022

Pohjoismaiden yhteishuoltajuuskyselyn tulokset

Lasten oikeudet ry järjesti yhteistyössä johtavien pohjoismaisten lapsi- ja isäjärjestöjen kanssa vanhemmille suunnatun yhteishuoltajuuskyselyn aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022. Saimme 3500 vastausta, joista reilu 1000 vastausta suomalaisilta iseiltä.

Kysely toteutettiin siten, että kyselyä jaoimme yhdistyksen web-sivulla, -some kanavissa sekä isojen kaupunkien facebook ryhmissä.

Kyselyssämme kysyimme perustietoja vanhemmasta ja lapsista. Tämän lisäksi kysyimme onko vanhempi kokenut syrjintää, minkä tyyppistä syrjintää, kuinka usein ja miten syrjintä on vaikuttanut vanhempaan, lapseen sekä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen.

Tulemme jakamaan kyselyn tulokset tutkijoille, ihmisoikeustoimijoille, hallitukselle, poliittisille päättäjille, viranomaisille sekä medialle.

Kyselymme tuloksia saa vapaasti jakaa ja käyttää omiin tarkoituksiin. 

Shared parenting 2022 survey in English

 

Johtopäätelmät

Yhteishuoltajuus kysely 2022 on osoittanut useita merkittäviä havaintoja isien ja lasten tilanteesta maailman tasa-arvoisimmissa maissa.

Kyselyssä on mukana laajalla otannalla vastaajia eri ikäryhmistä, tuloluokista ja se edustaa isiä kaikista pohjoismaista. Maakohtaisia eroavaisuuksia ei ole paljon, mutta suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista.

Kyselyn tulokset ovat varsin selkeät.

  • Isillä ei ole kovin paljon oikeuksia.
  • Kyselyssä on otettu mukaan myös yhteisessä kodissa asuvat vanhemmat.
  • Suurin osa vanhemmista jakavat vanhemmuutta.
  • Suurin osa vanhemmista ovat yhteishuoltajuudessa.
  • Yli 80% isistä kokee syrjintää lain ja käytäntöjen osalta.
  • Yli 95% isistä kokee kokevansa sukupuolisyrjintää.
  • Kysely osoittaa, että syrjintäkokemus kasvaa radikaalisti silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.
  • Kyselystä selviää, että kahteen kotiin jakaantuminen, tiedon jakaminen, taloudellisten tukien saaminen ja uusioperhe tapaukset ovat pääasiallisia haasteiden kohtia.
  • Kysely osoittaa, että psykologinen, fyysinen, ja taloudellinen väkivalta isiä kohtaan on yleistä yhteiskunnassamme.
  • Kysely osoittaa, että suurimmassa osassa isiin kohdistuneista lähisuhdeväkivaltatapauksista viranomaiset eivät ole lähteneet tutkimaan tapauksia.
  • Kysely osoittaa, ettei vain pelkästään toinen vanhempi, vaan myös valtio ja paikalliset viranomaiset osallistuvat syrjintään kehittäen siten järjestelmällisiä ja kulttuurillisia haasteita.
  • Kysely osoittaa selkeästi yhteiskunnalta tarvetta panostaa perheiden tasa-arvoiselle kohtelulle.

Tämä liittyy pääasiassa laillisiin oikeuksiin, yhteiseen jaettuun asumismalliin, tasa-arvoiseen yhdessäoloaikaan lapsen kanssa, tiedon jakamiseen ja yhteiskunnalliseen tukeen.

Haasteena jokaisessa maassa ja valtiossa tänä päivänä on varmistaa yhteishuoltajuus (50/50) lähtökohtaiseksi oletusasetukseksi lakiin kaikissa perhemuodoissa.

Tänä päivänä me tiedämme tutkimuksista ja todellisen elämän kokemuksista, että tämä olisi kaikkein eniten lapsen etujen mukaista ilman mitään epäilystä.

Kysely selkeästi osoittaa toteen järjestelmällistä ja rakenteellista Yleissopimuksen Lapsen Oikeuksista (Convention on the Rights of the Child, CRC) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (The European Convention of Human Rights, ECHR) rikkomista.

Kansallisten hallitusten tulisi varmistaa tämän toteutuminen, ei vain oikeudellisista syistä, vaan myös kestävän yhteisöllisen tasapainon säilymisen vuoksi, sekä kestävän tulevaisuuden sukupolvien viranomaisiin luottamuksen rakentamiseksi.

