Valikko Sulje

Julkaisut

Lasten oikeudet ry:lle uusi hallitus 20.5.2019

Yhdistyskokouksessa 20.5.2019 neljä perustajäsentä saivat seurakseen kahdeksan upeaa vahvistusta.

Kasassa on kokoonpano, jolla on runsaasti monenlaista osaamista. Jokaisella on myös omakohtaista kokemusta lasten oikeuksien tilanteesta Suomessa.

Puheenjohtajana jatkaa ansioitunut Petri Kolmonen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Virtanen.

Hallituksen jäsenet esittäytyvät alla.

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Olen Petri Kolmonen, 47-vuotias kunnallispoliitikko Nurmijärveltä ja lapsiasia-aktiivi. Perheeseeni kuuluvat kuusivuotias tytär ja jackrusselinterrieri.

Olen tehnyt 20-vuotisen työurani ohjelmistokehityksen parissa, lähinnä johtotehtävissä, mutta kokemusta löytyy myös yritysten johtoryhmistä. Olen myös sukelluskouluttaja. Nuorena olin muusikko. Kunnallisten luottamustehtävien lisäksi olen ollut mm. Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja.

(lisää…)

/ / ajankohtaista

Kokouskutsu

Tervetuloa Lasten oikeudet ry yhdistyskokoukseen Ma 20.5.2019 klo 17-19.00.

Paikkana Mall Voice Oy, Urho Kekkosen katu 5, 00100 Helsinki.
Ovi on Tavastia vastapäätä ja ovikellossa lukee Mall Voice.
Jos ei löydy niin voitte soittaa numeroon 0405512253.

Hakemuksia hallitukseen otetaan vielä vastaan Ke 15.5 saakka.

Kokouksen esityslista

1. Kokouksen avaus

2. Todetaan läsnäolijat, valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvolliselle

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9.  Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. Muutetaan yhdistyksen sääntöjä

Poistetaan kohta ”Yhdistys toimii vastuullisena, vaalirahoituslain tarkoittamana tukiryhmänä.”

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on virittää kansalaiskeskustelua lapsiin kohdistuvissa asioissa, ja edistää lasten oikeuksia erityisesti lasten oikeutta hänelle läheisiin ihmissuhteisiin kuten vanhemmat, isovanhemmat tai muut läheiset ihmissuhteet. Sekä toimia erityisesti lapsi myönteisiä arvoja edustavan ehdokkaan tukena. Yhdistys toimii vastuullisena, vaalirahoituslain tarkoittamana tukiryhmänä.

12. Kokouksen päättäminen

Yhdistyksen säännöt:

http://www.lastenoikeudet.fi/yhdistyksen-saannot/

 

/ / ajankohtaista

Lapsioikeus on sekaisin – sairaampi vanhemmista saa usein lapset luokseen

Lasten oikeudet -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen antaa kovaa palautetta nykyisestä lapsiasioiden hoidosta.

Koko uutiseen pääset klikkaamalla alla olevaa linkkiä:
https://mediasepat.fi/Tt012019/#/article/6/page/1-1

You can read text also in english.

/ / ajankohtaista

Kuka pelastaisi lapset narsistiselta vanhemmalta?

Vakavia narsistisia oireita on noin kahdella prosentilla ihmisistä. Erilaisia persoonallisuushäiriöitä on arvioitu olevan noin 5—15 prosentilla väestöstä. Ottaen huomioon persoonallisuushäiriöisten yleisyyden on tarpeellista, että vanhempia ja vanhemmuutta arvioidaan systemaattisesti eron tullessa. Arvion tulisi tehdä puolueettoman asiantuntijan, kuten psykiatrin.

Ilman asiantuntevaa arviota iso osa lapsista päätyy narsistiselle tai persoonallisuushäiriöiselle vanhemmalle, joka altistaa lapsen psykososiaalisille ongelmille sekä psykiatrisille sairauksille myöhemmin elämässä.

Vanhemmuuden arviointi ei tule olla vapaaehtoista, kun on kyseessä lapsen etu.

Tarina A.