Jaettu vanhemmuus ja yhtäläiset oikeudet perhe-elämässä on yksi tärkeimmistä tekijöistä yhteiskunnan vakaudelle ja kohti YK.n maailmanlaajuisia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.

 

 

Tilastografiikka

Sukupuoli ja ikä

3 500 isää on vastannut online-kyselyyn. Suurin osa isistä on 31-50-vuotiaita.

(Under=alle, Over=yli)

Koulutus

Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet koulutukselliset taustat edustamaan yhteiskuntaa.

(Primary school=peruskoulu, Gymnasium/ technical school=lukio, ammattikoulu, Shorter education=lyhyt oppimäärä, Medium education=ammattikorkeakoulu, Long education=yliopisto, Other=muu)

Tulotasot

Kyselyyn vastanneilla isillä on laajalti jakaantuneet tulotasot edustamaan yhteiskuntaa.

(Much below average=selvästi alle keskitulon, Under average=alle keskitulon, Average=keskituloinen, Over average=yli keskitulon, Much over average=selvästi yli keskitulon, Don’t want illuminate=en halua kertoa)

 

Lapset

Ikä, sukupuoli ja lasten lukumäärä

Kyselyyn vastanneilla isillä on keskimäärin kaksi lasta ja tasaisesti jakaantuneena sekä tyttöjä että poikia.

(Number of children=lapsiluku, Age and gender of youngest child=nuorimman lapsen ikä ja sukupuoli, Age and gender of oldest child=vanhimman lapsen ikä ja sukupuoli, None=ei lapsia, Average=keskimääräinen lapsiluku, Boy=poika, Girl=tyttö)

Huoltajuus

Kyselyyn vastanneilla isillä on yhteishuoltajuus yhteen tai useampaan lapseen ja siten heidän tulisi saada olla mukana tekemässä lapsia koskevia päätöksiä lain nojalla.

(Shared legal custody=yhteishuoltajuus, Multiple legal custody=erilaisia huoltajuuksia, Sole legal custody=yksinhuoltajuus, No legal custody=ei huoltajuutta)

Lapsen asuinpaikka

Kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla lapsi asuu äidin kanssa johtuen huonosti ja epäselvästi laadittujen lakien historiasta, jossa laki ei tue kahden kodin järjestelmää. Joillakin vanhemmilla lapsi asuu molempien luona, koska lapsia on useampia, tai koska vanhemmat asuvat yhdessä.

(Father=isän luona, Mother=äidin luona, Both=molempien luona, Other=muu)

Vanhemmuuden ajan jakaantuminen

Kyselyyn vastanneista vanhemmista 22,57% asuu yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa ja 48,67% asuvat eri kodeissa jakaen yhteishuoltajuus järjestelyllä vanhemmuutta 50/50 tai 60/40.

19,72% isistä viettää viikonloput tai 1-2 vuorokautta viikossa lastensa kanssa ja 16,46%:lla isistä ei ole ollenkaan mitään kontaktia lapseensa tai noin 2%:lla on valvotut tapaamiset lapsensa kanssa. 

Joillakin yhteishuoltajavanhemmilla on sovittuna pidempikestoisia erikoisjärjestelyitä 1-3 kuukauden aikajaksoilla vanhempaa kohden johtuen ulkomaan työmatkoista tai vajavaisista tuntimääristä vastasyntyneiden lasten kohdalla.

(Living together=asutaan yhdessä, Equal parenting=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppuna tai päivä, Supervised or none=valvottu tapaaminen tai ei tapaamisia)

Sukupuolten tasa-arvo

Oletko kokenut syrjintää

3.000 isää on vastannut kyselyssä kysymykseen syrjinnästä ja useimmat kertovat, että ovat kokeneet joko usein tai joskus syrjintää. Me yhteiskunnassa harvoin kuulemme tästä vaikka yli 80% isistä on kokenut syrjintää.

(Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)

Minkä kategorian syrjintää

2.500 isää on vastannut kyselyssä tarkentaviin kysymyksiin ja todenneet, että sukupuolisyrjintä on kaikkein yleisin syrjinnän tyyppi yhteiskunnassa isiä kohtaan.

(Gender=sukupuoli, Race=rotu, Religion=uskonto, Political=poliittinen, Sexually=seksuaalinen suuntautuminen, Handicap=vammaisuus)

Minkälaista syrjintää

Useimmat isät tässä kyselyssä kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää, joka johtuu puutteellisista laillisista oikeuksista.

Suuri osa isistä on myös kokenut tiedonsaannin puutteelliseksi, päätökset vääriksi ja valheellisia väittämiä koskien heidän suhdetta lapseen, joten ehkä meidän pitäisi yhteiskunnassamme tutkia ja priorisoida tärkeämmäksi tätä aihetta.

Johtuen siitä, että niin suuri määrä isiä kertoo kokevansa näitä samoja ongelmia riippumatta siitä, onko kyseessä isä, joka asuu yhdessä lapsen äidin kanssa vai erillään tasapuolisella yhteishuoltajuussopimuksella, niin tämä aihe tulisi ottaa vakavasti.

2.500 isää tässä kyselyssä on vastannut tähän kysymykseen.

(Lack of information=tiedon puute, Lack of counselling=sovittelun puute, Missing legal rights=ei laillisia oikeuksia, Less time to speak=vähäinen yhteydenpito, Longer waiting times=pitkä odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Misinformation=väärää tietoa, False accusations=perättömiä syytöksiä)

Oletko kokenut syrjintää seuraavilla osa-alueilla

Useimmat isät kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää liittyen heidän lastensa asumis- ja muihin järjestelyihin.

Suuri osa isistä kertoo myös kokeneensa syrjintää tietojen saamisessa, vääristä päätöksistä ja perättömistä väittämistä liittyen lapseen. Yhteiskuntana tulisi enemmän tutkia ja kiinnittää asiaan huomiota.

Kyselyssä ei kysytty tiedonsaannista koskien yksityisten yritysten palveluita lapsille kuten pankkien, vakuutusyritysten tai muiden tutkijoiden tiedoista, mutta tiedossa kuitenkin on, että myös näillä osa-alueilla on suuria haasteita isillä, joskin kuitenkin kaikki ajattelevat, että olisi haasteellista saada näitä tietoja, jos niitä yrittäisi saada. 

(Biological parenting=biologinen vanhemmuus, Public information=julkiset tiedot, Parental leave=vanhempain vapaa, Residence/ non-residence=asuminen/ ei asumista, Children benefits=lasten tuet, International children cases=kansainvälinen lapsiasia, Public children cases=lastensuojelu, Financing=talous, Other=muu)

Mikä oli syrjinnän syy

Suurin osa isistä kertoo, että toinen vanhempi sekä paikallinen-, että keskushallinnollinen viranomainen ovat olleet syyllisiä syrjintään. Tämä havainnollistaa sen, että perheoikeus ja käytäntö eivät ole sukupuolitasa-arvoisia isiä kohtaan maailman tasa-arvoisimmissa maissa.

(Parent=vanhempi, Relatives=sukulaiset, Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Lawyer=lakimies, Ministry=ministeriö, Court=oikeus, Organization=organisaatio)

 

Vaikutukset ja seuraukset

Kuinka syrjintä on sinuun vaikuttanut

Suurin osa isistä kertoo tässä kyselyssä, että syrjinnällä on ollut katastrofaalisia tai merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi suhteeseen lapsen kanssa, mielenterveyteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan. Selkeä ja todella pelottava tulos yhteiskunnalle. 2.500 isää on vastannut kysymykseen.

(Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected=ei ole vaikuttanut, Not relevant=ei oleellinen, Relation to children=vuorovaikutus lapseen, Relation to family=perhesuhde, Personal reputation=henkilökohtainen maine, Career/ job=ura/työ, Social life=sosiaalinen elämä, Financial situation=taloudellinen asema, Mental well-being=mielenterveys, Physical health=fyysinen terveys, Trust in authorities=luottamus viranomaisiin, Trust in new partner=luottamus uuteen puolisoon, Trust to others=luottamus muihin ihmisiin, Housing situation=asuminen, Children’s health and well-being=lasten terveys ja hyvinvointi, Children’s education=lasten koulu, Suicidal thoughts=itsetuhoisia ajatuksia)

Onko syrjinnästä tehty ilmoitusta tai valitusta

Yli 1.000 isää tässä kyselyssä kertoo tehneensä valituksen paikallisviranomaisille, alueviranomaisille, aluehallitukselle, oikeudelle tai poliisille. Useimmiten mitään ei kuitenkaan tapahdu.