Äiti sai yksinhuoltajuuden käräjäoikeuden päätöksellä, koska isä oli lyönyt äitiä ja isä sai tuomion pahoinpitelystä. Isä valitti, että äiti ärsytti ja provosoi häntä päivittäin, kunnes häneltä menivät hermot.  Isän valituksista johtuen sosiaalityöntekijät määräsivät sekä äidin että isän eri psykiatrien arviointeihin. Lopputuloksena todettiin, että isällä on lievää autismia ja äiti on vahvasti narsistinen. Asiaa käsiteltiin uudelleen käräjäoikeudessa, jossa tuomari siirsi yksinhuoltajuuden isälle johtuen äidin narsismista, vaikka isällä oli tuomio väkivallasta.

Tarina B.

Äidillä oli vahvat narsistiset piirteet, mutta sitä ei huomattu viranomaisten toimesta. Äiti syytti isää väkivallasta, epävakaasta persoonasta, alkoholismista sekä siitä, että hän ei saanut ruokaa ja joutui istumaan sekä nukkumaan lattialla. Äiti ei tyytynyt mustamaalaamaan isää pelkästään viranomaisille vaan myös isän lähipiirille, sukulaisille sekä työntekijöille. Myöhemmin äiti tunnusti valehdelleensa lastenvalvojalle väkivallasta. Äiti tunnusti julkisesti myös valehdelleensa siitä, ettei saanut ruokaa. Isä kykeni todistamaan alkoholismin sekä epävakaan persoonan valheiksi lääkärintodistuksella.

Isä kuitenkin syyllistyi kritisoimaan äidin käytöstä viranomaisille liittyen äidin valehteluun sekä äidin tekemään lapsikaappaukseen. Äiti kieltäytyi kaikista lisäselvityksistä, kuten vuorovaikutusarviosta eikä halunnut osallistua sovitteluun.  Tuomari totesi päätöksessään isän olevan negatiivinen äitiä kohtaan, koska hän oli kritisoinut äitiä. Tuomari jätti kuitenkin kokonaan huomioimatta äidin suorittaman mustamaalaamisen eri viranomaisille ja eri henkilöille sekä lapsikaappauksen, vaikka isä todettiin sovittelevaksi sekä paremmin soveltuvaksi tukemaan lasta kasvatuksessa. Isän vuorovaikutus lapsen kanssa todettiin myöhemmin erityisen läheiseksi ja äidin ja lapsen vuorovaikutus etäiseksi.

Näiden kahden tarinan välillä on yksi oleellinen ero. Tarina A päättyi onnellisesti, koska vanhempia arvioitiin psykiatrin toimesta. Tarina B päättyi huonosti, ja lapsi asuu narsistisella vanhemmalla, jolla ovat heikommat vanhemmuuden kyvyt. Tämä siksi, koska psykiatri ei arvioinut vanhempia.

Tuomarin päätös Tarina B:ssä on täysin järjen vastainen.

Siviilioikeuden emeritus professori Erkki Aurejärvi Helsingin Yliopistosta on kirjoittanut, että tuomarit, jotka tekevät päätöksiä arkijärjen vastaisesti, tulisi tuomita virka-aseman väärinkäytöstä. Tuomio voi olla vakavissa virkarikkomuksissa 4 kuukautta – 2 vuotta vuotta vankeutta. Aurejärvi myös totesi, että hovioikeus on yhtä pelleilyä. Väitettä tukee se tosiasia, että Helsingin hovioikeudessa on ollut vuosittain vain yksi tai kaksi käräjäoikeuden päätöstä, jossa asumisratkaisu on muutettu isän hyväksi.

Narsistisia oireita:

  • Yritys jatkuvasti todistaa, että on muita parempi: muiden väheksyminen
  • Taipumus ymmärtää väärin muita ihmisiä ja ylireagoida heidän tekemisiinsä
  • Äärimmäinen itsekeskeisyys
  • Empatian puute
  • Muiden väheksyminen ja nöyryyttäminen
  • Hierarkkinen ajattelutapa
  • Omaa vain yhden perspektiivin asioihin
  • Tuntee herkästi, että häntä kohdellaan loukataan tai kohdellaan väärin
  • Vihan ilmaukset voivat saada valtavat mittasuhteet
  • Julma kielenkäyttö
  • Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä

OTT Anja Hannuniemi on omassa väitöskirjatutkimuksessaan (103 tapausta) todennut, että iso osa lapsista päätyy väärälle vanhemmalle, koska tuomareilta puuttuu psykologinen osaaminen arvioida lapsen etua. Samasta ilmiöstä kertoo myös isien suuri voittoprosentti käräjäoikeuden jatkokäsittelyissä tai se, että jopa 20 prosenttia riitaisten vanhempien lapsista oikeuden päätöksen jälkeen otetaan huostaan. Lapset yleisesti otetaan pois vanhemmalta, joka on käyttäytynyt huonosti toista vanhempaa ja lasta kohtaan (esimerkiksi vieraannuttanut lasta). Vieraannuttajista on arvioitu, että heillä jopa 60 prosentilla ilmenee jonkinasteisia persoonallisuushäiriöitä.