(Local government=paikallishallinto, State administration=aluehallinto, Equality council=tasa-arvo komitea, Court=oikeus, Police=poliisi, Human Rights Institution=ihmisoikeusjärjestö)

Paljonko syrjintä on henkilökohtaisesti taloudellisesti maksanut

Kyselyssä isiltä on kysytty, paljonko syrjintä heille on henkilökohtaisesti maksanut. Kysely ei kysynyt, paljonko syrjintä on maksanut yhteiskunnalle. 2.200 isää on vastannut kysymykseen.

(Little=vähän, Some=jonkin verran, High=paljon, Very high=todella paljon)

Psykologiselle väkivallalle altistuminen

Kyselyssä isiltä kysyttiin, jos he ovat joutuneet tai altistuneet syvästi halventavalle, loukkaavalle tai alistavalle käytökselle nykyisessä tai entisessä kotitaloudessaan asuvan toisen henkilön toimesta. Nämä ovat lain mukaisia määritelmiä psykologiselle väkivallalle. 2.600 isää vastasi kysymykseen.

(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)

Liittyivätkö sukulaiset, viranomaiset, lakimiehet tai muita henkilöitä osallisiksi suoraan tai välillisesti?

Suuri osa isistä kertoo, että muut henkilöt tai viranomaiset ovat osallistuneet suoraan tai välillisesti. Tämä osoittaa kulttuurillista ja rakenteellista haastetta yhteiskunnassa, joka menee yli yksinkertaisesta syrjinnästä ja psykologisesta väkivallasta isiä kohtaan.

(Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)

Oletko ollut lähisuhdeväkivallan uhri?

Isiltä kysyttiin, jos he ovat olleet lähisuhdeväkivallan uhreja. 1.750 isää kertoivat, että ovat olleet, pääasiassa psykologisen, mutta myös taloudellisen ja fyysisen lähisuhdeväkivallan kohteena.

(Physical=fyysinen väkivalta, Psychological=henkinen väkivalta, Financial=taloudellinen väkivalta, Sexual=seksuaalinen väkivalta, Digital=digitaalinen väkivalta, Other=muu)

 

Data-analyysi

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjintään

Yhdistäessä kyselyn tuloksia, on selvästi osoitettavissa, että isät kokevat pääasiassa syrjintää kahden kodin perheissä. Syyt sille, että näin on, vaikuttaa olevan historiallisissa, kulttuurillisissa ja poliittisissa seikoissa.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Never=ei koskaan, Rarely=harvoin, Sometimes=joskus, Often=usein)

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna psykologiseen väkivaltaan

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selkeästi osoitettavissa, että isät kokevat psykologista väkivaltaa silloin, kun lapsella on kaksi eri kotia. Syy tälle ilmiölle näyttäisi liittyvän vakavimpiin tapauksiin, joissa äiti vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. 

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Yes=kyllä, No=ei, Do not know=en tiedä)

 Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutuksiin suhteeseen lapseen

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjintä kahden kodin perheissä ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole ollenkaan yhteyttä, on koettu katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän ja lapsen suhteeseen.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vaikuttanut vähäisesti, Not affected=ei vaikuttanut, Not relevant=ei  merkitystä)

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen isän mielenterveyteen

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että isän syrjimisellä kahden kodin perheissä yleensäkin ja tapauksissa, joissa lapsella ei ole yhteyttä isäänsä, on koettu olleen katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia isän mielenterveydelliseen hyvinvointiin.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäisesti vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen lapsen mielenterveyteen

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden perheen kodeissa ja tapauksissa, joissa lapsella ja isällä ei ole yhteyttä, isien syrjinnällä on ollut katastrofaalisia ja merkityksellisiä vaikutuksia lapsen mielenterveyteen.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähän vaikuttanut, Not affected=ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän vaikutukseen viranomaisiin luottamiseen

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että kahden kodin perheissä isän syrjinnällä yleisesti ottaen on katastrofaalisia ja merkittäviä vaikutuksia viranomaisiin luottamiseen. Tämä osoittaa merkittävää haastetta yhteiskunnassa.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)

Yhdessäoloaika lapsen kanssa suhteutettuna syrjinnän aiheuttamiin itsetuhoisiin ajatuksiin

Koostettaessa kyselyn tuloksia, on selvää, että pääasiallisesti kahden kodin perheissä isien syrjinnällä on vaikutusta itsetuhoisiin ajatuksiin. Tämä yhteys tulisi ottaa todella vakavasti, kun huomioidaan, että pääasiassa isät tekevät itsemurhia yhteiskunnassamme.

(Living together=asutaan yhdessä, No contact=ei kontaktia, Catastrophic=katastrofaalinen, Significantly affected=merkittävästi vaikuttanut, Affected=vaikuttanut, Almost not affected=vähäinen vaikutus, Not affected= ei vaikutusta, Not relevant=ei merkitystä)

 

Pohjoismainen vertailu

Huoltajuus maakohtaisesti

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Shared custody=vuorovanhemmuus, Sole custody=yksinhuolto, Both (multiple children)=vuorovanhemmuus ja yksinhuolto, Other=muu)

Lasten asuminen maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on selvää, että lapsi asuu pääsääntöisesti kirjoilla äidin luona jopa 50/50 järjestelyissä, koska laeista ja historiastamme puuttuu mahdollisuus kirjata lasta kahteen eri kotiin silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Both=molemmat, Mother=äiti, Father=isä, Other=muu)

Aika lapsen kanssa maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa pohjoismaiden isistä viettää tasavertaisesti aikaa lapsen kanssa nyky-yhteiskunnassamme silloinkin, kun eivät asu yhdessä lapsen äidin kanssa. Pohjoismaista Suomi ja Norja ovat luvuissa merkittävästi jäljessä.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Living together=asutaan yhdessä, Equal time=vuorovanhemmuus, Weekend or day=viikonloppu tai päivä, None=ei luonapitoa)

Syrjintä maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että yli 80% isistä kokevat keskimäärin syrjintää perhe-elämässä. Tulos on lähes sama jokaisessa pohjoismaassa, jotka määritellään yleisesti maailman tasa-arvoisimmiksi maiksi.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Often=usein, Sometimes=joskus, Rarely=harvoin, Never=ei koskaan)

Syrjinnän tyyppi maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurimpia haasteita pohjoismaissa on laillisissa oikeuksissa, tiedonsaannissa ja virheellisissä päätöksenteoissa, jotka pohjaavat vääristeltyyn tietoon lapsesta ja tämän isästä.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Information=tiedoksisaanti, Counselling=tuki/sovittelu, Legal rights=lailliset oikeudet, Time to speak=yhteydenpito, Processing time=odotusaika, Wrong decision=väärä päätös, Incorrectdata= väärä tieto, False accusations=perättömät väitteet)

Syrjinnän aihe maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain puuttellisuus kahden kodin kirjaamiseksi lapselle laissa ja isien lasta koskevien tietojen saannin mahdollisuuksien puutteellisuus ovat pääsääntöisiä syrjinnän aiheita pohjoismaissa.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Biological parenthood=biologinen vanhemmuus, Public information=julkinen tieto, Parental leave=vanhempain vapaa, Residential/ non-residential=asuminen/ ei asumista, Children financing=lasten tuet, International parents=kansainväliset vanhemmat, Financing, statistics and research=talous, tiedot ja tutkimus)

 Isät väkivallan kohteena maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että suurin osa isistä on joutunut lähisuhdeväkivallan uhriksi jokaisessa pohjoismaassa. Viimeisimpien tilastojen mukaan lähisuhdeväkivaltaa isiä ja äitejä kohtaan on lähes yhtä paljon toisiinsa nähden tänä päivänä. Nämä tilastot eivät perustu naisjärjestöjen omiin tuloksiin vaan yhteiskunnalliseen edustukseen.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Yes=kyllä, No=ei, Not sure=en ole varma, No answer=ei vastausta)

Väkivallan tyyppi maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että väkivalta isiä kohtaan on pääasiallisesti psykologista/henkistä, taloudellista ja fyysistä väkivaltaa kaikissa pohjoismaissa. Jos syrjintä ja lapsesta vieraannuttaminen tulevaisuudessa laskettaisiin mukaan virallisiin väkivallan muotoihin, niin tilastoihin lasketun väkivallan määrä isiä kohtaan kasvaisi valtavasti.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Physical=fyysinen, Psychological=henkinen, Financial=talous, Sexual=seksuaalinen, Digital=digitaalinen)

Mitä tarvitaan maakohtaisesti

Verrattaessa kyselyn tuloksia maakohtaisesti, on osoitettu, että lain mukaisten oikeuksien, tiedonsaannin, neuvonnan ja syrjinnän estämisen on todettu olevan tarpeen jokaisessa pohjoismaassa.