On käsittämätöntä välinpitämättömyyttä jättää selvittämättä asiat perusteellisesti, kun kyseessä on lapsen elämä!

Molemmat vanhemmat lapselle yhtä tärkeitä

Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

Yhteiskuntamme on käynyt läpi mittavia muutoksia liittyen vaikkapa naisten asemaan. Muutokset ovat välttämättömiä, kun yhteiskunta muuttuu koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan.

Hyvä näin, mutta miksi isien arvostaminen ei heijasta yhteiskunnan muutosta vanhemmuuden saralla? Nykyisin isät ovat aktiivisia vanhempia ja haluavat ottaa lapsistaan vastuuta.

Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin sekä tilastoihin, joiden mukaan sosiaalitoimi vahvistaa lähivanhemmuuden äidille 82 prosentissa tapauksista ja käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006).

Tasaveroinen vanhemmuus ei jatku eron jälkeen. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman ­kykyä toimia huoltajana.

Hallitus on tehnyt esityksen uudesta lapsenhuoltolaista. Yhdistyksemme on ollut asiantuntijakuultavana. Olemme yrittäneet oikaista virheellisiä tietoja sekä tuoneet tasaveroista vanhemmuutta käsittelevän parhaan kansainvälisen tutkimustiedon päättäjien saataville.

Vuoroasuminen edistää lapsen hyvinvointia ja ehkäisee ­ennalta psykososiaalisia ongelmia. Muun muassa Curt Hagquistin laajan tutkimuksen (Karlstadin yliopisto, 2015) mukaan vuoroasuminen myös edistää vanhemman ja lapsen välistä läheistä suhdetta, ­joka on merkittävin tekijä erolapsen hyvinvoinnin kannalta.

Samaan johtopäätökseen päätyi Euroopan neuvosto vuonna 2015 kuultuaan asiantuntijoita. Se suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen ottamista lähtökohdaksi vanhempien eron jälkeen. Lukuisat kansainväliset tutkijat kuten Linda Nielsen laajalla 60 tutkimuksen metatutkimuksella yhtyvät tähän näkemykseen.

Belgiassa lähtökohtainen vuoroasuminen on ollut laissa vuodesta 2006. Italiassa käsittelyssä oleva, hallituksen tukema lakialoite lähtee samasta päämäärästä. Yhdysvalloissa muun muassa Kentuckyn ja Arizonan osavaltiot ovat säätäneet lait, jotka edellyttävät molempien vanhempien luonaolo­aikojen maksimointia. Kanadassa oikeuskäytäntö suosii vuoroasumista.

Useimmat nykyiset huoltajuutta koskevat lait ja käytännöt syntyivät Suomessa aikana, jolloin ei ollut tutkimustietoa erolasten hyvinvoinnista.

Vastakohta tasaveroiselle vanhemmuudelle on viranomaisen tai vanhemman suo­rittama lapsen vieraannutta­minen. Vieraannuttaminen on vakavaa henkistä väkivaltaa ­lasta kohtaan. Meksikossa siitä voi saada 15 vuoden vankeustuomion. Brasiliassakin vieraannuttaminen on kriminalisoitu.

Jos vanhempi estää lapsen pääsyn toisen luokse Bel­giassa, seuraamuksena ovat tuntuvat sakot ja lapsen noutaminen virkavallan avulla.

Italiassa uuden lakiesityksen mukaan huoltajuus voidaan siirtää toiselle vanhemmalle, jos vanhempi syyllistyy vieraannuttamiseen. Suomessa poliisikin on hiljattain ottanut vahvasti kantaa vieraannuttamiseen sekä perättömiin rikosilmoituksiin. Yhteiskunnan tulee vihdoinkin tunnustaa, että isät ovat ­aivan yhtä tärkeitä lapsilleen kuin äiditkin.

Petri Kolmonen
Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja

Alkuperäinen artikkeli Helsingin Sanomat.

/ / ajankohtaista

Loading...