(Denmark=Tanska, Finland=Suomi, Iceland=Islanti, Norway=Norja, Sweden=Ruotsi, Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet)

 

Mitä yhteiskunta voi tästä oppia?

Mitä yhteiskunnalta tarvitaan

Kaiken kaikkiaan isät selvästi kertovat kokeneensa sukupuolisyrjintää pääasiallisesti, koska heiltä puuttuu lakimääreisiä oikeuksia.

On selkeästi tarvetta kansallisilta hallituksilta ja ihmisten oikeuksista huolehtivilta instituutioilta ottaa vakavissaan isien tasa-arvo perheoikeudellisissa ja käytännön asioissa.

(Prevention=ennaltaehkäisy, Legal rights=lailliset oikeudet, Information, counselling and support=tietoa, sovittelua ja tukea, Social events and networking=sosiaaliset tapahtumat ja verkostoituminen, Financial aid=taloudellinen tuki, Housing=asuminen, Class actions=luokka toimet, Other=muu)

 

10 Suositusta

1. Kaikilla lapsilla on koko elämän mittainen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoivattavanaan.
2. Kaikilla vanhemmilla on samat oikeudet lapsen julkisiin ja yksityisiin tietoihin.
3. Kaikilla lapsilla on oikeus viettää lomia tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa.
4. Kaikilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus.
5. Kaikilla lapsilla, jotka eivät asu samassa osoitteessa vanhempien kanssa on oikeus viettää yhtä paljon aikaa molempien vanhempien kanssa.
6. Kaikki vanhemmat jakavat tasan lapsesta koituneet tulot ja kustannukset, jos lapsi viettää suunnilleen yhtä paljon aikaa molempien vanhempien luona.
7. Jos vanhempi muuttaa yli 80 km päähän lapsen asuinpaikasta toinen vanhempi saa automaattisesti lapsen ensisijaisen kodin statuksen ja vanhempi, joka muuttaa pois lapsen luota on velvollinen hoitamaan lapsen kyyditykset.
8. Vanhemmat voivat sopia keskenään poikkeavasta luona-oloajasta ja taloudellisesta tuesta.
9. Jos lapsesta on noussut huoli vanhemman tai viranomaisen toimesta, on asia käsiteltävä perheoikeudessa ja laillisten lapsiasiantuntijoiden toimesta.
10. Perheoikeus voi tehdä päätöksen ottaen huomioon tasa-arvon ja dokumentaatioon perustuvan perusteen lapsen edulle. Kaikki syytökset rikoksista on käsiteltävä poliisin toimesta. Sukupuoli tai minkäänlainen syrjintä koskien lapsen asiaa on käsiteltävä henkisenä väkivaltana.

Aloitetaan tänään uudistamaan huomista perhelakia vastaamaan lapsen etuun ja parempaan yhteiskuntaan.

 

Kyselyn järjesti Suomessa Lasten oikeudet ry

Isät ovat valtavan tärkeitä

Tiedämme, että isät ovat yhtä tärkeitä lapsille, kuin äidit. Tässä asiassa olemme yksimielisiä, mutta missä ovat teot isyyden arvostuksen eteen. Tutkimuksista ja tilastoista selviää, että isättömyyden vaikutukset lapsiin ovat dramaattiset. Ilman biologista isäänsä kasvaneilla nuorilla on huomattava riski joutua vankilaan, syrjäytyä, jäädä ilman korkeakoulututkintoa, tulla teininä raskaaksi, alkoholisoitua tai kärsiä mielenterveyden ongelmista.

Tulemme julkaisemaan 17.11.2022 pohjoismaisen syrjimiskokemuskyselyn tulokset. Suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista pohjoismaista. Vastauksen antaneista 81% on menettänyt luottamuksen viranomaisiin ja 45% on kokenut syrjintää usein. Isät toivovat eniten saavansa laillisia oikeuksia omaan lapseensa ja mahdollisuuden viettää tasapuolisesti aikaa lapsensa kanssa.

Tutkimuksista ja tilastoista selviää, että isättömyyden vaikutukset lapsiin ovat dramaattiset.

Lähtökohtainen vuoroasumislaki on ollut Belgiassa vuodesta 2006, jonka vaikutuksesta perheiden ja lasten hyvinvointi parani ja huoltajuusriitojen määrä laski merkittävästi. Yhdysvaltojen osavaltiot yksi toisensa jälkeen ovat muuttaneet lainsäädäntöä lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi laajojen vuoroasumistutkimusten kannustamana. Euroopan neuvoston suositusta (2015) vuoroasumisen edistämisestä ja isien parempaa huomioimista ei mikään jäsenvaltioista vastustanut. Vuoroasumisen hyödyt ovat kiistattomat ja lapset joiden vanhemmat ovat riitaisia hyötyvät eniten vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisen turvallisuudentunteena molempiin vanhempiin.

Suomessa yli 100.000 lasta elää ilman biologista isäänsä. Merkittävä osuus lapsista on jäänyt isättömiksi viranomaisten ratkaisujen vuoksi. Äidit saavat lähihuoltajuuden 85-87% todennäköisyydellä ja melko yleinen ratkaisu on antaa isälle lapsen tapaamisoikeus joka toinen viikonloppu. Tällaisilla ratkaisuilla vahingoitetaan isän ja lapsen suhdetta merkittävästi ja pysyvästi.

Toivotaan viisautta päättäjillemme korjata näin merkittävä epäkohta ja toivotan kaikille iseille hyvää isänpäivää. Olette valtavan tärkeitä.

Lasten oikeudet ry

Puheenjohtaja

Nurmijärven uutiset 13.11.2022
https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/5495774

Isättömyyden vaikutuksista poikiin

Isättömyyden vaikutuksista lapsiin löytyy tutkimuksia eri maista. Tutkimusten johtopäätökset ovat yhtäläiset. Amerikkalaisen Institute for family studies johtopäätelmät isättömyyden vaikutuksista poikiin. Suomessa erityisesti pojat suoriutuvat heikosti koulussa. Tyttöjen ja poikien oppimiserot ovat OECD maiden suurimmat.

– Nuoret miehet, jotka kasvoivat biologisen isänsä kanssa, valmistuvat yli kaksi kertaa todennäköisemmin korkeakoulusta 20-vuotiaana verrattuna ilman biologista isäänsä kasvaneisiin.

– Nuoret miehet, jotka eivät ole kasvaneet biologisen isänsä kanssa, ovat huomattavasti todennäköisemmin joutilaina 20-30 vuoden iässä.

– Nuoret miehet, jotka eivät ole kasvaneet isänsä kanssa kotona, ovat noin kaksi kertaa todennäköisemmin viettäneet aikaa vankilassa noin 30-vuotiaana.

Kipeimpiä kohtaloita vanhempana on joutua vieraannutetuksi lapsestaan. Suomessa valta annetaan tyypillisimmin osapuolelle, joka esittää itselleen yksinhuoltoa tai vähintään lähes kaikkea hoitoaikaa. Kelan vuoden 2020 kyselytutkimuksen mukaan 62 % äidin luona asuvista erolapsista näkee isäänsä enintään neljänä yönä kuussa; 29 % harvemmin kuin yhtenä yönä.

Olemme tehneet isien syrjinnästä kantelun YK Ihmisoikeusneuvostolle ja vaatineet valtioneuvostoa puuttumaan syrjintään.

http://www.lastenoikeudet.fi/valitus-yk-ihmisoikeusneuvostolle-isien-ja-lasten-syrjinnasta/
http://www.lastenoikeudet.fi/vetoamme-valtioneuvoston-ministereihin-ja-etenkin-sen-vastuuministereihin-isien-ja-lasten-syrjinnan-lopettamiseksi/

Ratkaisuksi olemme tarjonneet Euroopan neuvoston suositusta jäsenmailleen lapsenhuoltolain muuttamiseksi lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi sekä puuttumista vieraannuttamiseen.

http://www.lastenoikeudet.fi/vuoroasuminen-lakiin-tutkimusten-ja-euroopan-neuvoston-suosituksen-mukaisesti/

Lasten oikeudet ry